Naisella neljä tutkintoa, ei saa töitä – ”tavallinen haaste”
Työnhaun asiantuntija kertoo Helsingin Uutisille, että hyvä työhakemus ja laaja asiantuntijuus eivät aina riitä työnhaussa. Lehden haastattelema 54-vuotias Marja (nimi muutettu) kertoo jääneensä yli 200 työhakemuksen lähettämisen jälkeen vaille töitä.
HU:n haastattelema henkilöstöpalveluyritys Baronan rekrytointipäällikkö Kristiina Vormala kertoo, että Marjan CV on erinomainen. Syytä sille, miksi yli 200 työhakemuksen jälkeen töitä ei ole tullut, hän ei osaa sanoa.
https://www.verkkouutiset.fi/hu-naisella-nelja-tutkintoa-ei-saa-toita-t…
Kommentit (177)
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Ei sillä ole merkitystä millä aikavälillä nuo 200 hakemusta on. 200 hakemusta on paljon. Minä olen tehnyt elämäni aikana alle 5 työhakemusta ja nyt olen 5 vuotta ollu työssä mihin ei edes ole koulutusta olemassa ja tätä teen loppuelämäni :) olen 42.
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Ei mikään tutkinto takaa töitä ja sitten kun on tarpeeksi kouluttautunut niin katsotaan että on liian paljon kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole merkitystä millä aikavälillä nuo 200 hakemusta on. 200 hakemusta on paljon. Minä olen tehnyt elämäni aikana alle 5 työhakemusta ja nyt olen 5 vuotta ollu työssä mihin ei edes ole koulutusta olemassa ja tätä teen loppuelämäni :) olen 42.
Onhan sillä väliä. 200 hakemusta koko työuran aikana, tai 200 hakemusta vaikkapa kolmen vuoden sisään on ihan eri asia, kuin 200 hakemusta tänä vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Ei mikään tutkinto takaa töitä ja sitten kun on tarpeeksi kouluttautunut niin katsotaan että on liian paljon kouluttautunut.
Kyllä takaa, jos olet ns muuten normaalien kirjoissa. Tutustupa tarkemmin asiaan, äläkä itke.
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Allright te mahtava oraakkeli siellä. Ihanko tosissasi pystyit tekemään 20-vuotiaana koko loppuelämäsi taatusti kantavia uravalintoja? Jos niin, onnittelut.
Aina asiat eivät kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaisia. Minulla esimerkiksi on perussairaus, joka alkoi oireilemaan vasta kolmikymppisenä ja diagnosoitiin vasta nelikymppisenä. Jos olisin saanut diagnoosin tyyliin tarhassa, olisin kyllä ihan eri ammatilliset valinnat tehnyt aikoinaan.
Työnantajat eivät nykyään palkkaa ketään oikeastaan töihin kuin
hätä tapauksessa. Säästetään viimeiseen tappiin asti palkka kuluissa.
Ei vika ole työnhakijassa vaan maamme työnantajissa.
Kaikki työnantajat laitettava kuriin ja tarkan syynin alle !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkintojen tehtailu ei takaa työpaikkaa, jos työkokemusta ei ole, tai sitä on tuossa iässä hyvin vähän. Yksi tutkinto, jonka jälkeen töihin. Työn ohella voi opiskella lisää, jos puhtia riittää. Mutta ei niin, että jättää uusien opintojen takia aina koko työelämän taakseen. Töitä opitaan työtä tekemällä, ei tutkinnoilla.
Mutta jos se eka tutkinto EI TYÖLLISTÄ?
Silloin pitääkin olla TARKKA sen toisen tutkinnon suhteen, että on työllistävämpi ala.
No mutta kun työelämä ei pysy samana vaikka kuinka työllistäisi juuri silloin kun lähdet opiskelemaan. Viiden vuoden päästä tulee myllerrys ja pyyhkii tämän toisenkin alan pois, tai ainakin ala muuttuu niin että on suoritettava täydennystutkinto päälle. Oppilaitokset eivät myöskään mainosta että alamme ei ole erityisten työllistävä, tai moni työssä olevakaan jolta kysyt ei sitä myönnä.
Tarkka, tarkka. Voi luoja.
Aivan. Voit olla satavarma että työllistyt mikäli kouluttaudut tekniikan- tai hoitoalalle ja olet valmis muuttamaan työn perässä. Tai lähdet työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Esim. TVO ja Boliden kouluttaa koko ajan tarvitsemiaan ammattilaisia.
Ei päse välttämättä noihinkaan. Joskus voi olla myös joku ala, johon pää ei kykene (tekniikka) tai fysiikka ei kestä (hoitoala). Silti jää monta muuta alaa, jota voisi tehdä, jolle on kouluttautunut, mutta ei vaan pääse töihin.
Normaaliälyinen ihminen kykenee tekniikan alalle, mikäli kiinnostusta ja motivaatiota riittää. Ei siellä koulutuksessa oleteta, että osaa rakettitiedettä valmiiksi. Kaikkea voi oppia kun ei etukäteen rajoita mahdollisuuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Ei mikään tutkinto takaa töitä ja sitten kun on tarpeeksi kouluttautunut niin katsotaan että on liian paljon kouluttautunut.
Kyllä takaa, jos olet ns muuten normaalien kirjoissa. Tutustupa tarkemmin asiaan, äläkä itke.
Aivan. Vaikkapa arkeologi, vaatesuunnittelija tai sihteeri ovat juurikin tutkintoja, joita omaavat eivät voi edes LinkedIn-profiilia perustaa ellei sitten halua vastaanottaa headhunttauksia joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Allright te mahtava oraakkeli siellä. Ihanko tosissasi pystyit tekemään 20-vuotiaana koko loppuelämäsi taatusti kantavia uravalintoja? Jos niin, onnittelut.
Aina asiat eivät kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaisia. Minulla esimerkiksi on perussairaus, joka alkoi oireilemaan vasta kolmikymppisenä ja diagnosoitiin vasta nelikymppisenä. Jos olisin saanut diagnoosin tyyliin tarhassa, olisin kyllä ihan eri ammatilliset valinnat tehnyt aikoinaan.
Olet siis jumittunut 20-vuotiaana tehtyihin valintoihin. Voi voi. Jotkut ne valittaa ja jotkut porskuttaa eteenpäin. On se ihme.
Vierailija kirjoitti:
Joko hanttihommiin (vaikka myyntityö tai päivittäinen asiakaspalvelu) tai johonkin tosi spesifiseen hommaan (=vaikea löytää hakijoita) voisi päästä. Hanttihommista voi sitten edetä firman sisäisissä hauissa, jos henkilö osoittautuu päteväksi työssään.
Ei tuossa iässä enää edetä firman sisäisessä haussa 😂
Tuon ikäiset potkitaan pihalle heti kun siihen tulee mahdollisuus. Siinä ei auta edes vuosikymmenien työkokemus ja menestys firman sisällä. Vanhoista halutaan päästä eroon, sillä he ovat liian kalliita.
Itsekin päädyin irtisanotuksi tuossa iässä 15 vuoden hyvän uran jälkeen. Irtisanominen ei johtunut huonosta työsuorituksesta, vaan iästä.
Nyt teen samaa työtä samassa firmassa freelancerina. Työni kelpaa edelleen oikein hyvin, kunhan laskutan siitä. Työsopimusta kanssani ei vaan enää haluta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajat eivät nykyään palkkaa ketään oikeastaan töihin kuin
hätä tapauksessa. Säästetään viimeiseen tappiin asti palkka kuluissa.
Ei vika ole työnhakijassa vaan maamme työnantajissa.
Kaikki työnantajat laitettava kuriin ja tarkan syynin alle !!
Osaavista ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Ikävä kyllä te käsienheiluttelijat ja kitisijät ette sitä ilmeisesti ole.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajat eivät nykyään palkkaa ketään oikeastaan töihin kuin
hätä tapauksessa. Säästetään viimeiseen tappiin asti palkka kuluissa.
Ei vika ole työnhakijassa vaan maamme työnantajissa.
Kaikki työnantajat laitettava kuriin ja tarkan syynin alle !!
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000008314254.html
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisesta työhakemuksesta kannattaa jättää pois ne vanhimmat ja työn kannalta epäolennaisimmat koulutukset. Joku vanhentunut tutkinto 1990-luvulta ei välttämättä edistä asiaa mitenkään, ellei se liity aivan suoraan siihen haettuun työhön tai alaan. Toisaalta vanhan ajan (ennen AMK:ta) opistotasoista merkonomi- ja insinööritutkintoa arvostetaan tiettävästi edelleen.
Laittaa hakemukseen vain sen, mikä edistää pätevyyttä haetun työn kannalta. CV toki ne paljastaa, mutta jotain kannattaa vähän himmailla, jos koulutuksia on esim. 4 kpl.
Haloo! Olen 52v ja maisterin tutkintoni on 90-luvulta, niin kuin ikäisilläni normaalisti on. Se, että se kuulostaa jostain teinistä tosi vanhentuneelta , ei ole muuta kuin teinin puutteellista älyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkintojen tehtailu ei takaa työpaikkaa, jos työkokemusta ei ole, tai sitä on tuossa iässä hyvin vähän. Yksi tutkinto, jonka jälkeen töihin. Työn ohella voi opiskella lisää, jos puhtia riittää. Mutta ei niin, että jättää uusien opintojen takia aina koko työelämän taakseen. Töitä opitaan työtä tekemällä, ei tutkinnoilla.
Mutta jos se eka tutkinto EI TYÖLLISTÄ?
Silloin pitääkin olla TARKKA sen toisen tutkinnon suhteen, että on työllistävämpi ala.
No mutta kun työelämä ei pysy samana vaikka kuinka työllistäisi juuri silloin kun lähdet opiskelemaan. Viiden vuoden päästä tulee myllerrys ja pyyhkii tämän toisenkin alan pois, tai ainakin ala muuttuu niin että on suoritettava täydennystutkinto päälle. Oppilaitokset eivät myöskään mainosta että alamme ei ole erityisten työllistävä, tai moni työssä olevakaan jolta kysyt ei sitä myönnä.
Tarkka, tarkka. Voi luoja.
Aivan. Voit olla satavarma että työllistyt mikäli kouluttaudut tekniikan- tai hoitoalalle ja olet valmis muuttamaan työn perässä. Tai lähdet työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Esim. TVO ja Boliden kouluttaa koko ajan tarvitsemiaan ammattilaisia.
Sinähän se älykkö olet.
Silloin kun itse valitsin opiskelupaikkaa, oli tilanne ihan sama. Tekniikka ja hoitoala työllistivät.
Valmistuin tekniikan alalle juuri kun IT-kupla puhkesi. Ei löytynytkään töitä. Hoitoalaa opiskelleet kaverit saivat lyhyitä osa-aikaisia pätkiä milloin mistäkin.
Ihanko tosissasi luulet että nyt ei voisi käydä samalla tavalla.
Lääkäreille toki riittää aina töitä, mutta kaikki eivät voi opiskella lääkäriksi. Opiskelupaikkojen määrä on rajallinen, eikä jokainen voi olla paras hakija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Allright te mahtava oraakkeli siellä. Ihanko tosissasi pystyit tekemään 20-vuotiaana koko loppuelämäsi taatusti kantavia uravalintoja? Jos niin, onnittelut.
Aina asiat eivät kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaisia. Minulla esimerkiksi on perussairaus, joka alkoi oireilemaan vasta kolmikymppisenä ja diagnosoitiin vasta nelikymppisenä. Jos olisin saanut diagnoosin tyyliin tarhassa, olisin kyllä ihan eri ammatilliset valinnat tehnyt aikoinaan.
Olet siis jumittunut 20-vuotiaana tehtyihin valintoihin. Voi voi. Jotkut ne valittaa ja jotkut porskuttaa eteenpäin. On se ihme.
En todellakaan ole jumittunut. Olen hyvin palkatussa, vaativassa ja kaikin tavoin palkitsevassa asiantuntijatyössä.
Ainoa mikä tässä lähinnä itseä hiertää, on että tein nämä valinnat yli kymmenen vuoden viiveellä. Josko olisin samat valinnat päässyt tekemään jo 20-vuotiaana, olisin mitä todennäköisimmin nyt aivan hemmetin hyvin palkatuissa vastaavissa tehtävissä, ja asuntolainakin jo kokonaan lusittuna. Ja jolloin pikkuhiljaa sitä voisi jopa miettiä down shiftausta ennen eläkeikää.
Jossittelua toki tämä, ja hyvä on näinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Allright te mahtava oraakkeli siellä. Ihanko tosissasi pystyit tekemään 20-vuotiaana koko loppuelämäsi taatusti kantavia uravalintoja? Jos niin, onnittelut.
Aina asiat eivät kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaisia. Minulla esimerkiksi on perussairaus, joka alkoi oireilemaan vasta kolmikymppisenä ja diagnosoitiin vasta nelikymppisenä. Jos olisin saanut diagnoosin tyyliin tarhassa, olisin kyllä ihan eri ammatilliset valinnat tehnyt aikoinaan.
Olet siis jumittunut 20-vuotiaana tehtyihin valintoihin. Voi voi. Jotkut ne valittaa ja jotkut porskuttaa eteenpäin. On se ihme.
Ai sinä olet niitä ihmisiä, jotka vaan porskuttavat eteenpäin, vaikka sairastuisit vaikeasti, sokeutuisit ja kätesi halvaantuisivat. Heti menisit ja opiskelisit uuden ammatin ja aloittaisit uuden uran.
Sairastumisen jälkeen uuden ammatin opiskelu voi olla mahdotonta vaikka työkykyä olisinkin vielä joihinkin työtehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisesta työhakemuksesta kannattaa jättää pois ne vanhimmat ja työn kannalta epäolennaisimmat koulutukset. Joku vanhentunut tutkinto 1990-luvulta ei välttämättä edistä asiaa mitenkään, ellei se liity aivan suoraan siihen haettuun työhön tai alaan. Toisaalta vanhan ajan (ennen AMK:ta) opistotasoista merkonomi- ja insinööritutkintoa arvostetaan tiettävästi edelleen.
Laittaa hakemukseen vain sen, mikä edistää pätevyyttä haetun työn kannalta. CV toki ne paljastaa, mutta jotain kannattaa vähän himmailla, jos koulutuksia on esim. 4 kpl.
Haloo! Olen 52v ja maisterin tutkintoni on 90-luvulta, niin kuin ikäisilläni normaalisti on. Se, että se kuulostaa jostain teinistä tosi vanhentuneelta , ei ole muuta kuin teinin puutteellista älyä.
Minä olen 47. Ja kyllähän tuo sun tutkintosi aika epäolennainen CV:ssä on, ellei liity todella olennaisesti haettavaan tehtävään. Jolloin silloinkin saattaa olla tasoa esihistoriallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismi. Onneksi on tutkinto, jolla saa töitä iästä huolimatta. Kannattas miettiä millaiset tutkinnot lukee. Niin makaa kuin petaa.
Allright te mahtava oraakkeli siellä. Ihanko tosissasi pystyit tekemään 20-vuotiaana koko loppuelämäsi taatusti kantavia uravalintoja? Jos niin, onnittelut.
Aina asiat eivät kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaisia. Minulla esimerkiksi on perussairaus, joka alkoi oireilemaan vasta kolmikymppisenä ja diagnosoitiin vasta nelikymppisenä. Jos olisin saanut diagnoosin tyyliin tarhassa, olisin kyllä ihan eri ammatilliset valinnat tehnyt aikoinaan.
Olet siis jumittunut 20-vuotiaana tehtyihin valintoihin. Voi voi. Jotkut ne valittaa ja jotkut porskuttaa eteenpäin. On se ihme.
En todellakaan ole jumittunut. Olen hyvin palkatussa, vaativassa ja kaikin tavoin palkitsevassa asiantuntijatyössä.
Ainoa mikä tässä lähinnä itseä hiertää, on että tein nämä valinnat yli kymmenen vuoden viiveellä. Josko olisin samat valinnat päässyt tekemään jo 20-vuotiaana, olisin mitä todennäköisimmin nyt aivan hemmetin hyvin palkatuissa vastaavissa tehtävissä, ja asuntolainakin jo kokonaan lusittuna. Ja jolloin pikkuhiljaa sitä voisi jopa miettiä down shiftausta ennen eläkeikää.
Jossittelua toki tämä, ja hyvä on näinkin.
Niin mikä se sun ongelma taas olikaan.
Kyllä on varmasti hakenut kunnolla. Ei kukaan hae paikkoihin mihin ei halua mennä tai/ja minkä vaatimuksia ei täytä.