Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija
10.10.2021 |

Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.

Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.

LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…

Kommentit (19761)

Vierailija
9821/19761 |
16.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää.

Vierailija
9822/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

"Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää."

Haluamme todella tietää kuka se henkilö on joka viimekädessä tekee päätöksen?

Kuka tietää missä asemassa oleva päätöksen avustajasta/tiuen tarpeesta tekee?

Onko se päätös lailla velvoittava? Jos on, mikä laki ja pykälä? Ja ellei sitä noudateta päiväkodissa , ja avustaja jätetään vaan hankkimatta olkaa kohauttaen, tuleeko siitä seuraamuksia?

Selvitetään tämä nyt. Auttakaa siis, eli kuka tietää faktaa tästä asiasta kiitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9823/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää.

Mihin vanhempi voi vedota mikäli hänen lapsensa ei saa tukea joka lapselle kuuluu?

Vierailija
9824/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää.

Mitä ihmettä minä luin? Tuo ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Elämme sivistysvaltiossa emmekä kehitysmaassa!

Vierailija
9825/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Vierailija
9826/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Tällaisia taas lähdössä hoitamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9827/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Olet se sama jolta ei kommenttia tullut edelliseen "kuri=väkivaltaa, väkivalta=kuria"-mantraasi jonka kyseenalaisti ja ihmettelin.

Ns kuria, ts rajoja, voi todellakin pitää ihan ilman, että rikkoo lakia lasta fyysisesti kurittamalla!! Ja se se vasta onkin tehokasta ja pitkälle kantavaa, mutta sinä lukeudut niihin ihmisiin jotka eivät asiaa osaa ja siksi olettavat noin ja todnäk toteuttavat myös omassa kasvatustyylissään lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkomisista häntä satuttamalla ja pitämällä pelossa.

Vastenmielinen olet ja vieläpä täällä asiaa hehkutat ja "myyt" ns oikeana toimintatapana lapsen kasvatuksessa, häpeäisit!

Sääli lastasi/psiasi, sinusta pitäisi tehdä rikosilmoitus, ihan vain jälkikasvusi parasta ajatellen.

Vierailija
9828/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

"Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää."

Haluamme todella tietää kuka se henkilö on joka viimekädessä tekee päätöksen?

Kuka tietää missä asemassa oleva päätöksen avustajasta/tiuen tarpeesta tekee?

Onko se päätös lailla velvoittava? Jos on, mikä laki ja pykälä? Ja ellei sitä noudateta päiväkodissa , ja avustaja jätetään vaan hankkimatta olkaa kohauttaen, tuleeko siitä seuraamuksia?

Selvitetään tämä nyt. Auttakaa siis, eli kuka tietää faktaa tästä asiasta kiitos."

Kai tähän joku tietää vastata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9829/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

"Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää."

Haluamme todella tietää kuka se henkilö on joka viimekädessä tekee päätöksen?

Kuka tietää missä asemassa oleva päätöksen avustajasta/tiuen tarpeesta tekee?

Onko se päätös lailla velvoittava? Jos on, mikä laki ja pykälä? Ja ellei sitä noudateta päiväkodissa , ja avustaja jätetään vaan hankkimatta olkaa kohauttaen, tuleeko siitä seuraamuksia?

Selvitetään tämä nyt. Auttakaa siis, eli kuka tietää faktaa tästä asiasta kiitos.

Päiväkodissa sekä ryhmän opettaja, johtaja että veo osaavat vastata kysymykseesi, samoin kaikki siitä ylöspäin organisaatiossa. Suomessa kunnat ovat niin eri kokoisia, että hallintohimmeleissä on eroja.

Suurissa kunnissa varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen arvioinnin ja myöntämisen prosessi menee yksinkertaistettuna näin:

- varhaiskasvatuksen opettaja laatii lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) yhteistyössä ryhmän tiimin, lapsen ja huoltajien kanssa. Siinä yhteydessä keskustellaan, minkälaisin yleisen tuen toimintamallein lasta tuetaan kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa

- yleinen tuki kuuluu ja toteutuu kaikilla varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla

- jos toteutetut yleisen tuen toimenpiteet todetaan riittämättömiksi, sovitaan huoltajan kanssa, että varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) tulee ryhmään havainnoimaan toimintaa, lapsen tarpeita ja ohjaamaan kasvattajatiimiä, kuinka muuttaa toimintaa, oppimisympäristöä ja käytänteitä lasta paremmin tukevaksi

-jos näistä toimista huolimatta todetaan (veo, vo, huoltaja), että lapsi tarvitsisi tehostettua tukea, tehdään tästä esitys, jossa on vahvat perustelut, tarvittaessa eri asiantuntijoiden (lääkäri, terapeutit, psykiatri, psykologi jne.) lausunnot, sekä konkreettinen kuvaus, millaista tukea, miksi ja mitä sillä tavoitellaan saavutettavan

- tehostetun tuen myöntäminen on hallintopäätös, joten päiväkodin johtaja kutsuu huoltajan kuulemiseen ennen tuen esittämistä kunnan päivähoitoalueen aluepäällikölle

-tukiesitykset käsitellään virkamieskoneistossa ohjaavien asiakirjojen mukaisesti

-päätöksen tuen myöntämisestä ja eväämisestä tekee kunnasta riippuen aluepäällikkö tai varhaiskasvatuksen johtaja, ei koskaan ryhmän opettaja, erityisopettaja tai päiväkodin johtaja

- erityisen tuen tukimuodot ovat korkean asteen tukea, jossa prosessi etenee kuten tehostetussakin tuessa ja tämän tuen saanti edellyttää, ettei yleisellä ja tehostetulla tuella olla kyetty tarjoamaan lapsen tarpeisiin vastaavaa tukea

-yleisen tuen tukitoimet säilyvät kaikilla lapsilla koko ajan, vaikka saisikin lisäksi tehostettua tai erityistä tukea

-tehostettu ja erityinen tuki myönnetään toistaiseksi voimassaolevana ja jo myönnetty tukipäätös siirtyy lapsen mukana, vaikka lapsi muuttaisi toiseen kuntaan

-tuen toteutumista, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä huoltajan, lapsen ja lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien asiantuntijoiden kesken

-tuentarpeen muuttuessa ja lapsen kehittyessä myös myönnettyä tukea muutetaan

Vierailija
9830/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tossa tukiasiassa on joo hyvä huomioida, että laki edellyttää, että lasta kuullaan / lapsen mielipide omaa itseään koskevassa asiassa otetaan huomioon. Tietysti ikä- ja kehitystason mukaan, mutta se pitää kirjoittaa aina niihin tukihakemuksiin, arvioihin, vasuihin ynnä muihin dokumentteihin auki, että miten se lapsen kanta itseään koskevaan on selvitetty ja mikä se kanta oikeasti on. Sitten pitää pystyä perustelemaan, että miten se lapsen kanta on kanssa huomioitu siinä päivittäisessä kasvatuksessa ja tuessa.

Väitän, että juuri tämä lapsen kannan selvittäminen ja huomioiminen on lähes kaikissa päiväkodeissa ala-arvoisella tasolla. Aikuinen (sekä vanhemmat että ammattikasvattajat) käyttää omaa valtaansa määritellessään ja kirjatessaan sinne papereihin mitä lystää, johdatellessaan lasta vastaamaan, mitä aikuinen haluaa ja jättämällä huomiotta ne asiat, mitä aikuinen itse ei halua sinne vasuun näkyviksi. Jos lapsi vaikka toivoo, että saa nukkua päiväunet, eikä herätetä kesken tai että saa syödä jonkun kaverin vieressä ruokapöydässä, niin ei noita sinne kukaan kirjoita, vaan tehdään, mitä aikuinen haluaa.

Se on yksiselitteisesti väärin, eikä niin saa toimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9831/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Vierailija
9832/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta.

Kumppanuudessa on useita tasa-arvoisia osallistujia: lapsi, lapsiryhmä, huoltajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, suomi toisena kielenä opettajat, terapeutit ja laajemmin koko yhteiskunta, kaupunki ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Varhaiskasvatus on kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa ympäristön ja toimintojen avulla pyritään mahdollistamaan suotuisan kasvun edellytykset.

Varhaiskasvatus ei ole sama asia kuin tietokonepelissä luotava avatar, jolle voi valita itselleen mieluisia ominaisuuksia, ulkonäön, strategian ja vahvuudet tekemättä muuta kuin painamalla nappeja. Lapset ovat ihmisiä, eläviä organismeja, joiden kehitys riippuu lukuisista muuttujista. Ei niihin asenneta toimintoja.

Varhaiskasvatus on kotien kasvatustoimintaa tukeva julkinen palvelu. Yhteiskunnassa pääasiallisen vastuun lapsen saannista, hoidosta ja kasvatuksesta kantaa jokainen, joka lapsen päättää siittää ja synnyttää. Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja mahdollisimman hyvään ja turvalliseen kasvatukseen.

Varhaiskasvatuksessa on töissä matalapalkkaisia ihmisiä, jotka vastaavat työtehtäviensä hoidosta työnkuvansa ja pätevyytensä mukaisesti. He eivät vastaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia lapsiin liittyy, vaan siitä, millaisia mahdollisuuksia pystyvät annetuilla resursseilla ja työnkuvansa sekä pätevyytensä puitteissa tarjoamaan lasten käyttöön.

Tällä hetkellä ei kovin paljon pysty. Puuttuu koulutusta, päteviä tekijöitä, palkkaa, arvostusta ja lakisääteiset kasvua tukevat rakenteet + ympäristöt.

Kasvatus jää siis perheiden oman toiminnan varaan. Kuten peruskouluissa opetus ja terveydenhoidossa itsensä parantelu. Vanhuksiakin palautetaan jo koteihin lastensa hoidettaviksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9833/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Olet se sama jolta ei kommenttia tullut edelliseen "kuri=väkivaltaa, väkivalta=kuria"-mantraasi jonka kyseenalaisti ja ihmettelin.

Ns kuria, ts rajoja, voi todellakin pitää ihan ilman, että rikkoo lakia lasta fyysisesti kurittamalla!! Ja se se vasta onkin tehokasta ja pitkälle kantavaa, mutta sinä lukeudut niihin ihmisiin jotka eivät asiaa osaa ja siksi olettavat noin ja todnäk toteuttavat myös omassa kasvatustyylissään lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkomisista häntä satuttamalla ja pitämällä pelossa.

Vastenmielinen olet ja vieläpä täällä asiaa hehkutat ja "myyt" ns oikeana toimintatapana lapsen kasvatuksessa, häpeäisit!

Sääli lastasi/psiasi, sinusta pitäisi tehdä rikosilmoitus, ihan vain jälkikasvusi parasta ajatellen.

Lakia pitäisi muuttaa. Tästäkin ketjusta on käynyt ilmi, että edes ammattilaiset eivät käytännön elämässä saa lapsia tottelemaan niillä sallituilla menetelmillä. Päiväkodeissa on kaaos.

Vierailija
9834/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta.

Kumppanuudessa on useita tasa-arvoisia osallistujia: lapsi, lapsiryhmä, huoltajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, suomi toisena kielenä opettajat, terapeutit ja laajemmin koko yhteiskunta, kaupunki ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Varhaiskasvatus on kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa ympäristön ja toimintojen avulla pyritään mahdollistamaan suotuisan kasvun edellytykset.

Varhaiskasvatus ei ole sama asia kuin tietokonepelissä luotava avatar, jolle voi valita itselleen mieluisia ominaisuuksia, ulkonäön, strategian ja vahvuudet tekemättä muuta kuin painamalla nappeja. Lapset ovat ihmisiä, eläviä organismeja, joiden kehitys riippuu lukuisista muuttujista. Ei niihin asenneta toimintoja.

Varhaiskasvatus on kotien kasvatustoimintaa tukeva julkinen palvelu. Yhteiskunnassa pääasiallisen vastuun lapsen saannista, hoidosta ja kasvatuksesta kantaa jokainen, joka lapsen päättää siittää ja synnyttää. Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja mahdollisimman hyvään ja turvalliseen kasvatukseen.

Varhaiskasvatuksessa on töissä matalapalkkaisia ihmisiä, jotka vastaavat työtehtäviensä hoidosta työnkuvansa ja pätevyytensä mukaisesti. He eivät vastaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia lapsiin liittyy, vaan siitä, millaisia mahdollisuuksia pystyvät annetuilla resursseilla ja työnkuvansa sekä pätevyytensä puitteissa tarjoamaan lasten käyttöön.

Tällä hetkellä ei kovin paljon pysty. Puuttuu koulutusta, päteviä tekijöitä, palkkaa, arvostusta ja lakisääteiset kasvua tukevat rakenteet + ympäristöt.

Kasvatus jää siis perheiden oman toiminnan varaan. Kuten peruskouluissa opetus ja terveydenhoidossa itsensä parantelu. Vanhuksiakin palautetaan jo koteihin lastensa hoidettaviksi.

Onkin hauska ajatus, että joku haastaisi päikyn oikeuteen siitä, että omasta lapsesta ei tullut varhaiskasvatuspalvelun tuloksena hyvin kasvatettu, kiltti, taitava, älykäs ja oppivainen kansalainen vaan rivosuinen ja kyvytön typerys 🤣😂🤣.

Veisi jonnekin yhteiskunnan päättäjille asiakaspalautukseen, että katsokaa nyt, rahat takaisin tai korvausta pöytään, tästä tuli tommoinen, vaikka naapurin Jessica lukee kirjoja, laskee matemaattisia kaavoja, soittaa viulua, tanssii balettia ja tekee kotitöitä oma-alotteisesti.

Olisipa hauska nähdä, miten kävisi valituksen ja syytteen noston! Nyt kuulkaas tätikaartin Pirkot, Riitat ja Annelit korjaatte ton Jalmarin samanlaiseksi kuin Jessica on. Muuten vankilaan tai sakot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9835/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta.

Kumppanuudessa on useita tasa-arvoisia osallistujia: lapsi, lapsiryhmä, huoltajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, suomi toisena kielenä opettajat, terapeutit ja laajemmin koko yhteiskunta, kaupunki ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Varhaiskasvatus on kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa ympäristön ja toimintojen avulla pyritään mahdollistamaan suotuisan kasvun edellytykset.

Varhaiskasvatus ei ole sama asia kuin tietokonepelissä luotava avatar, jolle voi valita itselleen mieluisia ominaisuuksia, ulkonäön, strategian ja vahvuudet tekemättä muuta kuin painamalla nappeja. Lapset ovat ihmisiä, eläviä organismeja, joiden kehitys riippuu lukuisista muuttujista. Ei niihin asenneta toimintoja.

Varhaiskasvatus on kotien kasvatustoimintaa tukeva julkinen palvelu. Yhteiskunnassa pääasiallisen vastuun lapsen saannista, hoidosta ja kasvatuksesta kantaa jokainen, joka lapsen päättää siittää ja synnyttää. Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja mahdollisimman hyvään ja turvalliseen kasvatukseen.

Varhaiskasvatuksessa on töissä matalapalkkaisia ihmisiä, jotka vastaavat työtehtäviensä hoidosta työnkuvansa ja pätevyytensä mukaisesti. He eivät vastaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia lapsiin liittyy, vaan siitä, millaisia mahdollisuuksia pystyvät annetuilla resursseilla ja työnkuvansa sekä pätevyytensä puitteissa tarjoamaan lasten käyttöön.

Tällä hetkellä ei kovin paljon pysty. Puuttuu koulutusta, päteviä tekijöitä, palkkaa, arvostusta ja lakisääteiset kasvua tukevat rakenteet + ympäristöt.

Kasvatus jää siis perheiden oman toiminnan varaan. Kuten peruskouluissa opetus ja terveydenhoidossa itsensä parantelu. Vanhuksiakin palautetaan jo koteihin lastensa hoidettaviksi.

Onkin hauska ajatus, että joku haastaisi päikyn oikeuteen siitä, että omasta lapsesta ei tullut varhaiskasvatuspalvelun tuloksena hyvin kasvatettu, kiltti, taitava, älykäs ja oppivainen kansalainen vaan rivosuinen ja kyvytön typerys 🤣😂🤣.

Veisi jonnekin yhteiskunnan päättäjille asiakaspalautukseen, että katsokaa nyt, rahat takaisin tai korvausta pöytään, tästä tuli tommoinen, vaikka naapurin Jessica lukee kirjoja, laskee matemaattisia kaavoja, soittaa viulua, tanssii balettia ja tekee kotitöitä oma-alotteisesti.

Olisipa hauska nähdä, miten kävisi valituksen ja syytteen noston! Nyt kuulkaas tätikaartin Pirkot, Riitat ja Annelit korjaatte ton Jalmarin samanlaiseksi kuin Jessica on. Muuten vankilaan tai sakot.

Ihmisille on lupailtu vaikka mitä ja sanottu, että nykyään lapset varhaiskasvatetaan, mutta loppupeleissä koko homma onkin huijausta ja varhaiskasvatus ei kykene muuttamaan lasta yhtään sen enempää kuin päivähoito. Eli onko varhaiskasvatus pelkkää teatteria?

Vierailija
9836/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta.

Kumppanuudessa on useita tasa-arvoisia osallistujia: lapsi, lapsiryhmä, huoltajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, suomi toisena kielenä opettajat, terapeutit ja laajemmin koko yhteiskunta, kaupunki ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Varhaiskasvatus on kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa ympäristön ja toimintojen avulla pyritään mahdollistamaan suotuisan kasvun edellytykset.

Varhaiskasvatus ei ole sama asia kuin tietokonepelissä luotava avatar, jolle voi valita itselleen mieluisia ominaisuuksia, ulkonäön, strategian ja vahvuudet tekemättä muuta kuin painamalla nappeja. Lapset ovat ihmisiä, eläviä organismeja, joiden kehitys riippuu lukuisista muuttujista. Ei niihin asenneta toimintoja.

Varhaiskasvatus on kotien kasvatustoimintaa tukeva julkinen palvelu. Yhteiskunnassa pääasiallisen vastuun lapsen saannista, hoidosta ja kasvatuksesta kantaa jokainen, joka lapsen päättää siittää ja synnyttää. Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja mahdollisimman hyvään ja turvalliseen kasvatukseen.

Varhaiskasvatuksessa on töissä matalapalkkaisia ihmisiä, jotka vastaavat työtehtäviensä hoidosta työnkuvansa ja pätevyytensä mukaisesti. He eivät vastaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia lapsiin liittyy, vaan siitä, millaisia mahdollisuuksia pystyvät annetuilla resursseilla ja työnkuvansa sekä pätevyytensä puitteissa tarjoamaan lasten käyttöön.

Tällä hetkellä ei kovin paljon pysty. Puuttuu koulutusta, päteviä tekijöitä, palkkaa, arvostusta ja lakisääteiset kasvua tukevat rakenteet + ympäristöt.

Kasvatus jää siis perheiden oman toiminnan varaan. Kuten peruskouluissa opetus ja terveydenhoidossa itsensä parantelu. Vanhuksiakin palautetaan jo koteihin lastensa hoidettaviksi.

Onkin hauska ajatus, että joku haastaisi päikyn oikeuteen siitä, että omasta lapsesta ei tullut varhaiskasvatuspalvelun tuloksena hyvin kasvatettu, kiltti, taitava, älykäs ja oppivainen kansalainen vaan rivosuinen ja kyvytön typerys 🤣😂🤣.

Veisi jonnekin yhteiskunnan päättäjille asiakaspalautukseen, että katsokaa nyt, rahat takaisin tai korvausta pöytään, tästä tuli tommoinen, vaikka naapurin Jessica lukee kirjoja, laskee matemaattisia kaavoja, soittaa viulua, tanssii balettia ja tekee kotitöitä oma-alotteisesti.

Olisipa hauska nähdä, miten kävisi valituksen ja syytteen noston! Nyt kuulkaas tätikaartin Pirkot, Riitat ja Annelit korjaatte ton Jalmarin samanlaiseksi kuin Jessica on. Muuten vankilaan tai sakot.

Ihmisille on lupailtu vaikka mitä ja sanottu, että nykyään lapset varhaiskasvatetaan, mutta loppupeleissä koko homma onkin huijausta ja varhaiskasvatus ei kykene muuttamaan lasta yhtään sen enempää kuin päivähoito. Eli onko varhaiskasvatus pelkkää teatteria?

Ei. Teatteri on sivistystä, nerokasta, nautinnollista ja intohimoista, kovaa työtä.

Varhaiskasvatus on poliittinen huijaus ja retorinen kikka saada OAJ:n jäsenistölle (kok.) tulevaisuudessa paremmat palkat ja työolosuhteet kuin muille kunta-alan kasvatustyöntekijöille.

Varhaiskasvatus ei ole edes näennäisdemokratiaa vaan törkeä vedätys.

Lisäksi se käyttää häikäilemättömästi hyväkseen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia, eli pieniä lapsia, päästäkseen tavoitteeseensa ja nostaakseen täysin perusteetta yhden ammattiryhmän edut yli muiden.

Homma on niin mätä, että se kaatoi itse itsensä liiallisen ahneuden ja sokeutuneen mielivallan omahyväisyyteen.

Pieni tunkkainen ja itsekeskeinen pesä siellä virkamieskoneiston, opettajankoulutuslaitoksen ja oaj:n kopperossaan teki itsensä näkyväksi.

Vierailija
9837/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
9838/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan saanut kesken toimintakauden lisää tukitoimia ryhmään, jos on kesken vuoden havaittu tuen tarvetta tai ryhmässä on aloittanut uusia lapsia, joilla tuen tarpeita? Pohdin, onko tämä yleinen kaupunkien ongelma vai pelkästään talokohtainen.

Hyvä kysymys. On ihan eri hoitaa lapsia joilla ei ole tuen tarvetta verrattuna niihin jotka tarvitsevat tukea ihan kaikessa. Kun ryhmään voi yks kaks tulla vaikeasti kehitysvammainen lapsi esim.

Kehitysvammainen lapsi ei ihan ykskaks voi sinne ryhmään tulla. Kyllä heillä on se oma koulutettu erityisavustaja mukana katottuna,  ihan järki ja lakikin sen vaatii, muuten otetaan tietoisesti käsittämätön riski pelkästään lapsen turvallisuuden kannalta, mikäli sellaista ei palkata tai lykätään lapsen avustakan vastuulle myös muita lapsia ja hommia eli paikataan resurssia henkkarilla (jossain kuulemma näin törkeästi hyödynnettu ihan vaikeahoitoisen lapsen palveluseteli- henk.koht.avustajaa et hei sä ootkin ny yhtäkkiä koko ryhmän avustaja ja yritetty painostaa siihenkin)

Tuli mun ryhmään kehitysvammainen ja avustajaa ei niinvain saatukaan. Siinä oli tekemistä yhden 110% valvottavan ja apua tarvitsevan kanssa. Nyt avustaja ollut poissa koko alkuvuoden eikä tokikaan ketään sijaista. Lapsi kärsii ja ryhmän toiminta.

Voi ei! Siinä on taas yks päiväkodinjohtaja ollut viimetipassa asialla ja lapsi jää lopuksi ilman kun ei ajoissa hommata! Vastuutan pk johtajia jotka jumittaa avustaja-rekryjä viimetippaan!

Uhkasakko määrättävä päiväkodeille jotka eivät huolehdi JO AJOISSA tuen tarpeisista lapsistaan ja hommaa kunnollisia avustajia heille ! Koko ryhmä kuormittuu ja avustettavat jää oman onnensa nojaan!!

Välillä tuntuu olevan aivan mielivaltaista, keille katsotaan kuuluvan avustaja ja keille ei. On ollut tapauksia, joissa ei edes yritetä saada avustajaa, vaikka ryhmässä parikin autismin kirjolla olevaa ja selvä tarve sille. Välillä yksittäisellä lapsella on henkilökohtainen avustaja ja diagnoosi sama. En pysty ymmärtämään.

Tätäkin tapahtuu, että erikoissairaanhoito suosittelee erityistä tukea ja henkilökohtaista avustajaa, mutta esihenkilö päättääkin, että tehostettu riittää ja useammalle lapselle tarkoitettu ryhmäkohtainen avustaja tai jokin muu näennäinen tukitoimi esim. ryhmäkoon pienennys yhdellä lapsella.

"Ainakaan meidän kunnassa päiväkodin johtaja ei päätä siitä, mitä tukea lapsi saa, vaan VEO tekee ehdotuksen omalle esihenkilölleen, joka sitten tekee päätöksen tuen resurssista.[/quot"

No kerrotko kuka se VEOn oma esihenkilö sitten on joka sen päätöksen tekee?

Joku palvelupäällikkö tms., joka ei ole koskaan nähnytkään niitä lapsia, joiden tuesta hän päättää."

Haluamme todella tietää kuka se henkilö on joka viimekädessä tekee päätöksen?

Kuka tietää missä asemassa oleva päätöksen avustajasta/tiuen tarpeesta tekee?

Onko se päätös lailla velvoittava? Jos on, mikä laki ja pykälä? Ja ellei sitä noudateta päiväkodissa , ja avustaja jätetään vaan hankkimatta olkaa kohauttaen, tuleeko siitä seuraamuksia?

Selvitetään tämä nyt. Auttakaa siis, eli kuka tietää faktaa tästä asiasta kiitos.

Päiväkodissa sekä ryhmän opettaja, johtaja että veo osaavat vastata kysymykseesi, samoin kaikki siitä ylöspäin organisaatiossa. Suomessa kunnat ovat niin eri kokoisia, että hallintohimmeleissä on eroja.

Suurissa kunnissa varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen arvioinnin ja myöntämisen prosessi menee yksinkertaistettuna näin:

- varhaiskasvatuksen opettaja laatii lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) yhteistyössä ryhmän tiimin, lapsen ja huoltajien kanssa. Siinä yhteydessä keskustellaan, minkälaisin yleisen tuen toimintamallein lasta tuetaan kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa

- yleinen tuki kuuluu ja toteutuu kaikilla varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla

- jos toteutetut yleisen tuen toimenpiteet todetaan riittämättömiksi, sovitaan huoltajan kanssa, että varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) tulee ryhmään havainnoimaan toimintaa, lapsen tarpeita ja ohjaamaan kasvattajatiimiä, kuinka muuttaa toimintaa, oppimisympäristöä ja käytänteitä lasta paremmin tukevaksi

-jos näistä toimista huolimatta todetaan (veo, vo, huoltaja), että lapsi tarvitsisi tehostettua tukea, tehdään tästä esitys, jossa on vahvat perustelut, tarvittaessa eri asiantuntijoiden (lääkäri, terapeutit, psykiatri, psykologi jne.) lausunnot, sekä konkreettinen kuvaus, millaista tukea, miksi ja mitä sillä tavoitellaan saavutettavan

- tehostetun tuen myöntäminen on hallintopäätös, joten päiväkodin johtaja kutsuu huoltajan kuulemiseen ennen tuen esittämistä kunnan päivähoitoalueen aluepäällikölle

-tukiesitykset käsitellään virkamieskoneistossa ohjaavien asiakirjojen mukaisesti

-päätöksen tuen myöntämisestä ja eväämisestä tekee kunnasta riippuen aluepäällikkö tai varhaiskasvatuksen johtaja, ei koskaan ryhmän opettaja, erityisopettaja tai päiväkodin johtaja

- erityisen tuen tukimuodot ovat korkean asteen tukea, jossa prosessi etenee kuten tehostetussakin tuessa ja tämän tuen saanti edellyttää, ettei yleisellä ja tehostetulla tuella olla kyetty tarjoamaan lapsen tarpeisiin vastaavaa tukea

-yleisen tuen tukitoimet säilyvät kaikilla lapsilla koko ajan, vaikka saisikin lisäksi tehostettua tai erityistä tukea

-tehostettu ja erityinen tuki myönnetään toistaiseksi voimassaolevana ja jo myönnetty tukipäätös siirtyy lapsen mukana, vaikka lapsi muuttaisi toiseen kuntaan

-tuen toteutumista, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä huoltajan, lapsen ja lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien asiantuntijoiden kesken

-tuentarpeen muuttuessa ja lapsen kehittyessä myös myönnettyä tukea muutetaan

Lastenhoitaja ei osaa kertoa, kun ei sille kerrota tällaisia asioita, kun on the alhaisempi työntekijä joka halutaankin pitää tyhmänä.

Vierailija
9839/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Höpsistä. Eivät vanhemmat mitään lasuja pelkää! He ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Eivät jaksa kasvattaa lapsiaan, vaan ulkoistavat hoidon ja kasvatuksen täysin. Tuovat 1-vuotiaasta lähtien päiväkotiin pitkäksi päiväksi, vaikka ei ole todellista hoidon tarvetta ( jompi kumpi vanhemmista vapaalla tai lomalla).

Eihän päiväkoti ole hoitopaikka vaan varhaiskasvatuspaikka. Ja kun lapsi on laadukkaasti varhaiskasvatettu, niin hänen luulisi silloin osaavan käyttäytyä.

Varhaiskasvatus on kasvatuskumppanuutta.

Kumppanuudessa on useita tasa-arvoisia osallistujia: lapsi, lapsiryhmä, huoltajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, suomi toisena kielenä opettajat, terapeutit ja laajemmin koko yhteiskunta, kaupunki ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Varhaiskasvatus on kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa ympäristön ja toimintojen avulla pyritään mahdollistamaan suotuisan kasvun edellytykset.

Varhaiskasvatus ei ole sama asia kuin tietokonepelissä luotava avatar, jolle voi valita itselleen mieluisia ominaisuuksia, ulkonäön, strategian ja vahvuudet tekemättä muuta kuin painamalla nappeja. Lapset ovat ihmisiä, eläviä organismeja, joiden kehitys riippuu lukuisista muuttujista. Ei niihin asenneta toimintoja.

Varhaiskasvatus on kotien kasvatustoimintaa tukeva julkinen palvelu. Yhteiskunnassa pääasiallisen vastuun lapsen saannista, hoidosta ja kasvatuksesta kantaa jokainen, joka lapsen päättää siittää ja synnyttää. Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja mahdollisimman hyvään ja turvalliseen kasvatukseen.

Varhaiskasvatuksessa on töissä matalapalkkaisia ihmisiä, jotka vastaavat työtehtäviensä hoidosta työnkuvansa ja pätevyytensä mukaisesti. He eivät vastaa siitä, millaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia lapsiin liittyy, vaan siitä, millaisia mahdollisuuksia pystyvät annetuilla resursseilla ja työnkuvansa sekä pätevyytensä puitteissa tarjoamaan lasten käyttöön.

Tällä hetkellä ei kovin paljon pysty. Puuttuu koulutusta, päteviä tekijöitä, palkkaa, arvostusta ja lakisääteiset kasvua tukevat rakenteet + ympäristöt.

Kasvatus jää siis perheiden oman toiminnan varaan. Kuten peruskouluissa opetus ja terveydenhoidossa itsensä parantelu. Vanhuksiakin palautetaan jo koteihin lastensa hoidettaviksi.

Tällä hetkellä kasvatetaankin hienosti lapsista röyhkeitä, kiroilevia päällepäsmäreitä, jotka eivät kunnioita yhtään mitään tai ketään. Koska niinhän se yhteiskunta just pyörii, että jokainen sen jäsen elää omassa kulpassaan ollen juuri sellainen kuin on, eikä tarvi sopeutua minkäänlaisiin normeihin tai noudattaa minkäänlaisia sääntöjä. No aikuisena se sitten toki kolahtaa näihin lapsiin, kun työnteko on mahdonta sillä asenteella ja sen sijaan että opettajat tai päiväkodin henkilökunta puhuu tunteista kun vetää jotain turpaan, niin joutuukin maksamaan kalliita korvauksia tai ehkä jopa istumaan vankilaan.

Vierailija
9840/19761 |
17.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Mitä olette tehneet näille täysin aikuisia kunnioittamattomille pikku 5-6 vuotiaille piruille? Haistattavat päin naamaa, haukkuvat, lyövät, sylkevät, tekevät mitä lystävät, eivät kuuntele..Raskasta on "kasvattaa" tällaisia joka ikinen päivä. Tavallisesti käyttäytyvät ovat vähemmistö ja jäävät näiden varjoon.."

Toinen kysymys: mistä näitä pikkupiruja tulee kuin liukuhihnalta? Kuka ja miksi tällaisia kasvattaa tai jättää kasvattamatta? Millaisista vanhemmista he tulevat päiväkotiin sekaisin kuin seinäkellot. Miten heitä tulisi varhaiskasvattaa kohti koulupolkua pärjäämään siellä?

Ihan tavallisista perheistä niitä tulee. Vanhemmat pelkäävät lasua eivätkä siksi uskalla kurittaa lastaan, jolloin lapsi kaappaa vallan perheessä.

Nykyisin saa vain lässyttää ja tunnekasvattaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän yksi