Lue keskustelun säännöt.
G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
12.10.2021 |
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisten ongelmat usein tiivistyykin juuri siihen, että haetaan jokaisesta ateriasta jotain suurta tyydytystä, jonka vuoksi ei koskaan viitsi testata mitään uutta, pysytellään muutamissa turvaruoissa, jolloin ruokavalio yksipuolistuu, joka aiheuttaa väsymystä, jonka vuoksi ei jaksa liikkua tai valmistaa terveellistä ruokaa... Ja pyörä pyörii.
Suunnilleen omituisin väite koko ketjussa tuli nyt.
Olen ylipainoinen, ja yksi ylipainoani ylläpitävä tekijä on juuri uteliaisuus, halu kokeilla kaikenlaisia ruokia. Jos kokeilu menee pieleen (harvemmin), niin voinhan sitten syödä jotain muuta! Yleensä kyllä onnistun, ja sittenpä tekeekin mieli nauttia lopputuloksesta oikein reippaasti!
Uudet ravintolat tekee mieli kanssa käydä kokeilemassa, ja vanhojen uudistuneet ruokalistat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panostan siihen, että kasvikset olisivat aina lisukkeena eli ne eivät suoraan sisältyisi ruokaan. Tällöin niiden määrää voi säädellä ja täyttää sillä oikeasti sitä lautasta. Muuten käy niin, että vetelisin vain pastaa lautasellisen.
En tajua. Mitä haittaa siitä on, jos kasvikset sisältyvät ruokaan? Eli miksei voisi syödä vaikka kaalipataa, josta yli puolet koostuu kasviksista? Miten edes pystyy syömään "vain pastaa lautasellisen", jos kasvikset muodostavat ruoasta pääosan?
Itse syön kasvikset mieluiten juuri osana ruokaa, ja vieäpä niin, että kasvikset muodostavat ruoasta suurimman osan. Tai sitten ihan erikseen lautasellinen kasviksia (kurkkua , porkkanaa, lanttua tai kukkakaalia, paprikaa...) joko siltään tai majoneesin kanssa. Eli yleensä syön kasvikset niin, että ne ovat pääosassa, ei mikään lisäke. Silloin niitä tulee automaattisesti syötyä paljon.
Esimerkiksi jos tekee pastaa, siihen voi sisällyttää 250g kirsikkatomaatteja neljälle hengelle (aika yleinen ohjeistus ja enempi ei välttämättä uppoa muulle perheelle). Sen sijaan, jos sen pastan ohella valmistan uunijuureksia, täytän puolet lautasesta kasviksilla sen sijaan, että söisin vain noin 70g kirsikkatomaatteja.
Moni käyttää esimerkkinä kasvisten lisäämisestä, että raastaa makaronilaatikkoon pari porkkanaa, mutta jos pilkkoo porkkanoita ja muita kasviksia raakana tai uunijuureksina laatikon kylkeen, kasviksia tulee syötyä enemmän.
Ei vaan pointtina on se, että korvaa osan makaronilaatikon jauhelihasta porkkanalla JA sen lisäksi tarjoaa kasviksia tai uunijuureksia laatikon kanssa. Yleensä se puoli lautasellista pelkkiä kasviksia varmaan monilla.
Mitään järkeä ei ole syödä korvikeruokaa.
Kasvikset ovat myös ruokaa eikä mitään korviketta.
On ne korviketta silloin kun niillä yritetään korvata lihaa.
Kaikki eivät haluaa mässyttää sitää lihaa niin paljon kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Juu, keho hoitaa itse, jos sen annetaan tehdä niin. Se taas edellyttää, että huomaa, mitä viestiä keho antaa. Aika monella näin ei ole.
Aika moni syö (myös) muuhun tarpeeseen kuin nälkään tai ohittaa pienet nälän merkit ja vetelee sitten kaapillisen ruokaa, kun tulee se "paniikkinälkä". Tai mättää sellaisen määrän ruokaa, kun lautasella näyttää kivalta huomaamatta sitä, minkä verran keho tarvitsee. Silloin saattaa syödä turhan paljon (ahtaa itsensä tarpeettoman täyteen, kun ne ei huomaa niitä pieniä kylläisyyden signaaleja) tai syödä liian vähän, jolloin joko napostelee jotain välissä tai sitten on liian kova nälkä seuraavalla ruoalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Juu, keho hoitaa itse, jos sen annetaan tehdä niin. Se taas edellyttää, että huomaa, mitä viestiä keho antaa. Aika monella näin ei ole.
Aika moni syö (myös) muuhun tarpeeseen kuin nälkään tai ohittaa pienet nälän merkit ja vetelee sitten kaapillisen ruokaa, kun tulee se "paniikkinälkä". Tai mättää sellaisen määrän ruokaa, kun lautasella näyttää kivalta huomaamatta sitä, minkä verran keho tarvitsee. Silloin saattaa syödä turhan paljon (ahtaa itsensä tarpeettoman täyteen, kun ne ei huomaa niitä pieniä kylläisyyden signaaleja) tai syödä liian vähän, jolloin joko napostelee jotain välissä tai sitten on liian kova nälkä seuraavalla ruoalla.
Oikealla ravinnolla nälänhallinta onnistuu vaivattomasti.
Eilen:
Aamupala (klo 8): 1 ruisleipä (oivariinia, 2 siivua kermajuustoa, 1/4 paprika) + kahvi täysmaidolla
Lounas (klo 11): kaurapuuro täysmaitoon (joukkoon banaani + 1 dl mustikoita)
Päivällinen (klo 15): täysjyväpasta + bolognesekastike + porkkanaraaste
Iltapala (klo 18): maustamaton jogurtti + 1/2 dl mysliä + 1/2 dl mustikoita
+ Päivän aikana 2-3 kuppia vihreää teetä, jossa 1 tl hunajaa.
Pääsääntöisesti ei ruokaa klo 18 jälkeen. Kauppaan aina ostoslistan kanssa, ei herkkuja kaappiin. Annoskoot maltillisia, lautasta voi täyttää kasviksilla. Herkuttelu satunnaista.
169 cm, 56 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eilen:
Aamupala (klo 8): 1 ruisleipä (oivariinia, 2 siivua kermajuustoa, 1/4 paprika) + kahvi täysmaidolla
Lounas (klo 11): kaurapuuro täysmaitoon (joukkoon banaani + 1 dl mustikoita)
Päivällinen (klo 15): täysjyväpasta + bolognesekastike + porkkanaraaste
Iltapala (klo 18): maustamaton jogurtti + 1/2 dl mysliä + 1/2 dl mustikoita
+ Päivän aikana 2-3 kuppia vihreää teetä, jossa 1 tl hunajaa.
Pääsääntöisesti ei ruokaa klo 18 jälkeen. Kauppaan aina ostoslistan kanssa, ei herkkuja kaappiin. Annoskoot maltillisia, lautasta voi täyttää kasviksilla. Herkuttelu satunnaista.
169 cm, 56 kg
Varmaan herkuttelu onkin "satunnaista" onhan normisyömisesi melkein pelkkää sokeria :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisten ongelmat usein tiivistyykin juuri siihen, että haetaan jokaisesta ateriasta jotain suurta tyydytystä, jonka vuoksi ei koskaan viitsi testata mitään uutta, pysytellään muutamissa turvaruoissa, jolloin ruokavalio yksipuolistuu, joka aiheuttaa väsymystä, jonka vuoksi ei jaksa liikkua tai valmistaa terveellistä ruokaa... Ja pyörä pyörii.
Suunnilleen omituisin väite koko ketjussa tuli nyt.
Olen ylipainoinen, ja yksi ylipainoani ylläpitävä tekijä on juuri uteliaisuus, halu kokeilla kaikenlaisia ruokia. Jos kokeilu menee pieleen (harvemmin), niin voinhan sitten syödä jotain muuta! Yleensä kyllä onnistun, ja sittenpä tekeekin mieli nauttia lopputuloksesta oikein reippaasti!
Uudet ravintolat tekee mieli kanssa käydä kokeilemassa, ja vanhojen uudistuneet ruokalistat.
Ootko kuitenkaan varma, että se on syy ylipainoosi? Minä olen myös hyvin utelias ja pidän hyvästä ruoasta. Kokeilen mielelläni uutta. BMI ei ole koskaan ollut yli 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panostan siihen, että kasvikset olisivat aina lisukkeena eli ne eivät suoraan sisältyisi ruokaan. Tällöin niiden määrää voi säädellä ja täyttää sillä oikeasti sitä lautasta. Muuten käy niin, että vetelisin vain pastaa lautasellisen.
En tajua. Mitä haittaa siitä on, jos kasvikset sisältyvät ruokaan? Eli miksei voisi syödä vaikka kaalipataa, josta yli puolet koostuu kasviksista? Miten edes pystyy syömään "vain pastaa lautasellisen", jos kasvikset muodostavat ruoasta pääosan?
Itse syön kasvikset mieluiten juuri osana ruokaa, ja vieäpä niin, että kasvikset muodostavat ruoasta suurimman osan. Tai sitten ihan erikseen lautasellinen kasviksia (kurkkua , porkkanaa, lanttua tai kukkakaalia, paprikaa...) joko siltään tai majoneesin kanssa. Eli yleensä syön kasvikset niin, että ne ovat pääosassa, ei mikään lisäke. Silloin niitä tulee automaattisesti syötyä paljon.
Esimerkiksi jos tekee pastaa, siihen voi sisällyttää 250g kirsikkatomaatteja neljälle hengelle (aika yleinen ohjeistus ja enempi ei välttämättä uppoa muulle perheelle). Sen sijaan, jos sen pastan ohella valmistan uunijuureksia, täytän puolet lautasesta kasviksilla sen sijaan, että söisin vain noin 70g kirsikkatomaatteja.
Moni käyttää esimerkkinä kasvisten lisäämisestä, että raastaa makaronilaatikkoon pari porkkanaa, mutta jos pilkkoo porkkanoita ja muita kasviksia raakana tai uunijuureksina laatikon kylkeen, kasviksia tulee syötyä enemmän.
Ei vaan pointtina on se, että korvaa osan makaronilaatikon jauhelihasta porkkanalla JA sen lisäksi tarjoaa kasviksia tai uunijuureksia laatikon kanssa. Yleensä se puoli lautasellista pelkkiä kasviksia varmaan monilla.
Mitään järkeä ei ole syödä korvikeruokaa.
Kasvikset ovat myös ruokaa eikä mitään korviketta.
On ne korviketta silloin kun niillä yritetään korvata lihaa.
Ei kasviksilla yritetä korvata lihaa. Korvata-sanaa käytettiin tuossa yhteydessä reseptiin. Makaronilaatikon voi tehdä vaikka ilman reseptiä, jos tämän verbin käyttö on sinulle ongelma.
Olen aina ollut laiha, nykyisin ehkä "normaalin" puolella. Olen huomannut pikemminkin, että itse syön normaalisti ja ne ylipainoiset kiskovat työpaikkalounaalla 4-kertaisen määrän omaan annokseeni verrattuna. Itselle riittää 2 pientä perunaa ja 5 lihapullaa, kollegat syövät luokkaa 5 perunaa ja 15 lihapullaa. Siihen ylipainoinen lataa lisäksi 3 leipäpalaa, jälkiruuat, majoneesipitoiset salaatit ja piimää pari lasia, niin johan on annoksilla eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suomalaisia iltalehtiä on uskominen, "herkkuja" on mikä tahansa hätävara, tai aidot, hienot suomalaiset kasvikset, kuten porkkana, lanttu ja nauris. -muuten toinen noista lehdyköistä suositteli ja ylisti "itämeren ruokavalioa", jota "myös pohjoismaiseksi kutsutaan". Siis kai nuo edellä mainitut pula-ajan juurekset, rasvainen kala (mikä kala täällä on rasvaista? PCB-kyllästetty silakka, jätevedessä elänyt järvien muikku, myrkyissä uitettu Perämeren lohi. Jätän kyllä kauppaan. Hedelmät, (omena ja...ja...ja...), marjat (toki ok, mutta valikoima hyvin pieni, jos ei Itämerta etelämpiä marjalajeja oteta mukaan. Täytyy olla rautainen terveys, jos tuollaisella ruokavaliolla pärjää. Sitä ei saa erehtyä luulemaan terveelliseksi ruokavalioksi.
-suomalaiseen ruokailuun on iät ja ajat kuuluneet lisä- ja täyteaineista koostuva lauantaimakkara, jota sentin paksuina siivuina laitetaan puolen sentin paksuiselle voikerrokselle, jonka alta voi aavistaa leipäsiivun. Koko kamaluus huuhdellaan alas rasvasta keltaisella maidolla.
Vierailija kirjoitti:
Jos suomalaisia iltalehtiä on uskominen, "herkkuja" on mikä tahansa hätävara, tai aidot, hienot suomalaiset kasvikset, kuten porkkana, lanttu ja nauris. -muuten toinen noista lehdyköistä suositteli ja ylisti "itämeren ruokavalioa", jota "myös pohjoismaiseksi kutsutaan". Siis kai nuo edellä mainitut pula-ajan juurekset, rasvainen kala (mikä kala täällä on rasvaista? PCB-kyllästetty silakka, jätevedessä elänyt järvien muikku, myrkyissä uitettu Perämeren lohi. Jätän kyllä kauppaan. Hedelmät, (omena ja...ja...ja...), marjat (toki ok, mutta valikoima hyvin pieni, jos ei Itämerta etelämpiä marjalajeja oteta mukaan. Täytyy olla rautainen terveys, jos tuollaisella ruokavaliolla pärjää. Sitä ei saa erehtyä luulemaan terveelliseksi ruokavalioksi.
-suomalaiseen ruokailuun on iät ja ajat kuuluneet lisä- ja täyteaineista koostuva lauantaimakkara, jota sentin paksuina siivuina laitetaan puolen sentin paksuiselle voikerrokselle, jonka alta voi aavistaa leipäsiivun. Koko kamaluus huuhdellaan alas rasvasta keltaisella maidolla.
Varsinainen rasvapelkuri. Maitorasva on hyvää ravintoa ja pitää hoikkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömällä arkisin vain jonkun kaupan einesrasiallisen lounaaksi päädyn alipainoiseksi. Tyhjentämällä työpaikkaruokalan linjaston saan painon nousemaan kilon kuukaudessa.
Pituutta on 174. Painoin pari vuotta sitten vain 54kg ja näytin kuivakalta noita-akalta. Posket oli lommolla ja mitättömän pienet lihakset kuulsi ohuen rasvattoman nahkan läpi. Nyt painoa on kotoisat 62kg näytän ikäiseltäni ja terveeltä.
Painoa on helppo nostaa kasvattamalla ruoka-annoskokoa ja vetämällä pari suklaapatukkaa päivässä. Kun pitää annoskoon maltillisena pysyy paino siinä missä on kotoisa olo. Paino putoaa vastakkaisella toiminnalla, eli jättää ne makeat herkut vähissä ja pitää syödyn ruokamäärän maltillisena.
Vierailija kirjoitti:
Aamupuuroa, rahkaa, ruisleipää, salaatteja, lounaspaikan peruslounaita ja joka päivä vähän herkkuja. Nälkää ei saa nähdä, eli syön vähän väliä. 175cm, 62 kiloa.
Söin samalla tavalla normaaleja annoksia,mutta painoa kertyi vuodessa 7kiloa lisää. 165,67 kiloa. Jätin proteiinin vähiin ,en tehnyt mitään muuta muutoksia ja nyt paino 60kg. Kroppani lihoo heti,jos lisään vähääkään proteiinia,tätä ihmiskoetta olen kokeillut neljä ketaa. Toisille ei protskut käy,vaikka aina painotetaan lisäämään proteiinien määrää jos haluaa pudottaa painoa. Jokainen on oma yksilönsä ja toivonkin,että kokeile itse tee ns.ruokapäiväkirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä sen, että mun mielestä on terveellisempää skipata aamupala ja syödä runsaammin illalla. Nälkäisenä nukkuu huonommin kuin kylläisenä. Itse en edes saisi unen päästä kiinni, jos lopettaisin syömisen esim. klo 18. Ja kun illalla on syönyt enemmän, ei aamulla edes ole nälkä. Keho sulattelee vielä edellispäivän aterioita. Syöminen väsyttää, joten jos aamiaiseksi syö muuta kuin salaatinlehtiä, aiheuttaa itselleen väsähtäneen olon heti herättyään.
Eiköhän tämä(kin) ole aika yksilöllistä? Ehkä joillekin se tuhti aamupala sitten sopii. Veikkaan, että ovat aamuvirkkuja muutenkin.
Itse olen toista maata. Sekä herääminen että nukahtaminen tuntuvat aina vaikeilta. Olen todennut, että minulle sopii syödä kunnolla vasta illalla, jolloin nukahdan helpommin ja nukun paremmin. Ja ihan erityisesti tukevaa lounasta minun pitää välttää kuin ruttoa. Sellaisen jälkeen olen iltapäivän ihan koomassa.
Päivän ruokalista voi siis näyttää tältä:
Aamulla pala ruisleipää ja sardiineja/keitetty muna + pari oliivia. Jos ei ole nälkä, niin lasi piimää. Paljon kahvia mustana ilman sokeria.
Lounaaksi valmissalaatti.
Illalla (kahdeksan maissa) ruokaa. Mitä hyvänsä ruokaa, ja paljon.
Syön siis kaksi tai kolme kertaa päivässä, ja iltapainotteisesti. Ei välipaloja; teetä siltään voin juoda aterioiden välillä. Makeasta en perusta.
Ja hoikahko olen, 170 cm ja n. 56 kiloa.
Mä tarvitsen ehdottomasti aamupalan, mutta en ole aamuvirkkua nähnytkään. Mulla on vaan heikko paastonsietokyky, tarvitsen ylipäätään säännöllisesti syötävää.
163 cm ja 50kg.
Sama, pyörryn helposti joten aamupala on must. Aamuvirkku en todellakaan ole!
167/56
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Lähteenä terveyskirjasto :D:D:D
Niin? Yksi netin luotettavimmista terveyteen liittyvistä sivuista.
"Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista suomalaisten ulottuville.
Terveyskirjaston artikkelit ja ohjeet ovat asiantuntijoiden laatimia ja perustuvat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin tuottamiin kansallisiin hoitosuosituksiin ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemiin lääkäreiden käsikirjoihin. Terveyskirjaston sisällöt täydentyvät ja kehittyvät jatkuvasti uusien päivitysten myötä.
Artikkelien sisältö on tarkoitettu tukemaan kansalaisia oman terveytensä hoitamisessa ja antamaan perustietoa sairauksista ja hoitoon hakeutumisesta. Terveyskirjaston antama tieto ei ole tarkoitettu korvaamaan terveydenhuollon ammattilaisen antamaa henkilökohtaista informaatiota vaan täydentämään sitä."
30 sivua ja kukaan ei ole kyseenalaistanut BMIn käyttöä?
Etenkin jos on maratoonarista tai kovasti treenaavasta ihmisestä kyse, ei BMI sano yhtään mitään. Lihas painaa enemmän kuin läski, joten mitä enemmän lihasta, myös sen korkeampi BMI.
Itse harrastan triathlonia aktiivisesti kilpatasolla ja satunnaisesti käyn myös juoksemassa maratoneja.
Rasvaprosenttini on todella alhainen, 7%. Silti painoni on 73 kiloa, pituutta 164cm. Eli BMI on 27. Joten tämä ajatus siitä, että maratoonarilla tai kestävyysurheilijalla olisi alhainen BMI ja että laihduttaakseen pitäisi syödä samalla lailla on aivan väärä. Kestävyysurheilija syö aivan jäätäviä määriä ruokaa ja paino on korkea, kun kroppa on pelkkää lihasta.
Siksi on absurdia kysellä meidänlaisten ihmisten syömätottumuksia ja painoa. Kysyisit mieluummin jo laihdutuksessa onnistuneiden vinkkejä.
Tässä yksi: älä tuijota vaakaa ja laske BMItä. Osta vaikka housut joihin toivoisit mahtuvasi ja käytä niitä mittana. Paljon terveellisempää.
Aamulla kahvia ja ruisleipää juustolla ja creme bonjourilla, 1-2 palaa.
Päivällä banaania, pähkinöitä, avokado, ehkä leipää. Ei niin, että kerralla kaikki tuo, vaan esimerkiksi yksi avokado ja puolikas banaani.
Päivälliseksi lihaa, soijapapuvalmisteita, tofua tai kalaa, pastoja paljon, riisiä, kuskusia.
Illalla pähkinöitä, suklaata, popcorneja, sipsejä tai ruisleipää, mitä nyt sattuu löytymään.
Mitään ei määrällisesti kovin paljon, syön kunnes olen kylläinen tai tankattu, en syö syömisen ilosta (vaikka nautin hyvästä ruoasta).
Ei kevyttuotteita.
Ei limuja, energiajuomia tai mehuja, ruokajuoma vesi.
Periaatteessa syön mitä haluan, en joudu mitenkään säännöstelemään syömisiäni. En pidä makeista herkuista (poikkeuksena suklaa, jota sitäkään en kerralla syö kuin 1/3 levyn).
Heippa ap! Täällä minä joka eilen kirjoitin meneväni tekemään jauhelihakastiketta. Eli loppuillan söin kuten ennustelinkin, eli 3-4 perunaa jauhelihakastikkeella ja kylkeen höyrytettyjä porkkanoita & parsakaalia. Siinä oli suunnilleen 2 lautasellista, koska mun "lautasmallissa" neljäsosa hiilaria eli tässä perunaa, neljäsosa kasviksia ja puolet lihaa eli tässä tapauksessa jauhelihakastiketta (tehty 17% naudanjauhelihasta). En syönyt erillistä iltapalaa. Eikun yhden mandariinin söin ennen nukkumaanmenoa.
Tänään olen syönyt 2 paahtoleipäviipaletta margariinilla, juonut pari lasillista appelsiinimehua sekä syönyt samanlaisen lautasellisen kuin eilen paitsi perunoiden tilalla pastaa. Jälleen lautasella oli eniten lihaa. Loppupäivän syömisiäni en osaa ennustaa, mutta todennäköisesti samantyyppistä kuin eilen, eli syön vielä yhden samanlaisen lihapitoisen lämpimän aterian ja illalla hedelmiä/muutaman porkkanan/puuroa/munakasta pienehkön annoksen. Eilen en syönyt herkkuja, joten tänään saatan napostella taas muutaman keksin tai rivin suklaata.
Joillekin mun syömiset voi kuulostaa vähäisiltä, mutta mulla ei yksinkertaisesti ole tämän enempää nälkä. Ja mun kulutustasolla, joka ei ole superkorkea tällä hetkellä, pysyn näillä eväillä samassa painossa. En laske kaloreita, vaan syön aika intuitiivisesti. En syö silloin kun on "ruoka-aika" vaan silloin kun on oikeasti nälkä. Enkä pakota itseäni esim. syömääm salaattia näillä kylmillä ilmoilla, vaan syön vihannekset höyrytettyinä tai teen vaikka jonkun hyvän kasvispitoisen keiton. Proteiinia menee aika paljon, koska sitä tekee mieli ja sillä pysyy nälkäkin poissa. En kiellä itseltäni herkkuja, mutta en myöskään ahmi niitä niin paljon että tulee kuvottava olo. Yritän pitää huolta, että tulee syötyä joka päivä edes jotain kasvikunnan tuotteita ja että muistan syödä kalaa suhteellisen säännöllisesti. Vaikka tämäntyyppinen ruokavalio on minulle sopiva painon ylläpitämiseen, uskon että saattaisit laihtua sillä. Tärkeintä olisi, että pääsisit tilanteeseen, jossa osaat kuunnella kehoasi syömisen suhteen, eli syöt vain nälkäisenä ja osaat lopettaa syömisen kun olet riittävän kylläinen. Turha napostelu pois ja ruokavalioon lisää proteiinia pitämään nälkää. Ruuan ei pidä olla palkinto, lohturiepu tai mikään muukaan suuria tunteita herättävä juttu. Se saa olla hyvää ja nautittavaa, mutta sen perusfunktio on sammuttaa nälkä sekä antaa tarvittava määrä energiaa ja rakennuspalikoita kehollesi.
Maratoonarikroppaiset on rumia kuin päästäiset.
Pikajuoksijat, pituushyppääjät, taitoluistelijat, uimarit, ... nam
M37
Omituinen avaus. Mitä iloa on lihavalle tietää, miten luonnostaan laiha läpipasko syö, kun se ei välttämättä toimi hänellä? Lihavalla on takuuvarmasti erilainen aineenvaihdunta ja sisäelinten kunto kuin jollakin paljon liikkuvalla hoikalla. Jos olisin ylipainoinen, heittäisin nämä neuvot hittoon ja ryhtyisin vähentämään hiilareita, varsinkin jos liikunta ei maistu. Ylipaino kun on hyvin usein liioilla hiilareilla aiheutettua.