Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on ryhmässä kirjoilla 24 kokopäiväistä lasta, suhdeluku ylittyy jo lähtökohtaisesti, eli tilanne on laiton. Jos noista 24 lapsesta osa on "puolikkaita", niin hehän ovat paikalla joko puolet päivästä tai puolet kuukaudesta. Puolipäiväiset yleensä lähtevät kotiin silloin, kun aamuvuorolainenkin lähtee.
Kolme kertaa kahdeksan on 24. Eli ryhmässä on täysin laillista olla 24 lasta. Yhtä kasvatusvastuullista kohden kun saa olla 8 kpl kolme vuotta täyttäneitä.
Eikä saa, vaan 7 lasta. Miten voi olla mahdollista, että lakiuudistus on mennyt sinulla ohi?
Tällä 24 lasta on selkeä varhaiskasvatuksen aasiantuntija :) Töissä jollain ihan muulla alalla mutta tätä aasiantuntemusta riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?
Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia).
T. Ope
ei se vaadi opettajaa
Miksi varhaiskasvatuksen opettajia sitten koulutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?
Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia).
T. Ope
ei se vaadi opettajaa
Miksi varhaiskasvatuksen opettajia sitten koulutetaan?
Koska lain mukaan päiväkodissa pitää olla ryhmää vetämässä kandin tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Hänen työtovereinaan ryhmässä toimii sosionomi ja lastenhoitaja. Mikä tässä on niin vaikeaa? Ei, ei kukaan halua, että lapsiemme kanssa päivät viettää joku kadulta reväisty kouluttamaton jamppa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?
Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia).
T. Ope
ei se vaadi opettajaa
Miksi varhaiskasvatuksen opettajia sitten koulutetaan?
Koska lain mukaan päiväkodissa pitää olla ryhmää vetämässä kandin tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Hänen työtovereinaan ryhmässä toimii sosionomi ja lastenhoitaja. Mikä tässä on niin vaikeaa? Ei, ei kukaan halua, että lapsiemme kanssa päivät viettää joku kadulta reväisty kouluttamaton jamppa.
En tiedä näistä jutuista mitään mutta onko aina ollut näin? Miten valtiolla menee niin hemmetin huonosti, tämä hyvinvointivaltio ei selviä edes useista valtion perustehtävistä (teverydenhuolto, koulut, poliisi, näköjään tämä lastenkin kasvatus) vaikka nykyään on kaikki hienot koulutukset sun muuta.
Onko jollakin vastausta tähän?
eri
Tuosta tittelikeskustelusta vielä. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tekevistä kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yleisesti mm. seuraavia nimityksiä:
- tarhatäti/tarhasetä
- päiväkodin täti/setä
- täti/setä
- hoitaja
- lastenhoitaja
- varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
- päiväkodin hoitaja
- tarhan hoitaja
- varhaiskasvatuksen hoitaja
- päiväkodin opettaja
- lastentarhanopettaja
- varhaiskasvatuksen opettaja
- opettaja
- varhaiskasvattaja
- päivähoitaja
- hoitotäti/hoitosetä
- varhaiskasvatuksen sosionomi
- päiväkodin sosionomi
Valitse näistä sitten se mieluisin sekä eniten omaa ja ryhmäsi arvopohjaa henkivä nimitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?
Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia).
T. Ope
ei se vaadi opettajaa
Miksi varhaiskasvatuksen opettajia sitten koulutetaan?
Koska lain mukaan päiväkodissa pitää olla ryhmää vetämässä kandin tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Hänen työtovereinaan ryhmässä toimii sosionomi ja lastenhoitaja. Mikä tässä on niin vaikeaa? Ei, ei kukaan halua, että lapsiemme kanssa päivät viettää joku kadulta reväisty kouluttamaton jamppa.
En tiedä näistä jutuista mitään mutta onko aina ollut näin? Miten valtiolla menee niin hemmetin huonosti, tämä hyvinvointivaltio ei selviä edes useista valtion perustehtävistä (teverydenhuolto, koulut, poliisi, näköjään tämä lastenkin kasvatus) vaikka nykyään on kaikki hienot koulutukset sun muuta.
Onko jollakin vastausta tähän?
eri
koska kaikki haluaa olla pomoja. Byrokraatteja.
Tuo lakanavaihtojuttu tarkoittaa varmasti sitä, että lapsella tai muutamalla on tullut pissavahinko nukkuessaan. Ei kukaan tuossa tilanteessa ja kellonaikaanala kaikkia lakanoita vaihtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta tittelikeskustelusta vielä. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tekevistä kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yleisesti mm. seuraavia nimityksiä:
- tarhatäti/tarhasetä
- päiväkodin täti/setä
- täti/setä
- hoitaja
- lastenhoitaja
- varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
- päiväkodin hoitaja
- tarhan hoitaja
- varhaiskasvatuksen hoitaja
- päiväkodin opettaja
- lastentarhanopettaja
- varhaiskasvatuksen opettaja
- opettaja
- varhaiskasvattaja
- päivähoitaja
- hoitotäti/hoitosetä
- varhaiskasvatuksen sosionomi
- päiväkodin sosionomi
Valitse näistä sitten se mieluisin sekä eniten omaa ja ryhmäsi arvopohjaa henkivä nimitys.
Unohdit päikky-alkuiset sanat ja tittelinkipeän opettajan 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta tittelikeskustelusta vielä. Päiväkodissa lastenhoitotyötä tekevistä kasvatusvastuullisista työntekijöistä käytetään yleisesti mm. seuraavia nimityksiä:
- tarhatäti/tarhasetä
- päiväkodin täti/setä
- täti/setä
- hoitaja
- lastenhoitaja
- varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
- päiväkodin hoitaja
- tarhan hoitaja
- varhaiskasvatuksen hoitaja
- päiväkodin opettaja
- lastentarhanopettaja
- varhaiskasvatuksen opettaja
- opettaja
- varhaiskasvattaja
- päivähoitaja
- hoitotäti/hoitosetä
- varhaiskasvatuksen sosionomi
- päiväkodin sosionomi
Valitse näistä sitten se mieluisin sekä eniten omaa ja ryhmäsi arvopohjaa henkivä nimitys.
Unohdit päikky-alkuiset sanat ja tittelinkipeän opettajan 😁
Joo tosiaan. Tässä vielä jatkoa:
- päikyntäti/päikynsetä
- päikyn hoitaja
- päikyn opettaja
- päikyn sosionomi
- erityislastentarhanopettaja
- päiväkodin erityisopettaja
- varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- päikyn erityisopettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eikä kukaan oletakaan, että päiväkodissa päivä olisi 100% turvallinen.
Siellä päiväkodissakin on vakuutukset siltä varalta, että mikäli lapsille tai työntekijöille jotain sattuu päivän aikana. Tässä ketjussa huomaa, että osalla hoitajista on ilmeisesti karannut suhteellisuudentaju kokonaisuudessaan.
Kyllä, ne ovat toisten lapsia, joita hoidatte, mutta yksikään vanhempi ei pidä sitä ihmeenä, jos omalla lapsella on vähän kolhua tai osumaa, niitä tulee lapsille kotonakin.
Samoin kadonneet tumput tai pipot eivät ole mikään maailmanloppu. Siellä päiväkodissa ollaan päivä ja vessassa käyvät niin aikuiset kuin lapsetkin. Jos on sellainen käsitys, että vessassa ei voi päivän aikana käydä, kannattaa käydä juttelemassa työterveydessä."
a) Vanhemmilla on täysi oikeus luottaa siihen että lapsi on kunnossa haettaessa eli turvallisessa hoidossa päiväkotipäivän ajan. Kolhut ja osumat on tutkittava ja selitettävä mistä ja mikä ne on mahdollisesti aiheuttanut/aiheutunut. Aina. Tästä ei poikkeuksia.
b) Kadonneet tumput ja pipot ei muka ole joillekin vanhemmille maailmanloppu? Salli mun nauraa hetki herttaista tekonaurua heh. heh. Tumput ja kadonneen pipon harmitus, sen jotenkin ymmärtää, mutta se, kun olen vierestä kerran eteisessä lasta hakiessa seurannut, kun hoitajan on jätettävä ryhmänsä ja etsittävä mimmi-joelin kadonnutta muumipinniä ! ! ! , vanhemman polkiessa poissa tolaltaan kiukusta sihisten jalkaansa "kun lapsi taas itkee koko viikonloppun tämän takia eli se on löydyttävä!".
Myöskin lapsen vaatteiden nimikointi (hoitajien jatkuvista pyynnöistä huolimatta) on vuodesta toiseen aivan liian vaativa tehtävä osalle ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
b) Kadonneet tumput ja pipot ei muka ole joillekin vanhemmille maailmanloppu? Salli mun nauraa hetki herttaista tekonaurua heh. heh.
Nykyään ne tumput ovat 70 euroa maksavia goretex-hanskoja. Ja hinnasta huolimatta niihin tulee reikä heti ensimmäisellä ulkoilulla. Vesi menee sisään mutta ei tule ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastentarhanopettajakoulutus on yli sata vuotta vanha koulutusala. Koulutus siirtyi lto-opistoista yliopistoon 1995. Nytkö, tähän aikaan, jolloin Suomen lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja tuen tarvetta ja kaikenlaista henkistä pahoinvointia on sekä lapsilla että perheillä, on varhaiskasvatuksen opettajien koulutus ja heidän työpanoksensa ja ammattitaitonsa turhaa?
Olen nyt syksyn aikana käynyt seitsemän vasukeskustelua ja kaikki vanhemmat olleet tyytyväisiä, vanhemmat täyspäisiä, mutta meidän ryhmässä onkin kaikki sellaisia. Kertaakaan ei ole tullut tunne, että olisin heidän mielestään turha tms. Osaan työni, mutta olen ihan poikki.
"Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?"
Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia).
T. Ope"
"Miksi varhaiskasvatuksen opettajia sitten koulutetaan? "
"Koska lain mukaan päiväkodissa pitää olla ryhmää vetämässä kandin tutkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja. Hänen työtovereinaan ryhmässä toimii sosionomi ja lastenhoitaja. Mikä tässä on niin vaikeaa? Ei, ei kukaan halua, että lapsiemme kanssa päivät viettää joku kadulta reväisty kouluttamaton jamppa."
" Tajuatko sinä lainkaan kuinka taustoiltaan kirjavaa porukkaa siellä "varhaiskasvattamassa" pyörii tällä hetkellä, joilla on tokko yhtään ammattitutkintoa, kasvatusalan kokemuksesta puhumattakaan? Mutta sijaiseksi tottakai kelpaavat, osa jopa hoitajiksi,täysin ilman pätevyyttä, sillä niin armoton pula on alalla hoitajista.
Sillä valitettavasti kukaan ei enää halua teidän laadukkaan "varhaiskasvatuksen" pariin töihin tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen vanhaan siis enemmän päivähoitajia per ryhmä kuin mitä nykyään on varhaiskasvattajia per ryhmä?
Ryhmissä oli näiden kasvattajien lisäksi laitosapulaisia, jotka auttoivat mm. pukemisessa yms. Ryhmäavustajia ja päiväkotiapulaisia oli myös. Nämä olivat ihan normi joskus päiväkodeissa. Nykyään avustajan saa, jos lapsella on jokin vahva ja selkeä diagnoosi tai hyvin selkeää viivästymää kehityksessä. Aika useinhan yhdellä on se varsinainen diagnoosi, mutta tuen tarve useammalla. Inkluusiokunnissa kaikki erityislapset ovat nykyään normaaliryhmissä ja tähän päälle nykyään ryhmiä pienennetään harvemmin. Eli vaikka viisi vuotta sitten yksi kehitysvammainen pienensi ryhmää huomattavasti, nykyään ei välttämättä ollenkaan. Minä henkilökohtaisesti olen tykännyt, kun on tuen tarpeisia ryhmissä, mutta haasteena on että tuki ei tule mukana. Kunnat käyttävät röyhkeästi tätä säästökeinona. Tuen tarpeiset lapset vaativat myös enemmän suunnittelua (hojks yms), joten opettajien määrä tulisi tällaisessa ryhmässä olla riittävä.
Ja tälläkään hetkellä avustajaa ei välttämättä saa vaikka olisi diagnoosi. Esim meillä olisi ollut todella suuri tarve avustajalle hetkellisesti, kun alle 3-vuotiaalla todettiin diabetes ja sen saaminen hoitotasapainoon oli hankalaa monen kuukauden ajan. Lapsi sitoi käytännössä koko ajan yhden hoitajan itseensä, laskemaan hiilarimääriä ja annostelemaan ruokaa, arvioimaan syödyn ruuan määrää, seuraamaan insuliinipumppua, joka vähän väliä piipitti jotain, seuraamaan lapsen vointia. Useamman kerran jouduttiin soittamaan ambulanssi alussa.
Kun mitoitus oli 12 alle 3-vuotiasta kolmella hoitajalla, ja se kolmas oli poissa / lähtenyt kotiin, niin se yksi hoitaja hoiti 11 pientä ja toinen sidottuna yhteen lapseen. Avustajaa ei silti saatu.
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajakoulutus on yli sata vuotta vanha koulutusala. Koulutus siirtyi lto-opistoista yliopistoon 1995. Nytkö, tähän aikaan, jolloin Suomen lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja tuen tarvetta ja kaikenlaista henkistä pahoinvointia on sekä lapsilla että perheillä, on varhaiskasvatuksen opettajien koulutus ja heidän työpanoksensa ja ammattitaitonsa turhaa?
Olen nyt syksyn aikana käynyt seitsemän vasukeskustelua ja kaikki vanhemmat olleet tyytyväisiä, vanhemmat täyspäisiä, mutta meidän ryhmässä onkin kaikki sellaisia. Kertaakaan ei ole tullut tunne, että olisin heidän mielestään turha tms. Osaan työni, mutta olen ihan poikki.
te itse aiheutatte ne tuen tarpeet
ei sitä päin naamaa sanota koska teillä on valta huolestua
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajakoulutus on yli sata vuotta vanha koulutusala. Koulutus siirtyi lto-opistoista yliopistoon 1995. Nytkö, tähän aikaan, jolloin Suomen lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja tuen tarvetta ja kaikenlaista henkistä pahoinvointia on sekä lapsilla että perheillä, on varhaiskasvatuksen opettajien koulutus ja heidän työpanoksensa ja ammattitaitonsa turhaa?
Mietitkö koskaan kumpi on syy ja kumpi seuraus? Kasvatusalan tieteellistäminen vaiko se, että lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja diagnoosien määrä kasvaa räjähdysmäisesti? Kenties onkin niin, että maalaisjärkinen kasvatus ilman massiivista teoreettista pohjaa on se joka tuottaa parhaat tulokset?
Tieteellistä kasvatusta on tehty muutama vuosikymmen ja maalaisjärkistä kasvatusta useampi kymmenen tuhatta vuotta.
"Päiväkodissa (eikun anteeksi varhaiskasvatuksessa) virallinen idea on varhaiskasvattaa lapsia ja käytännön idea taas on pitää lapset ehjinä ja ravittuina vanhempien työpäivän ajan.
Kun teoreettinen idea ja käytännön idea ovat ristiriidassa keskenään, niin automaattisesti siitä seuraa kaikenlaista hassua ja jännää. Kuten vaikkapa nokittelua ja titteleillä pätemistä."
Juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajakoulutus on yli sata vuotta vanha koulutusala. Koulutus siirtyi lto-opistoista yliopistoon 1995. Nytkö, tähän aikaan, jolloin Suomen lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja tuen tarvetta ja kaikenlaista henkistä pahoinvointia on sekä lapsilla että perheillä, on varhaiskasvatuksen opettajien koulutus ja heidän työpanoksensa ja ammattitaitonsa turhaa?
Mietitkö koskaan kumpi on syy ja kumpi seuraus? Kasvatusalan tieteellistäminen vaiko se, että lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja diagnoosien määrä kasvaa räjähdysmäisesti? Kenties onkin niin, että maalaisjärkinen kasvatus ilman massiivista teoreettista pohjaa on se joka tuottaa parhaat tulokset?
Tieteellistä kasvatusta on tehty muutama vuosikymmen ja maalaisjärkistä kasvatusta useampi kymmenen tuhatta vuotta.
Muutama vuosikymmen? Kasvatustiede syntyi 1700-luvulla, ensimmäinen fröbeliläinen (leikkipedagogiikkaan perustuva) lastentarha perustetiin 1800-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajakoulutus on yli sata vuotta vanha koulutusala. Koulutus siirtyi lto-opistoista yliopistoon 1995. Nytkö, tähän aikaan, jolloin Suomen lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja tuen tarvetta ja kaikenlaista henkistä pahoinvointia on sekä lapsilla että perheillä, on varhaiskasvatuksen opettajien koulutus ja heidän työpanoksensa ja ammattitaitonsa turhaa?
Mietitkö koskaan kumpi on syy ja kumpi seuraus? Kasvatusalan tieteellistäminen vaiko se, että lapset voivat enenevässä määrin huonosti ja diagnoosien määrä kasvaa räjähdysmäisesti? Kenties onkin niin, että maalaisjärkinen kasvatus ilman massiivista teoreettista pohjaa on se joka tuottaa parhaat tulokset?
Tieteellistä kasvatusta on tehty muutama vuosikymmen ja maalaisjärkistä kasvatusta useampi kymmenen tuhatta vuotta.
Muutama vuosikymmen? Kasvatustiede syntyi 1700-luvulla, ensimmäinen fröbeliläinen (leikkipedagogiikkaan perustuva) lastentarha perustetiin 1800-luvulla.
Tieteellinen kasvatus oli pitkään marginaalia. Ja vasta aivan äskettäin kasvatustoiminnassa on alettu vaatia johdonmukaista tieteellisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
ei se vaadi opettajaa