Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Siivooja.
Ja miksi siellä on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla?
Kun idea on hoitaa lapsia.
No miksi raksalla on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla? Kun idea on rakentaa talo.
Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä.
Hassunhauskaa, mutta me veronmaksajat maksetaan teille siitä, että niitä lapsia myös kasvatetaan ja opetetaan. Jospa siis te hoitajat lopettaisitte niiden opettajien nokkimisen.
Maksakaa enemmän niin työntekijöillä on aikaa muuhunkin kuin lasten vahtimiseen, ruokkimiseen sekä lika- ja eritelogistiikkaan. Esimerkiksi 4 tai 5 työntekijää per ryhmä olisi kova sana.
skarpatkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Siivooja.
Ja miksi siellä on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla?
Kun idea on hoitaa lapsia.
No miksi raksalla on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla? Kun idea on rakentaa talo.
Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä.
Hassunhauskaa, mutta me veronmaksajat maksetaan teille siitä, että niitä lapsia myös kasvatetaan ja opetetaan. Jospa siis te hoitajat lopettaisitte niiden opettajien nokkimisen.
Opettajathan ne innoikkaimpia pätijöitä ovat tässäkin ketjussa. Onhan heillä sentään se ”korkeakoulutus” ja ”pedagoginen pätevyys”, hoitajat eivät osaa muuta kuin vessattaa. Eivät ainakaan opettaa ja kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Siivooja.
Ja miksi siellä on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla?
Kun idea on hoitaa lapsia.
No miksi raksalla on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla? Kun idea on rakentaa talo.
Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä.
Hassunhauskaa, mutta me veronmaksajat maksetaan teille siitä, että niitä lapsia myös kasvatetaan ja opetetaan. Jospa siis te hoitajat lopettaisitte niiden opettajien nokkimisen.
Opettajathan ne innoikkaimpia pätijöitä ovat tässäkin ketjussa. Onhan heillä sentään se ”korkeakoulutus” ja ”pedagoginen pätevyys”, hoitajat eivät osaa muuta kuin vessattaa. Eivät ainakaan opettaa ja kasvattaa.
Kyllä minä olen lukenut tätä ketjua järkyttyneenä siitä miten paljon opettajat joutuvat sietämään täyttä halveksuntaa, kyttäämistä ja lyttäämistä ammatissaan. Ei missään muuallakaan työpaikalla hyväksytä näin avointa suoranaista vihaa toista ammattihenkilöä kohtaan. Ja samalla tämä osoittaa ihan yksinkertaisesti sen faktan miksi sieltä päiväkodeista pelkästään Helösingissä puuttuu 750 opettajaa. Kuka helvetti tuollaisten hoitajien kanssa haluaa päiviään kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Kaikki päiväkotiryhmän työntekijät tekevät lastenhoitotyötä. 24:ää lasta ei millään ehdi hoitaa vain yksi ihminen. Jollei niitä lapsia sitten tosiaan sijoiteta johonkin pehmustettuihin pyöreisiin huoneisiin missä on ruokinta-automaatit.
Jos teillä on ryhmässä 24 lasta, sinulla on lain mukaan velvollisuus tehdä ilmoitus AVI:lle. Toisekseen, mitä isompi lapsi, sitä vähemmän lastenhoitoa hän tarvitsee. Jo 3-4-vuotias osaa esim. syödä ja pukea ne kurahousutkin itse. Vessassa tarvitsee ehkä vielä pyyhkimisapua, mutta läheskään kaikki lapset eivät käy kakalla päiväkotipäivän aikana.
Eipä ole juuri tullut vastaan 3-4-vuotiaita jotka osaisivat pukea kurahousut kokonaan itse. Varsinkaan jos kurahousujen alla on vielä toppahaalari ja kerrasto jolloin pukemistoimenpide muistuttaa makkaranvalmistusta. Ehkä jalat pystyvät pujottamaan lahkeisiin, mutta loppuosassa pukemista ja aivan erityisesti kurahousujen ja kenkien yhteensovittamisessa tarvitsevat hoitajan apua.
Mitä henkilökunnan määrään tulee, niin aamuvuorolainen lähtee yleensä kotiin kello 14 ja välillä sitä aikaisemminkin. Sitten jää kaksi työntekijää joista toinen on osan aikaa milloin missäkin, kuten vaikka siellä vessareissulla, viemässä ruoka-astioita keittiölle tai vaihtamassa lakanoita. Käytännössä olet siinä sitten yksin 24 lapsen kanssa tämän tästä.
Ei teillä saa olla 24 lasta klo 14 jälkeen. Jos lapsia on ryhmässä yli 21, teillä täytyy olla monta osapäiväistä. Se taas on omaa typeryyttänne, jos alatte vaihtamaan lakanoita silloin, kun olette ryhmässä kahdestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Siivooja.
Ja miksi siellä on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla?
Kun idea on hoitaa lapsia.
No miksi raksalla on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla? Kun idea on rakentaa talo.
Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä.
Hassunhauskaa, mutta me veronmaksajat maksetaan teille siitä, että niitä lapsia myös kasvatetaan ja opetetaan. Jospa siis te hoitajat lopettaisitte niiden opettajien nokkimisen.
Opettajathan ne innoikkaimpia pätijöitä ovat tässäkin ketjussa. Onhan heillä sentään se ”korkeakoulutus” ja ”pedagoginen pätevyys”, hoitajat eivät osaa muuta kuin vessattaa. Eivät ainakaan opettaa ja kasvattaa.
Kyllä minä olen lukenut tätä ketjua järkyttyneenä siitä miten paljon opettajat joutuvat sietämään täyttä halveksuntaa, kyttäämistä ja lyttäämistä ammatissaan. Ei missään muuallakaan työpaikalla hyväksytä näin avointa suoranaista vihaa toista ammattihenkilöä kohtaan. Ja samalla tämä osoittaa ihan yksinkertaisesti sen faktan miksi sieltä päiväkodeista pelkästään Helösingissä puuttuu 750 opettajaa. Kuka helvetti tuollaisten hoitajien kanssa haluaa päiviään kuluttaa.
Eli taas hoitajien syytä kaikki. Jopa lastentarhanopettajapula Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko vanhan kunnon peruspäivähoidon takaisin.
Silloin saatoimme huoletta tehdä ja toteuttaa oikeasti kaikkea hauskaa ja opettavaista lasten kanssa. Ilman viime hetken ei vaiskaan-peruutuksia.
Nyt meillä on varhaiskasvatus. Ja hoitajapula asiallisista hoitajista/opettajista.
Suunnitelmat peruuntui taas (kerran) pk:ssa ,kun ei tarpeeksi kasvatusvastuullisia aikuisia metsäretkelle.
Sijaisia ei saatu yksinkertaisesti mistään.
Kuinka kauas historiassa mennään, että puhutaan vanhasta kunnon peruspäivähoidosta? Kyllä jo minun lapsuudessani 30 vuotta sitten oli päiväkodissa tehty viikkosuunnitelmat, että vanhemmat tiesivät, milloin lähdetään metsäretkelle ja milloin täytyy tuoda jumppavaatteet. Siihen aikaan oli ryhmissä kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja + monesti apulainen.
Entä miten vanhaan kunnon päivähoitoon palaaminen ratkaisisi resurssipulan? Ei alalle saa enää hoitajiakaan, kun työssä jaksamiseen ei riitä se, että "tykkään lapsista".
Jos mennään aikaan vaikka 10 vuotta taaksepäin, jolloin ei vielä ollut varhaiskasvatusta, niin kyllähän sitä aikaa lapsille oli selvästi enemmän kuin nykyisin. Toki suunnitelmia ja paperitöitä oli silloinkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi toiminta oli muutenkin maalaisjärkisempää, eli mentiin pitkälti sen mukaan, että mikä käytännössä toimi eikä sen mukaan, että mitä kulloinkin muodissa olevan kasvatusaatteen mukaan kuuluu tehdä.
Mitä tarkoitat? Kyllä kasvatustyössä on kautta aikojen seurattu kulloinkin muodissa olevia kasvatusaatteita ja toimittu niiden mukaan. Vuosisatojen ajan käytännön kasvatus on seurannut vallalla olevia trendejä, jotka vaihtelevasti painottavat joko kasvatus- tai sivistysteoreettisia ajatusmalleja.
Painostus toimia juuri tietyllä tavalla on lisääntynyt. Ennen paine oli vähäisempää eikä säätelyä ollut samalla tavalla. Eli vaihtoehtoja ja harkinnanvaraa oli ennen enemmän.
Tässä on tapahtunut selkeä muutos aivan viime vuosina.
Kertoisitko vielä jonkun ihan käytännön esimerkin, mikä on juuri tietty tapa, jolla nykyisin pitää toimia?
Esimerkiksi ns. positiivinen kasvatus.
Okei, no mikä olisi mielestäsi parempi vaihtoehto positiiviselle kasvatukselle, jos saisit itse harkinnanvaraisesti päättää vaihtoehtoisen toimintatavan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olen ollut alalla 15 vuotta ja alkuun oli suorastaan tunkua töihin. Homma toimi, lapset viihtyivät.
Päiväkoti oli paikka mihin lapset tuotiin hoitoon vanhempien työpäivän ajaksi. Oli ohjelmaa ilman sen kummallisempia suunnitelmia tai dokumentointeja, oli 15 minuutin mittaiset vanhempainvartit! Tehtiin retkiä, leivottiin, askarreltiin, opittiin päivittäisiä taitoja.Nykyään alasta on tehty rakettitiedettä vaikka se lapsi varsinaisesti ei ole muuttunut. Lapset kaipaisivat aitoa läsnäoloa, kuuntelua, syliä, huomiota, kiireettömyyttä."
Mutku täytyy lapsista tehdä pikku-akateemikkoja. Kasvattaa tietsä jo varhain.
En luopuisi siitä tietotaidosta, jota ryhmissä opettajien myötä on. Päinvastoin soisin heille lisää aikaa suunnitella, MUTTA jokaisessa ryhmässä pitäisi olla läpi päivän myös neljäs aikuinen!
Neljänteen hoitajaan ei ole varaa, joten ainoa realistinen tapa lisätä käsipareja lastenhoidossa on vähentää suunnittelua ja raportointia esimerkiksi sille tasolle millä ne olivat v. 2015 ennen varhaiskasvatuksen käyttöönottoa.
Eli varhaiskasvatuksen opettajilla olisi suunnitteluaikaa nykyisen 5 h sijaan 3 h 15min viikossa, kuten "ennen vanhaan". Olisiko tuolla vajaalla kahdella tunnilla viikossa kovin suurta merkitystä käytännön kannalta?
Edellytettävät paperityöt ja palaverit ovat yksi asia ja suunnitteluaika on toinen asia. Läheskään kaikki paperi- ja palaverityö ei tapahtu suunnitteluajalla.
Ja palaverejako ei ollut ennen vuotta 2015? Olen aloittanut työt 2000-luvulla ja ihan urani alusta asti on ollut talon palaverit, opettajien suunnittelupalaverit, tiimipalaverit, lasten vasukeskustelut ja tarvittaessa moniammatilliset palaverit, Huoli puheeksi -palaverit yms... Olen täyttänyt vasukaavakkeet, neuvolan arviointilomakkeet, sairaalan arviointilomakkeet, läsnäololistat, ruokatilaukset yms. jo silloin. Urani alkupuolella tehtiin vieläpä joka aiheeseen liittyen vielä vuosikellot/-suunnitelmat talon vasuun liitteeksi, niistä on nykyään onneksi päästy eroon.
Sen tunnistan, että erilaisia hankkeita ja pilotointeja olisi nykyään tyrkyllä enemmän, mutta ainakaan omassa työpaikassani niitä ei ole edes joka vuosi. Ja nyt kun ryhmissä on kaksi opettajaa, koen oman työtaakkani helpottaneen huomattavasti, kun vastuu kaikesta "paperinpyörityksestä" ei ole enää vain minulla. Lisäksi ryhmäkohtaisen suunnitteluajan lisääntymisen myötä ehtii paljon paremmin keskittyä lasten kanssa olemiseen, kun esim. askarteluvalmistelut yms. ehtii tehdä suunnitteluajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Siivooja.
Ja miksi siellä on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla?
Kun idea on hoitaa lapsia.
No miksi raksalla on miljoona ihmistä hölmöillä työnkuvilla? Kun idea on rakentaa talo.
Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä.
Hassunhauskaa, mutta me veronmaksajat maksetaan teille siitä, että niitä lapsia myös kasvatetaan ja opetetaan. Jospa siis te hoitajat lopettaisitte niiden opettajien nokkimisen.
Opettajathan ne innoikkaimpia pätijöitä ovat tässäkin ketjussa. Onhan heillä sentään se ”korkeakoulutus” ja ”pedagoginen pätevyys”, hoitajat eivät osaa muuta kuin vessattaa. Eivät ainakaan opettaa ja kasvattaa.
Kyllä minä olen lukenut tätä ketjua järkyttyneenä siitä miten paljon opettajat joutuvat sietämään täyttä halveksuntaa, kyttäämistä ja lyttäämistä ammatissaan. Ei missään muuallakaan työpaikalla hyväksytä näin avointa suoranaista vihaa toista ammattihenkilöä kohtaan. Ja samalla tämä osoittaa ihan yksinkertaisesti sen faktan miksi sieltä päiväkodeista pelkästään Helösingissä puuttuu 750 opettajaa. Kuka helvetti tuollaisten hoitajien kanssa haluaa päiviään kuluttaa.
Eli taas hoitajien syytä kaikki. Jopa lastentarhanopettajapula Helsingissä.
Opettajan palkkaus on varmasti toinen iso syy. Mutta pienellä palkalla selkäänpuukottavien ja halveksivien hoitajien kanssa työskentely kuullostaa erityisen vastenmieliseltä. Se opettaja ei siellä päiväkodissa tule koskaan muuttumaan hoitajaksi vaikka kuinka heitä nyreksisitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Kaikki päiväkotiryhmän työntekijät tekevät lastenhoitotyötä. 24:ää lasta ei millään ehdi hoitaa vain yksi ihminen. Jollei niitä lapsia sitten tosiaan sijoiteta johonkin pehmustettuihin pyöreisiin huoneisiin missä on ruokinta-automaatit.
Jos teillä on ryhmässä 24 lasta, sinulla on lain mukaan velvollisuus tehdä ilmoitus AVI:lle. Toisekseen, mitä isompi lapsi, sitä vähemmän lastenhoitoa hän tarvitsee. Jo 3-4-vuotias osaa esim. syödä ja pukea ne kurahousutkin itse. Vessassa tarvitsee ehkä vielä pyyhkimisapua, mutta läheskään kaikki lapset eivät käy kakalla päiväkotipäivän aikana.
Eipä ole juuri tullut vastaan 3-4-vuotiaita jotka osaisivat pukea kurahousut kokonaan itse. Varsinkaan jos kurahousujen alla on vielä toppahaalari ja kerrasto jolloin pukemistoimenpide muistuttaa makkaranvalmistusta. Ehkä jalat pystyvät pujottamaan lahkeisiin, mutta loppuosassa pukemista ja aivan erityisesti kurahousujen ja kenkien yhteensovittamisessa tarvitsevat hoitajan apua.
Mitä henkilökunnan määrään tulee, niin aamuvuorolainen lähtee yleensä kotiin kello 14 ja välillä sitä aikaisemminkin. Sitten jää kaksi työntekijää joista toinen on osan aikaa milloin missäkin, kuten vaikka siellä vessareissulla, viemässä ruoka-astioita keittiölle tai vaihtamassa lakanoita. Käytännössä olet siinä sitten yksin 24 lapsen kanssa tämän tästä.
Ei teillä saa olla 24 lasta klo 14 jälkeen. Jos lapsia on ryhmässä yli 21, teillä täytyy olla monta osapäiväistä. Se taas on omaa typeryyttänne, jos alatte vaihtamaan lakanoita silloin, kun olette ryhmässä kahdestaan.
Ei ole mitään sääntöä, että suhdelukujen tulisi täyttyä koko päivän ajan. Jos sellainen sääntö olisi, niin välivuorossa pitäisi olla kaksi työntekijää, eli yhteensä ryhmässä olisi 4 työntekijää.
Mitä lakanoiden vaihtoon tulee, niin iltavuorolainen tulee töihin 9.15. Se on se ainoa aika päivästä, kun pystytään järjestämään suunniteltua tuokionomaista toimintaa (tuokioiksihan niitä ei saa enää kutsua...), eli silloin ei ehdi vaihtaa lakanoita. Lakanoita ei ehdi vaihtaa myöskään 10-11 aikoihin, koska silloin ollaan ulkoilemassa ja mahdollisella sisään jääneellä työntekijällä on kädet täynnä muuta hommaa, kuten ruokailun valmistelua ja lasten pukemiseen ja riisumiseen osallistumista. Lounaan aikaan lakanoita ei myöskään ehdi vaihtaa, päiväuniaikaan niiden päällä nukutaan ja päiväuniajan päätyttyä taas aamuvuorolainen lähtee kotiin eli ollaan kahden työntekijän varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm...Voisin tehdä vastaavan tilin keittiöalasta ellei sellaista ole jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olen ollut alalla 15 vuotta ja alkuun oli suorastaan tunkua töihin. Homma toimi, lapset viihtyivät.
Päiväkoti oli paikka mihin lapset tuotiin hoitoon vanhempien työpäivän ajaksi. Oli ohjelmaa ilman sen kummallisempia suunnitelmia tai dokumentointeja, oli 15 minuutin mittaiset vanhempainvartit! Tehtiin retkiä, leivottiin, askarreltiin, opittiin päivittäisiä taitoja.Nykyään alasta on tehty rakettitiedettä vaikka se lapsi varsinaisesti ei ole muuttunut. Lapset kaipaisivat aitoa läsnäoloa, kuuntelua, syliä, huomiota, kiireettömyyttä."
Mutku täytyy lapsista tehdä pikku-akateemikkoja. Kasvattaa tietsä jo varhain.
En luopuisi siitä tietotaidosta, jota ryhmissä opettajien myötä on. Päinvastoin soisin heille lisää aikaa suunnitella, MUTTA jokaisessa ryhmässä pitäisi olla läpi päivän myös neljäs aikuinen!
Neljänteen hoitajaan ei ole varaa, joten ainoa realistinen tapa lisätä käsipareja lastenhoidossa on vähentää suunnittelua ja raportointia esimerkiksi sille tasolle millä ne olivat v. 2015 ennen varhaiskasvatuksen käyttöönottoa.
Eli varhaiskasvatuksen opettajilla olisi suunnitteluaikaa nykyisen 5 h sijaan 3 h 15min viikossa, kuten "ennen vanhaan". Olisiko tuolla vajaalla kahdella tunnilla viikossa kovin suurta merkitystä käytännön kannalta?
Edellytettävät paperityöt ja palaverit ovat yksi asia ja suunnitteluaika on toinen asia. Läheskään kaikki paperi- ja palaverityö ei tapahtu suunnitteluajalla.
Ja palaverejako ei ollut ennen vuotta 2015? Olen aloittanut työt 2000-luvulla ja ihan urani alusta asti on ollut talon palaverit, opettajien suunnittelupalaverit, tiimipalaverit, lasten vasukeskustelut ja tarvittaessa moniammatilliset palaverit, Huoli puheeksi -palaverit yms... Olen täyttänyt vasukaavakkeet, neuvolan arviointilomakkeet, sairaalan arviointilomakkeet, läsnäololistat, ruokatilaukset yms. jo silloin. Urani alkupuolella tehtiin vieläpä joka aiheeseen liittyen vielä vuosikellot/-suunnitelmat talon vasuun liitteeksi, niistä on nykyään onneksi päästy eroon.
Sen tunnistan, että erilaisia hankkeita ja pilotointeja olisi nykyään tyrkyllä enemmän, mutta ainakaan omassa työpaikassani niitä ei ole edes joka vuosi. Ja nyt kun ryhmissä on kaksi opettajaa, koen oman työtaakkani helpottaneen huomattavasti, kun vastuu kaikesta "paperinpyörityksestä" ei ole enää vain minulla. Lisäksi ryhmäkohtaisen suunnitteluajan lisääntymisen myötä ehtii paljon paremmin keskittyä lasten kanssa olemiseen, kun esim. askarteluvalmistelut yms. ehtii tehdä suunnitteluajalla.
Suunnitteluajan olet poissa ryhmästä. Ja ennen ei ollut mm. ryhmävasuja ja lapsikohtainen vasukin oli pelkkä muodollisuus johon riitti muutama lause valmiille kaavakkeelle joka kaavake sitten arkistoitiin mappiin eikä siihen palattu ennen kuin vuoden kuluttua. Ennen ei tarvinnut kirjata asioita yhtä paljon kuin ennen myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko vanhan kunnon peruspäivähoidon takaisin.
Silloin saatoimme huoletta tehdä ja toteuttaa oikeasti kaikkea hauskaa ja opettavaista lasten kanssa. Ilman viime hetken ei vaiskaan-peruutuksia.
Nyt meillä on varhaiskasvatus. Ja hoitajapula asiallisista hoitajista/opettajista.
Suunnitelmat peruuntui taas (kerran) pk:ssa ,kun ei tarpeeksi kasvatusvastuullisia aikuisia metsäretkelle.
Sijaisia ei saatu yksinkertaisesti mistään.
Kuinka kauas historiassa mennään, että puhutaan vanhasta kunnon peruspäivähoidosta? Kyllä jo minun lapsuudessani 30 vuotta sitten oli päiväkodissa tehty viikkosuunnitelmat, että vanhemmat tiesivät, milloin lähdetään metsäretkelle ja milloin täytyy tuoda jumppavaatteet. Siihen aikaan oli ryhmissä kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja + monesti apulainen.
Entä miten vanhaan kunnon päivähoitoon palaaminen ratkaisisi resurssipulan? Ei alalle saa enää hoitajiakaan, kun työssä jaksamiseen ei riitä se, että "tykkään lapsista".
Jos mennään aikaan vaikka 10 vuotta taaksepäin, jolloin ei vielä ollut varhaiskasvatusta, niin kyllähän sitä aikaa lapsille oli selvästi enemmän kuin nykyisin. Toki suunnitelmia ja paperitöitä oli silloinkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi toiminta oli muutenkin maalaisjärkisempää, eli mentiin pitkälti sen mukaan, että mikä käytännössä toimi eikä sen mukaan, että mitä kulloinkin muodissa olevan kasvatusaatteen mukaan kuuluu tehdä.
Mitä tarkoitat? Kyllä kasvatustyössä on kautta aikojen seurattu kulloinkin muodissa olevia kasvatusaatteita ja toimittu niiden mukaan. Vuosisatojen ajan käytännön kasvatus on seurannut vallalla olevia trendejä, jotka vaihtelevasti painottavat joko kasvatus- tai sivistysteoreettisia ajatusmalleja.
Painostus toimia juuri tietyllä tavalla on lisääntynyt. Ennen paine oli vähäisempää eikä säätelyä ollut samalla tavalla. Eli vaihtoehtoja ja harkinnanvaraa oli ennen enemmän.
Tässä on tapahtunut selkeä muutos aivan viime vuosina.
Kertoisitko vielä jonkun ihan käytännön esimerkin, mikä on juuri tietty tapa, jolla nykyisin pitää toimia?
Esimerkiksi ns. positiivinen kasvatus.
Okei, no mikä olisi mielestäsi parempi vaihtoehto positiiviselle kasvatukselle, jos saisit itse harkinnanvaraisesti päättää vaihtoehtoisen toimintatavan?
Tapauskohtaisesti monet muutkin keinot kuin vain ne jotka sisältyvät positiiviseen kasvatukseen. Mitä vähemmän keinoja on käytössä niin sitä todennäköisemmin löytää itsensä keinottomasta tilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olen ollut alalla 15 vuotta ja alkuun oli suorastaan tunkua töihin. Homma toimi, lapset viihtyivät.
Päiväkoti oli paikka mihin lapset tuotiin hoitoon vanhempien työpäivän ajaksi. Oli ohjelmaa ilman sen kummallisempia suunnitelmia tai dokumentointeja, oli 15 minuutin mittaiset vanhempainvartit! Tehtiin retkiä, leivottiin, askarreltiin, opittiin päivittäisiä taitoja.Nykyään alasta on tehty rakettitiedettä vaikka se lapsi varsinaisesti ei ole muuttunut. Lapset kaipaisivat aitoa läsnäoloa, kuuntelua, syliä, huomiota, kiireettömyyttä."
Mutku täytyy lapsista tehdä pikku-akateemikkoja. Kasvattaa tietsä jo varhain.
En luopuisi siitä tietotaidosta, jota ryhmissä opettajien myötä on. Päinvastoin soisin heille lisää aikaa suunnitella, MUTTA jokaisessa ryhmässä pitäisi olla läpi päivän myös neljäs aikuinen!
Neljänteen hoitajaan ei ole varaa, joten ainoa realistinen tapa lisätä käsipareja lastenhoidossa on vähentää suunnittelua ja raportointia esimerkiksi sille tasolle millä ne olivat v. 2015 ennen varhaiskasvatuksen käyttöönottoa.
Eli varhaiskasvatuksen opettajilla olisi suunnitteluaikaa nykyisen 5 h sijaan 3 h 15min viikossa, kuten "ennen vanhaan". Olisiko tuolla vajaalla kahdella tunnilla viikossa kovin suurta merkitystä käytännön kannalta?
Edellytettävät paperityöt ja palaverit ovat yksi asia ja suunnitteluaika on toinen asia. Läheskään kaikki paperi- ja palaverityö ei tapahtu suunnitteluajalla.
Ja palaverejako ei ollut ennen vuotta 2015? Olen aloittanut työt 2000-luvulla ja ihan urani alusta asti on ollut talon palaverit, opettajien suunnittelupalaverit, tiimipalaverit, lasten vasukeskustelut ja tarvittaessa moniammatilliset palaverit, Huoli puheeksi -palaverit yms... Olen täyttänyt vasukaavakkeet, neuvolan arviointilomakkeet, sairaalan arviointilomakkeet, läsnäololistat, ruokatilaukset yms. jo silloin. Urani alkupuolella tehtiin vieläpä joka aiheeseen liittyen vielä vuosikellot/-suunnitelmat talon vasuun liitteeksi, niistä on nykyään onneksi päästy eroon.
Sen tunnistan, että erilaisia hankkeita ja pilotointeja olisi nykyään tyrkyllä enemmän, mutta ainakaan omassa työpaikassani niitä ei ole edes joka vuosi. Ja nyt kun ryhmissä on kaksi opettajaa, koen oman työtaakkani helpottaneen huomattavasti, kun vastuu kaikesta "paperinpyörityksestä" ei ole enää vain minulla. Lisäksi ryhmäkohtaisen suunnitteluajan lisääntymisen myötä ehtii paljon paremmin keskittyä lasten kanssa olemiseen, kun esim. askarteluvalmistelut yms. ehtii tehdä suunnitteluajalla.
Suunnitteluajan olet poissa ryhmästä. Ja ennen ei ollut mm. ryhmävasuja ja lapsikohtainen vasukin oli pelkkä muodollisuus johon riitti muutama lause valmiille kaavakkeelle joka kaavake sitten arkistoitiin mappiin eikä siihen palattu ennen kuin vuoden kuluttua. Ennen ei tarvinnut kirjata asioita yhtä paljon kuin ennen myöskään.
Eskarilaiseni opettaja piti juut vasun tai mikä leops se eskarissa on. Siihen meni puoli tuntia. Koin keskustelun todella antoisaksi. Opettajalla oli erinomaisia vinkkejä ja apukeinoja asioihin, jotka itseäkin äitinä mietityttäneet. Oli myös mukava kuulla miten lapsella oikeasti menee ja miten hän toimii oppimistilanteissa ja ryhmässä. Käsitin, että opettaja piti vasun ennen varsinaisen työvuoronsa alkua liukumana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Täällä sosinomi, joka en todellakaan mene päiväkotiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenhoitolaitoksessa pitää olla noin paljon henkilökuntakategorioita?
- vakaope
- vakasosionomi
- vakahoitaja
- vaka-avustaja (joko ryhmä-sellainen tai henkilökohtainen)
- vaka-apulainen
- vakaharjoittelija
- vakasijainen
- vakaruokapalvelutyöntekijä
- vakalaitoshuoltaja
- vakajohtaja
Tuntuu, että näistä voisi karsia helposti puolet pois ja silti lapset saisivat ihan yhtä hyvää (tai huonoa) hoitoa kuin ennenkin.
Oletko itse missään töissä? Eikö siellä muka ole samassa rakennuksessa työntekijöitä eri ammattinimikkeillä?
Jos ajatellaan vaikka rakennustyömaata, niin kyllä esimerkiksi kaikki sähkötöiden tekijät siellä ovat ihan vaan sähkömiehiä.
Päiväkodissa taas lastenhoitotyötä tekevillä on ainakin 6 erilaista nimikettä.
Mutta kyllähän rakennustyömaallakin tarvitaan esimies, insinööri, kirvesmies, siivoaja, ehkä joskus jopa harjoittelija tai sijainen. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tehdään lastenhoitajan nimikkeellä, muilla nimikkeillä on omat työnkuvansa.
Kaikki päiväkotiryhmän työntekijät tekevät lastenhoitotyötä. 24:ää lasta ei millään ehdi hoitaa vain yksi ihminen. Jollei niitä lapsia sitten tosiaan sijoiteta johonkin pehmustettuihin pyöreisiin huoneisiin missä on ruokinta-automaatit.
Jos teillä on ryhmässä 24 lasta, sinulla on lain mukaan velvollisuus tehdä ilmoitus AVI:lle. Toisekseen, mitä isompi lapsi, sitä vähemmän lastenhoitoa hän tarvitsee. Jo 3-4-vuotias osaa esim. syödä ja pukea ne kurahousutkin itse. Vessassa tarvitsee ehkä vielä pyyhkimisapua, mutta läheskään kaikki lapset eivät käy kakalla päiväkotipäivän aikana.
Eipä ole juuri tullut vastaan 3-4-vuotiaita jotka osaisivat pukea kurahousut kokonaan itse. Varsinkaan jos kurahousujen alla on vielä toppahaalari ja kerrasto jolloin pukemistoimenpide muistuttaa makkaranvalmistusta. Ehkä jalat pystyvät pujottamaan lahkeisiin, mutta loppuosassa pukemista ja aivan erityisesti kurahousujen ja kenkien yhteensovittamisessa tarvitsevat hoitajan apua.
Mitä henkilökunnan määrään tulee, niin aamuvuorolainen lähtee yleensä kotiin kello 14 ja välillä sitä aikaisemminkin. Sitten jää kaksi työntekijää joista toinen on osan aikaa milloin missäkin, kuten vaikka siellä vessareissulla, viemässä ruoka-astioita keittiölle tai vaihtamassa lakanoita. Käytännössä olet siinä sitten yksin 24 lapsen kanssa tämän tästä.
Ei teillä saa olla 24 lasta klo 14 jälkeen. Jos lapsia on ryhmässä yli 21, teillä täytyy olla monta osapäiväistä. Se taas on omaa typeryyttänne, jos alatte vaihtamaan lakanoita silloin, kun olette ryhmässä kahdestaan.
Ei ole mitään sääntöä, että suhdelukujen tulisi täyttyä koko päivän ajan. Jos sellainen sääntö olisi, niin välivuorossa pitäisi olla kaksi työntekijää, eli yhteensä ryhmässä olisi 4 työntekijää.
Mitä lakanoiden vaihtoon tulee, niin iltavuorolainen tulee töihin 9.15. Se on se ainoa aika päivästä, kun pystytään järjestämään suunniteltua tuokionomaista toimintaa (tuokioiksihan niitä ei saa enää kutsua...), eli silloin ei ehdi vaihtaa lakanoita. Lakanoita ei ehdi vaihtaa myöskään 10-11 aikoihin, koska silloin ollaan ulkoilemassa ja mahdollisella sisään jääneellä työntekijällä on kädet täynnä muuta hommaa, kuten ruokailun valmistelua ja lasten pukemiseen ja riisumiseen osallistumista. Lounaan aikaan lakanoita ei myöskään ehdi vaihtaa, päiväuniaikaan niiden päällä nukutaan ja päiväuniajan päätyttyä taas aamuvuorolainen lähtee kotiin eli ollaan kahden työntekijän varassa.
Jos teillä on ryhmässä kirjoilla 24 kokopäiväistä lasta, suhdeluku ylittyy jo lähtökohtaisesti, eli tilanne on laiton. Jos noista 24 lapsesta osa on "puolikkaita", niin hehän ovat paikalla joko puolet päivästä tai puolet kuukaudesta. Puolipäiväiset yleensä lähtevät kotiin silloin, kun aamuvuorolainenkin lähtee.
Ja olen edelleen sitä mieltä, että on omaa typeryyttänne vaihtaa lakanat siten, että joku jää yksin koko lapsiryhmän kanssa. Nehän voi vaihtaa vaikka osissa (sitä mukaa kun lapset ovat heränneet, otetaan muutamalta lakanat pois ja seuraavana päivänä se, joka laittaa sängyt, laittaa myös niihin muutamaan sänkyyn uudet lakanat). Mikään ei myöskään estä, etteikö samassa huoneessa voisi olla lapsia leikkimässä sillä aikaa, kun aikuinen vaihtaa lakanoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olen ollut alalla 15 vuotta ja alkuun oli suorastaan tunkua töihin. Homma toimi, lapset viihtyivät.
Päiväkoti oli paikka mihin lapset tuotiin hoitoon vanhempien työpäivän ajaksi. Oli ohjelmaa ilman sen kummallisempia suunnitelmia tai dokumentointeja, oli 15 minuutin mittaiset vanhempainvartit! Tehtiin retkiä, leivottiin, askarreltiin, opittiin päivittäisiä taitoja.Nykyään alasta on tehty rakettitiedettä vaikka se lapsi varsinaisesti ei ole muuttunut. Lapset kaipaisivat aitoa läsnäoloa, kuuntelua, syliä, huomiota, kiireettömyyttä."
Mutku täytyy lapsista tehdä pikku-akateemikkoja. Kasvattaa tietsä jo varhain.
En luopuisi siitä tietotaidosta, jota ryhmissä opettajien myötä on. Päinvastoin soisin heille lisää aikaa suunnitella, MUTTA jokaisessa ryhmässä pitäisi olla läpi päivän myös neljäs aikuinen!
Neljänteen hoitajaan ei ole varaa, joten ainoa realistinen tapa lisätä käsipareja lastenhoidossa on vähentää suunnittelua ja raportointia esimerkiksi sille tasolle millä ne olivat v. 2015 ennen varhaiskasvatuksen käyttöönottoa.
Eli varhaiskasvatuksen opettajilla olisi suunnitteluaikaa nykyisen 5 h sijaan 3 h 15min viikossa, kuten "ennen vanhaan". Olisiko tuolla vajaalla kahdella tunnilla viikossa kovin suurta merkitystä käytännön kannalta?
Edellytettävät paperityöt ja palaverit ovat yksi asia ja suunnitteluaika on toinen asia. Läheskään kaikki paperi- ja palaverityö ei tapahtu suunnitteluajalla.
Ja palaverejako ei ollut ennen vuotta 2015? Olen aloittanut työt 2000-luvulla ja ihan urani alusta asti on ollut talon palaverit, opettajien suunnittelupalaverit, tiimipalaverit, lasten vasukeskustelut ja tarvittaessa moniammatilliset palaverit, Huoli puheeksi -palaverit yms... Olen täyttänyt vasukaavakkeet, neuvolan arviointilomakkeet, sairaalan arviointilomakkeet, läsnäololistat, ruokatilaukset yms. jo silloin. Urani alkupuolella tehtiin vieläpä joka aiheeseen liittyen vielä vuosikellot/-suunnitelmat talon vasuun liitteeksi, niistä on nykyään onneksi päästy eroon.
Sen tunnistan, että erilaisia hankkeita ja pilotointeja olisi nykyään tyrkyllä enemmän, mutta ainakaan omassa työpaikassani niitä ei ole edes joka vuosi. Ja nyt kun ryhmissä on kaksi opettajaa, koen oman työtaakkani helpottaneen huomattavasti, kun vastuu kaikesta "paperinpyörityksestä" ei ole enää vain minulla. Lisäksi ryhmäkohtaisen suunnitteluajan lisääntymisen myötä ehtii paljon paremmin keskittyä lasten kanssa olemiseen, kun esim. askarteluvalmistelut yms. ehtii tehdä suunnitteluajalla.
Suunnitteluajan olet poissa ryhmästä. Ja ennen ei ollut mm. ryhmävasuja ja lapsikohtainen vasukin oli pelkkä muodollisuus johon riitti muutama lause valmiille kaavakkeelle joka kaavake sitten arkistoitiin mappiin eikä siihen palattu ennen kuin vuoden kuluttua. Ennen ei tarvinnut kirjata asioita yhtä paljon kuin ennen myöskään.
Tässä on ilmeisesti kuntakohtaisia eroja, kyllä meillä on ollut ryhmävasut jo parikymmentä vuotta ja lapsen vasu ei ole ikinä ollut pelkkä muodollisuus. Valmiit kaavakkeet meillä on käytössä edelleen, olen kuvitellut näin olevan kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on ryhmässä kirjoilla 24 kokopäiväistä lasta, suhdeluku ylittyy jo lähtökohtaisesti, eli tilanne on laiton. Jos noista 24 lapsesta osa on "puolikkaita", niin hehän ovat paikalla joko puolet päivästä tai puolet kuukaudesta. Puolipäiväiset yleensä lähtevät kotiin silloin, kun aamuvuorolainenkin lähtee.
Kolme kertaa kahdeksan on 24. Eli ryhmässä on täysin laillista olla 24 lasta. Yhtä kasvatusvastuullista kohden kun saa olla 8 kpl kolme vuotta täyttäneitä.
Helsingissä on kuulemma pulaa lastenhoitajista, mutta vuokrat niin kalliita ettei sinne kukaan halua.
Suomessa on laki, että jokainen saa valita asuinkaupunkinsa itse eli työttömiä ei voi siirtää sinne.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on kuulemma pulaa lastenhoitajista, mutta vuokrat niin kalliita ettei sinne kukaan halua.
Suomessa on laki, että jokainen saa valita asuinkaupunkinsa itse eli työttömiä ei voi siirtää sinne.
Helsinki saa valita itse joko vuokrakatto tai lapset ja eläkeläiset ilman hoitajia.
en minä ainakaan maksa, en myöskään kyttäämisestä