Lue keskustelun säännöt.
Nuorten tilanne on katastrofaalinen. Menetetty sukupolvi?
10.10.2021 |
Nuorten poikien, miesten, tyttöjen ja naisten tilanne on järkyttävä. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Mitä tästä sukupolvesta vielä tulee vai tuleeko mitään? Mikä nuoria vaivaa?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Nyt äkkiä takaisin reaalimaailman arvoihin, niin ei menetetä kuin yksi sukupolvi. Mikäli digitalisaatio jyrää ja kohta tekoälyn takana on palvelut ja ihmisten kohtaamiset, niin tuhon tietä ei voi enää pysäyttää.
Ihan ensimmäisenä kaikki digipaska pois peruskoulusta ja paluu takaisin oikeisiin kirjoihin. Puhelimet jätetään kotiin. Ainut digitaalinen laite, joka saisi näkyä koulupäivän aikana on taskulaskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorilta odotetaan paljon ja ristiriitaisia asioita. Monen on vaikea kuvitella itselleen positiivista tulevaisuutta. Paineet tehdä loppuelämän kannalta oikeat päätökset jo hyvin nuorena ovat kovat. Varmasti osa uupuu ja kyynistyy, kun huomaa ettei ahkeruus automaattisesti kannatakaan. Osa taas syrjäytetään pelistä pois jo kovin nuorena.
Itse en enää ole kovin nuori (olen 28 v), mutta tulevaisuus vaikuttaa kovin synkältä. Toisaalta jossain takaraivossa kaikaa se, että nyt täytyisi olla perustamassa perhettä, toisaalta tuntuu, etten ole edes päässyt alkuun elämässä. En varmasti koskaan saavuta vanhempieni elintasoa, mikä osin johtuu omista päätöksistäni, joista osa on ollut tietoisesti tehtyjä ja osa taas nuoruuden tietämättömyydestä johtuvia. Toisaalta, eipä sellainen elintaso ole kovin kestävääkään. Olisi silti kiva, jos ei tarvitsisi koko ajan huolehtia rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Nuorilta odotetaan paljon ja ristiriitaisia asioita. Monen on vaikea kuvitella itselleen positiivista tulevaisuutta. Paineet tehdä loppuelämän kannalta oikeat päätökset jo hyvin nuorena ovat kovat. Varmasti osa uupuu ja kyynistyy, kun huomaa ettei ahkeruus automaattisesti kannatakaan. Osa taas syrjäytetään pelistä pois jo kovin nuorena.
Itse en enää ole kovin nuori (olen 28 v), mutta tulevaisuus vaikuttaa kovin synkältä. Toisaalta jossain takaraivossa kaikaa se, että nyt täytyisi olla perustamassa perhettä, toisaalta tuntuu, etten ole edes päässyt alkuun elämässä. En varmasti koskaan saavuta vanhempieni elintasoa, mikä osin johtuu omista päätöksistäni, joista osa on ollut tietoisesti tehtyjä ja osa taas nuoruuden tietämättömyydestä johtuvia. Toisaalta, eipä sellainen elintaso ole kovin kestävääkään. Olisi silti kiva, jos ei tarvitsisi koko ajan huolehtia rahasta.
Voi se on ollut tuota ihan samaa kaikilla 80-luvun jälkeen työelämään pyrkineillä. Ennen ei vaan valitettu ja uhrauduttu kaikesta, tai ei ollut kanavia siihen. Aivan täsmälleen samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilta odotetaan paljon ja ristiriitaisia asioita. Monen on vaikea kuvitella itselleen positiivista tulevaisuutta. Paineet tehdä loppuelämän kannalta oikeat päätökset jo hyvin nuorena ovat kovat. Varmasti osa uupuu ja kyynistyy, kun huomaa ettei ahkeruus automaattisesti kannatakaan. Osa taas syrjäytetään pelistä pois jo kovin nuorena.
Itse en enää ole kovin nuori (olen 28 v), mutta tulevaisuus vaikuttaa kovin synkältä. Toisaalta jossain takaraivossa kaikaa se, että nyt täytyisi olla perustamassa perhettä, toisaalta tuntuu, etten ole edes päässyt alkuun elämässä. En varmasti koskaan saavuta vanhempieni elintasoa, mikä osin johtuu omista päätöksistäni, joista osa on ollut tietoisesti tehtyjä ja osa taas nuoruuden tietämättömyydestä johtuvia. Toisaalta, eipä sellainen elintaso ole kovin kestävääkään. Olisi silti kiva, jos ei tarvitsisi koko ajan huolehtia rahasta.
Voi se on ollut tuota ihan samaa kaikilla 80-luvun jälkeen työelämään pyrkineillä. Ennen ei vaan valitettu ja uhrauduttu kaikesta, tai ei ollut kanavia siihen. Aivan täsmälleen samanlaista.
Eli ongelma on se, että nykyään nuorilla on kanavia valittaa? Ongelmaa ei olisi, jos suut olisi tukittu?
Vierailija kirjoitti:
MT-ongelmat, matalat testot ja satunnainen juoppous. Mieluusti jään taka-alalle katselemaan kun yhteiskunta rapistuu.
Ihmisellä on enemmän tietoa asiasta kuin asiasta kuin koskaan aiemmin historian aikana. Mihin ihminen tämän kaiken tiedon käyttää? Rakentaa yhteiskunnan, joka tuhoutuu. Oikea evoluution riemuvoitto. Ehkä pitäisi aloittaa uudelleen sieltä yksisoluisista ja katsoa, jos toinen kerta totuuden näyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole menetetty. Ihme hysteriaa levitetään taas. Suurin osahan tuolla harrastaa, bilettää ja tapaa jatkuvasti kavereitaan. Tartuntatilastot sen todistavat.
Nykyaika on niin omituista ja ristiriitaista.
Ei ole töitä tai sitten on liikaa töitä ja tulee burnout. Jotkut eivät löydä paria itselleen, toiset panee 300 ihmistä vuodessa, koska Tinder. Et saa olla laiha, et saa olla lihava vaan se tietty instababemuotti kelpaa. Paitsi että ei kelpaakaan, koska bodypositivity.
Pitää syödä vegaanisesti, ei saa omia kulttuureita. Jos ostat uuden paidan H&Mstä olet saatanasta seuraava, jos et osta vaan käytät kulahtanutta, olet nolo ja köyhä. Ihmiset paljastelee instassa mutta siinä ei ole mitään seksuaalista tietenkään. Jos sanot olevasi mies tai nainen, se kyseenalaistetaan. Jos et halua transihmistä kumppaniksi olet foobinen p aska. jnejnejne.
En tajua tätä maailmaa enää yhtään. Enkä ole edes vielä vanha, vaan just täytin 30 :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kasvaneet räjähdysmäisesti. Lasten- ja nuorten psykiatrian jonot olivat isot JO ennen koronaa.
Minkä ikäisistä tässä puhutaan? En koe enää olevani nuorisoa, mutta olenkin loppupuolen milleniaali.
Nykyiset nuoret ovat mielestäni z-sukupolvea (1997- 2012), vaikka nuorisoon nykyään yritetäänkin niputtaa kaikki alle 30-vuotiaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilta odotetaan paljon ja ristiriitaisia asioita. Monen on vaikea kuvitella itselleen positiivista tulevaisuutta. Paineet tehdä loppuelämän kannalta oikeat päätökset jo hyvin nuorena ovat kovat. Varmasti osa uupuu ja kyynistyy, kun huomaa ettei ahkeruus automaattisesti kannatakaan. Osa taas syrjäytetään pelistä pois jo kovin nuorena.
Itse en enää ole kovin nuori (olen 28 v), mutta tulevaisuus vaikuttaa kovin synkältä. Toisaalta jossain takaraivossa kaikaa se, että nyt täytyisi olla perustamassa perhettä, toisaalta tuntuu, etten ole edes päässyt alkuun elämässä. En varmasti koskaan saavuta vanhempieni elintasoa, mikä osin johtuu omista päätöksistäni, joista osa on ollut tietoisesti tehtyjä ja osa taas nuoruuden tietämättömyydestä johtuvia. Toisaalta, eipä sellainen elintaso ole kovin kestävääkään. Olisi silti kiva, jos ei tarvitsisi koko ajan huolehtia rahasta.
Voi se on ollut tuota ihan samaa kaikilla 80-luvun jälkeen työelämään pyrkineillä. Ennen ei vaan valitettu ja uhrauduttu kaikesta, tai ei ollut kanavia siihen. Aivan täsmälleen samanlaista.
Omat vanhemmat pyrkivät työelämään 80-90-lukujen vaihteessa. Eivät heidän vaikeutensa estäneet kasvattamasta minua uskomaan siihen, että ahkeruudella pärjää aina ja muuta unelmahuttua. Olisivat vain opettaneet, että proleksi sinä olet syntynyt ja jos olet onnekas, niin prolena kuoletkin.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä tässä puhutaan? En koe enää olevani nuorisoa, mutta olenkin loppupuolen milleniaali.
Nykyiset nuoret ovat mielestäni z-sukupolvea (1997- 2012), vaikka nuorisoon nykyään yritetäänkin niputtaa kaikki alle 30-vuotiaat.
Nuori on alle 30v.
Teini on 13-19, nuori aikuinen 20-29. Mutta kaikki nämä voidaan niputtaa nuoriksi/nuorisoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoriso ei enää voi kapinoida kuin hyvin salonkikelpoisilla tavoilla, kun kaikki säilyy internetissä. Kerran mennyttä mainetta ei helposti palauteta.
Maailmasta on tehty liian sekava ja vaikea. Suurin osa ihmisistä olisi varmaan tyytyväisiä, jos saisivat vaikka vähän tylsänkin ja raskaan työn, kivan puolison ja pari lasta, mutta nykyään kaiken pitää olla HUIPPUA. Esim. ammattikouluun menevään suhtaudutaan kuin syrjäytyneeseen. Poikani opiskelee kuljetusalaa ja olen työttömänä humanistina ollut ylpeä pojastani, joka ei valinnut lukiota, koska se ei kiinnostanut. Tänäänkin oli työharjoittelussa klo 03 aamuyöstä klo 15 iltapäivällä, väsynyt oli tullessaan, mutta tyytyväinen. Työ on mielekästä ja hyödyllistä. Ei tarvitse olla koko ajan reflektoimassa itseään :) Mutta ei, koko ajan vain yhä useamman ja useamman pitää hankkia korkeakoulututkinto, parisuhteiden pitää olla täynnä sähinää ja säihkettä, täytyy harrastaa jotain erikoista, matkailla, lasten täytyy olla jotain priimaa... Tätä me lapsille ja nuorille syötetään, että älä tyydy vähään, toteuta itseäsi, ole super, älä missään nimessä ole tavis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katastrofaalista näyttää kyllä olevan kun seuraa naapureiden etätöitä tekeviä nuoria, jotka tilaavat valmista ruokaa kotiovelleen.
Minun nuoruudessani valmiiseen ruokapöytään saattoi istua ehkä Kekkonen ja vuorineuvokset.
Ehkä onnellisuuden salaisuus ei tosiaan löydykään herraskaisesta elämäntyylistä.
Ketjun ylivoimaisesti paras kommentti!
Elämä on niin tylsää ja merkityksetöntä ja maailma on kamala paikka jossa ihmiset vaan riistää toisiltaan. Siks vedetään kavereitten kans huumeita niin on ees hetken hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen nuorten mielenterveyspalveluissa.
Jos nuoria kuuntelee, niin viesti on tämä:
- meidän on petetty, meillä jätetään mätänevä maapallo, työelämä vie terveyden jos sinne pääsee mutta todennäköisemmin sinne ei pääse, ei ole mitään mahdollisuutta omaan asuntoon, sillä pankit eivät myönnä lainaa edes niille harvoille kenellä on vakityö, lapsia ei uskalla tehdä tähän maailmaan, ei ole mitään mitä odottaa elämältä.
Jos kuuntelee heidän vanhempiaan, niin viesti on tämä:
- kun sitä ruutua vaan vahdataan jatkuvasti, eikä enää urheilla ja olla toisten kanssa tekemisissä, kuten silloin ennen. Ja kyllä jokin on asenteessa vikana, kun töihin ei muka pääse tai jos pääsee, niin annetaan olla vaan lyhyt pätkä. Kyllä siinä on katsottava peiliin silloin, kaikki haluavat pitää reippaista työntekijöistä kiinni.
Että melkoiset on nämä näkökulmien erot.
No voisiko olla, että molemmissa näkökulmissa on jotain perää? Ei nuoret heidän ahdistuksen aiheitaan vähättelemällä parane.
Vierailija kirjoitti:
Katastrofaalista näyttää kyllä olevan kun seuraa naapureiden etätöitä tekeviä nuoria, jotka tilaavat valmista ruokaa kotiovelleen.
Minun nuoruudessani valmiiseen ruokapöytään saattoi istua ehkä Kekkonen ja vuorineuvokset.
Ehkä onnellisuuden salaisuus ei tosiaan löydykään herraskaisesta elämäntyylistä.
Tässä on ideaa. Ennen oli pakko vaikka juuri laittaa ruokaa, jos halusi syödä. Sitten kun oli nähnyt vaivan, saattoi olla tyytyväinen. Nykyisin tuntuu olevan pakko vain viihtyä ja toteuttaa itseään, ja se tekee ihmisestä tyytymättömän. Joskus kun on ollut ravintolassa ja mukana ns. hienompaa väkeä, heille ruoka on aina joku pettymys, ei voi syödä tätä ja tota, kun se ei ole täydellisesti laitettu. Minusta on vain ihanaa syödä jonkun toisen tekemään ruokaa, eikä tarvitse siivotakaan itse. Se on luksusta, kun sitä on harvoin tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät harrasta tarpeeksi seksiä
Nykynuorten päät on sekoitettu kaikenlaisella omituisella seksi-informaatiolla, joten ei ihme jos on pallo hukassa.
Millä ihmeen omituisella seksi-informaatiolla? Etkai luule että se, että kerrotaan että seksin suhteen on erilaisia ihmisiä ja asioita, jotenkin estää "tavallisia" perusheteroita toteuttamasta seksuaalisuuttaan. Ei estä.
Vierailija kirjoitti:
Katastrofaalista näyttää kyllä olevan kun seuraa naapureiden etätöitä tekeviä nuoria, jotka tilaavat valmista ruokaa kotiovelleen.
Minun nuoruudessani valmiiseen ruokapöytään saattoi istua ehkä Kekkonen ja vuorineuvokset.
Ehkä onnellisuuden salaisuus ei tosiaan löydykään herraskaisesta elämäntyylistä.
Ihanin asia aikoihin on etätyö. Siis niille joille se on mahdollista. Esim.itselleni ei ole, mutta kyllä kelpaisi. Vaikka tilaisi valmista ruokaa, voi silti osata kokata. Mutta miksi vaivautua jos on varaa ostaa valmista?
Häiriöisyys on myös vähän muotia. Sillä saa sympatiaa. Jos ei kuulu voittajien liigaan heittäydytään nyt koko painolla kummajaiseksi. Näkymättömyys on pahin vaihtoehto huomiotaloudessa.
Erottele nyt sitten nää feikit ja oikeasti kärsivät toisistaan..