Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19761)
Vierailija kirjoitti:
Itse sijaisena inhoan sitä epämiellyttävää suhtautumista sijaisikn jo lähtökohtaisesti, ennen kuin on voinut edes osoittaa olevansa kyvykäs. Useammassa paikassa on saanut todistella osaavansa toimia lasten kanssa, pystyvänsä vetämään pienryhmätoimintaa ja osaavansa olla oma-aloitteinen ennen kuin on saanut edes inhimillisen tervehdyksen osakseen. Monessa paikassa meinannut lopettaa heti kättelyssä, kun kohdellaan kuin ilmaa tai vastaavasti kuin kasaa p*skaa. Toki paikkakohtaisia eroja. Myös tapa puhua taukohuoneessa pahaa sijaisista ja työkavereista on oksettavaa.
Täällä toinen sijainen!
Itsellä taas kokemus että aluksi kyllä juuri ja juuri kyetään mutisemaan huomenet mutta pian se totuus paljastuu.
Kaikki vakkarit on todella pahantuulisia, istuvat kahvilla tuntikausia, keskittyvät tilaamaan sisustusta kaupungin piikkiin, tiuskivat lapsille, eivät välitä turvallisuudesta, kippaavat kaikki työt sijaisille, lopulta eivät edes tervehdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on hämmentävä. Kun vien omaa alle 2 vuotiasta tyttöä päiväkotiin, hänet otetaan aina ihanasti vastaan ja tyttö on jopa kiintynyt työntekijöihin. Itkee ikävää, mutta on päässyt aina syliin.
Kuulen päivästä myös hakutilanteissa aina hyvin asioita. Ei pelkästään syömistä ja nukkumista, mutta aina saan kuulla mitä uutta on oppinut tai miten ihana lapsi minulla on.
Oman kokemukseni mukaan päiväkodissa on henkilökuntaa joka ottaa syliin ja välittää, on ammatillinen ja näkee kaikessa hyvät puolet.
Mutta sitten täällä kerrotaan että arki on selviytymistä eikä mitään ehdi ja lapset kärsivät.
Mitä pitäisi uskoa?Somekuplat ei koskaan ole koko todellisuus. Täällä uskaltaa nekin työntekijät kirjoittaa, jotka kasvotusten eivät uskalla. Jokukin väitti lapsen hakutilanteessa kuuntelevansa vanhemman kyselyjä lapsestaan klo 17.20, vaikka työaika olisi päättynyt 17.00. Toki vapaa-ajallaan saa tehdä, mitä haluaa. Toinen vaihtoehto olisi sanoa, että "työaikani päättyi juuri, pitää ehtiä..." tms.
Ja mistä noi ketjussa mainitut tyytymättömät vanhemmat ripittävät työntekijöitä? Onko kyse joistakin pikku asioista, jotka uhriutuvassa päiväkotityöyhteisössä saa valtavat mittasuhteet? Ammattilainen ei alennu kenenkään pikku palvelijaksi tai oikkujen perässä juoksijaksi, mutta ei myöskään ole välinpitämätön vanhempien toiveiden suhteen (kuten joku sanoi olevansa).
Tässä on yksi konkreettinen asia - eli huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö - jonka parantuminen lisäisi myös työhyvinvointia.
Tässä ketjussa ei kuitenkaan haluta/osata keskittyä niihin asioihin, mihin voisi itse vaikuttaa. Kuvitellaan, että joku muodollinen pätevyys riittää. Tai saman asian tekeminen samalla tavalla 20 vuotta.
Työn ilo ja työstä saatu tyydytys kuuluu ammattilaisen toimenkuvaan, erityisesti lasten parissa tehtävässä työssä.
Pääsisitte paljon helpommalla, jos tavoittelisitte tätä ja tyytyisitte siihen, olkoon varhaiskasvatus kokonaisuutena millaisessa kriisissä tahansa. Jokainen varmaan haluaa vaka-kriisiin ratkaisuja, mutta tuulimyllyjä vastaan taisteleminen ei ole paras strategia, vaan OMAAN TEHTÄVÄÄN keskittyminen. (Tästäkin saataisiin varmaan monta toimenkuvaa aikaiseksi, samasta työstä :) Mikä niistä olisi se oikea? Ehkä monikin, mutta ei kuitenkaan se, jossa suoritetaan itsensä ahdistukseen ja sairaslomalle).
Vaka-kriisi ratkeaa, kun jokainen ammattilainen tietää mitä tekee ja hoitaa oman tonttinsa (alkaen poliitikoista ja päättyen opettajiin, lastenhoitajiin, avustajiin).
Herää myös kysymys, onko tällaiset some-ketjut pikemminkin syventämässä kriisiä, kuin ratkaisemassa sitä. Moni sopiva, potentiaalinen ammattilainen jättää tulematta koko alalle, kun uupuneet (ex)työntekijät rummuttavat omaa ahdistustaan, ehkä ajatellen sen olevan "koko kuva" ja ainoa oikea tapa kokea varhaiskasvatus.
Jossain määrin kaikki kirjoittavat "omasta kuplastaan" käsin, niin minäkin, mutta ajattelen, että sen kuplan voi valita, ja siihen valintaan kuuluu myös työhyvinvointi.
Juuri näitä pitkänkaavan ufoilijoita ja lapsiselittäjiä siellä on jatkuvasti useammin vanhempina, mitä kummallisimpia ajatuskehikoita ja toimintatapoja edustavia työllistettyjä sijaisina ja sitten työuupumuksesta ja muista ahdistus-ja stressioireista kärsiviä työntekijöitä, jotka ovat niin burnoutissa, että suusta voi tulla mitä vaan tai olla tulematta, kroppa ja ajattelu eivät toimi ja reagointi on kriisialueilla nähtävää poukkoilua, pakoilua, vetäytymistä ja rimpuilua. Osa hyytyy täysin, osa paahtaa menemään ilman mitään järkeä, kunhan on jatkuvassa liikkeessä kuten ylikorkea syke ja nopea, yläkeuhkon hengitysreaktio. Ihan ovat pelko-oireyhtymän merkkejä, kuten suolisto-ongelmatkin. Vielä kroonistuneet. Jatkuva ahdistus alkaa aamuyöllä, pulssi hakkaa ja 24/7 kestävä vaarantunne. Lapsilla näkyy jo samaa. Se on uusi normaali varhaiskasvatuksessa. Sellainen vakan oma tapa olla olemassa. Ja koska sama nopeatempoinen, täysin sattumanvarainen oleminen ja kyvyttömyyden tunne mahdollisuuksista lopettaa kriisi tai pystyä itse vaikuttamaan yhtään mihinkään jatkuu ja jatkuu vuosi vuoden perään, yhä pahentuen, eivät jotkut enää kykene edes kritisoimaan, miten hullua siellä on.
Mitä mieltä eilisen mielenosoituksen puheenvuoroista? Apulaispormestari, varhaiskasvatus johtaja, poliitikko, kansanedustaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja vanhemmat? Vakuuttiko varhaiskasvatuksen johto, että tiedetään tilanne ja kannetaan oma vastuu? Vai otetaanko vain korkea palkka, käydään lukemassa paperista takellellen valmiiksi kirjoitettu teksti ja kysymyksiin vastailu osoittaa velttoutta, oman kentän tuntemattomuutta ja antaa vaikutelman, että käyn tässä nyt näyttämässä naamani, koska on pakko, saan kuitenkin iltalisät. Huomenna taas kaikki jatkuu kuten ennenkin, en tiedä mistään mitään, niin en voi puuttua. Ohjaan alaisiani eli aluepäällikköjä: te vastaatte ja ohjatkaa ne päiväkodin johtajat ruotuun.
Toimittaja kehotti kaikkia lähettämään postia epäkohdista suoraan varhaiskasvatusjohtajalle. Kannatan ideaa, koska hän sanoi ettei tiedä mistään epäkohdista ja jos tietäisi ne korjattaisiin. Ei kuulemma olekaan 105% täyttöastetta Helsingissä, hurraa! Ei olekaan vessat, varastot, henkilöstön pukuhuoneet ja toimistot yms. tilat laskettu lasten ryhmätiloiksi, jippii! Kyllä saakin ja pitääkin nostaa kaikki epäkohdat esille, suoraan vakajohtajalle, hyvä! Aamuhan alkaa suurilla muutoksilla monessa paikassa. 😊
Ongelmia ei tosiaan kannata piilotella minuuttiakaan. Joka ikisestä huolesta ja epäkohdasta, mitoitusten rikkomisesta ja ylisuurista ryhmistä, suhde lukujen rikkomisesta, mahdottomuudesta syödä oma lounas täyden työpäivän aikana, ylityöpakosta, vuorojen vaihteluista pakolla, lakisääteisen lepotauon mahdottomuudesta jne. s-posti suoraan varhaiskasvatusjohtajalle, cc aluepäällikkö ja päiväkodin johtaja. Kuukauden ajalta kerätyt s-postit vastauksineen ja varustettuna omalla loppuanalyysilla puuttumistoimenpiteiden riittävyydestä lähetetään AVI:Iin. Näin alkaa johtokin olla tietoinen epäkohdista. Paljon kuvadokumentaatiota ja päiväkirjamerkintöjä faktatilanteista on syytä kerätä kentällä koko ajan.
Saramon mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi opettaa kieltä???!! (Mtv3 aamutv) Siis mitä? Ai niinkun lastentarhanopettajien ja päiväkotiohjaajien pitäisi osata eri kaakkois aasian kieliä ja opettaa maahmuut. lapsille suomen kieltä? Oho. Kaikkea hullua sitä on kuullut mutta tuo on jo omassa sarjassaan.
Sanokaa nyt ihan rehellisesti, jos vaan sensuurilta kykenette:
Onko tämä homma ollut tällaista jo kauan sitten vai onko tää paisunut samaan tahtiin m.mujen lisääntyessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sijaisena inhoan sitä epämiellyttävää suhtautumista sijaisikn jo lähtökohtaisesti, ennen kuin on voinut edes osoittaa olevansa kyvykäs. Useammassa paikassa on saanut todistella osaavansa toimia lasten kanssa, pystyvänsä vetämään pienryhmätoimintaa ja osaavansa olla oma-aloitteinen ennen kuin on saanut edes inhimillisen tervehdyksen osakseen. Monessa paikassa meinannut lopettaa heti kättelyssä, kun kohdellaan kuin ilmaa tai vastaavasti kuin kasaa p*skaa. Toki paikkakohtaisia eroja. Myös tapa puhua taukohuoneessa pahaa sijaisista ja työkavereista on oksettavaa.
Täällä toinen sijainen!
Itsellä taas kokemus että aluksi kyllä juuri ja juuri kyetään mutisemaan huomenet mutta pian se totuus paljastuu.
Kaikki vakkarit on todella pahantuulisia, istuvat kahvilla tuntikausia, keskittyvät tilaamaan sisustusta kaupungin piikkiin, tiuskivat lapsille, eivät välitä turvallisuudesta, kippaavat kaikki työt sijaisille, lopulta eivät edes tervehdi.
Juu kyllä tälläkin alalla on mätämunia, turha alapeukuttaa.
Ja ne on juuri niitä elämäänsä ja työhönsä kyllästyneitä vakkareita ketkä kyllä näyttää kivaa naamaa vanhemmille mutta todellisuus ei kestä päivänvaloa.
Vierailija kirjoitti:
Saramon mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi opettaa kieltä???!! (Mtv3 aamutv) Siis mitä? Ai niinkun lastentarhanopettajien ja päiväkotiohjaajien pitäisi osata eri kaakkois aasian kieliä ja opettaa maahmuut. lapsille suomen kieltä? Oho. Kaikkea hullua sitä on kuullut mutta tuo on jo omassa sarjassaan.
Ei kukaan vaadi osaamaan kieliä. Lapset oppivat suomen ollessaan suomenkielisessä ympäristössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saramon mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi opettaa kieltä???!! (Mtv3 aamutv) Siis mitä? Ai niinkun lastentarhanopettajien ja päiväkotiohjaajien pitäisi osata eri kaakkois aasian kieliä ja opettaa maahmuut. lapsille suomen kieltä? Oho. Kaikkea hullua sitä on kuullut mutta tuo on jo omassa sarjassaan.
Ei kukaan vaadi osaamaan kieliä. Lapset oppivat suomen ollessaan suomenkielisessä ympäristössä.
Mutta kun ympäristö ei enää usein olekaan suomenkielinen. Myös jatkuvasti vaihtuvat sijaiset eivät useinkaan juuri suomea osaa.
Joku tuolla väitti, ettei palkankorotus olisi ratkaisu. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta jos minulle tarjottaisiin sellainen 500 enemmän kuussa, taattu kahvitauko joka päivä, sak -aika, kunnon tilat (ei mitään "kotipesiä"!), avustavaa henkilökuntaa ja työvaatteet, palaisin mielelkläni alalle takaisin. Haluan siis ihan vain sellaisia normaaliin työelämään kuuluvia asioita, ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saramon mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi opettaa kieltä???!! (Mtv3 aamutv) Siis mitä? Ai niinkun lastentarhanopettajien ja päiväkotiohjaajien pitäisi osata eri kaakkois aasian kieliä ja opettaa maahmuut. lapsille suomen kieltä? Oho. Kaikkea hullua sitä on kuullut mutta tuo on jo omassa sarjassaan.
Ei kukaan vaadi osaamaan kieliä. Lapset oppivat suomen ollessaan suomenkielisessä ympäristössä.
Tai sitten eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sijaisena inhoan sitä epämiellyttävää suhtautumista sijaisikn jo lähtökohtaisesti, ennen kuin on voinut edes osoittaa olevansa kyvykäs. Useammassa paikassa on saanut todistella osaavansa toimia lasten kanssa, pystyvänsä vetämään pienryhmätoimintaa ja osaavansa olla oma-aloitteinen ennen kuin on saanut edes inhimillisen tervehdyksen osakseen. Monessa paikassa meinannut lopettaa heti kättelyssä, kun kohdellaan kuin ilmaa tai vastaavasti kuin kasaa p*skaa. Toki paikkakohtaisia eroja. Myös tapa puhua taukohuoneessa pahaa sijaisista ja työkavereista on oksettavaa.
Täällä toinen sijainen!
Itsellä taas kokemus että aluksi kyllä juuri ja juuri kyetään mutisemaan huomenet mutta pian se totuus paljastuu.
Kaikki vakkarit on todella pahantuulisia, istuvat kahvilla tuntikausia, keskittyvät tilaamaan sisustusta kaupungin piikkiin, tiuskivat lapsille, eivät välitä turvallisuudesta, kippaavat kaikki työt sijaisille, lopulta eivät edes tervehdi.
Tämä! Yhdessä paikassa johtaja tuli osastolla käymään eikä katsonut edes päin vaan puhu ylitseni niinkuin en olisi ollut paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on hämmentävä. Kun vien omaa alle 2 vuotiasta tyttöä päiväkotiin, hänet otetaan aina ihanasti vastaan ja tyttö on jopa kiintynyt työntekijöihin. Itkee ikävää, mutta on päässyt aina syliin.
Kuulen päivästä myös hakutilanteissa aina hyvin asioita. Ei pelkästään syömistä ja nukkumista, mutta aina saan kuulla mitä uutta on oppinut tai miten ihana lapsi minulla on.
Oman kokemukseni mukaan päiväkodissa on henkilökuntaa joka ottaa syliin ja välittää, on ammatillinen ja näkee kaikessa hyvät puolet.
Mutta sitten täällä kerrotaan että arki on selviytymistä eikä mitään ehdi ja lapset kärsivät.
Mitä pitäisi uskoa?Arki on selviytymistä, se on totinen tosi, se on sitä vaka-alalla ihan joka paikassa, enemmän tai hieman vähemmän, mutta on. Se, että lapsesi osoittaa kiintymystä hoitajiinsa on luonnollista hänen ikäiselleen joka on suurimman osan valveillaoloajastaan heidän kanssaan.
Lapsen "viihtyminen" päiväkodissa tai mainitsemasi positiiviset asiat eivät vie pois sitä, että päivät on haastavia, raskaita ja hektisiä. Että venymme, vanumme, joustamme.
Ammatillisuus ja vastuu kasvattajina estää sen, että asiakkaille, lapsille ja teille vanhemmille, siitä ääneen purnaisimme, ja joissakin paikoissa potkujen pelko.
Uskon, että suurin osa vanhemmista tietää kyllä jo missä suossa ala on ja kuinka äärirajoilla menemme ihan oman jaksamisenkin suhteen.
Ja jos sitä "tiedä" niin defenssit jyllää, eihän se mikään mieltä ylentävä tai mielenrauhaa antava ajatus ole, että oman lapsen hoitaja päiväkodissa on umpiväsynyt ja burn outin liepeillä, moni miettimässä alan vaihtoa.
Lapset kärsivät alati vaihtuvista aikuisista, sijaisten puutteesta, täysin tumpeloista sijaisista joita ei pitäisi lasten pariin edes päästää, metelistä, ylisuurista ryhmistä ja liian pienistä ryhmätiloista, jopa aggressiivisista kavereista omassa ryhmässä kiitos inkluusion ja tässäkin kohtaa liian vähäisten aikuisten, liian vähäisistä syleistä ja paljosta odottamisesta.
Näitä tosiasioita ei valitettavasti muuta mainitsemasi ja kokemasi seikat, olkoonkin kuinka hyviä vain.
Muutamia esimerkkejä mainitakseni.T. 18v alalla
Itse tällaisena paheksuttuna sijaisena voin sanoa että kyllä työhönsä täysin kyllästyneetkin tuovat osansa siihen että lapsilla on rankkaa.
Vaikka olette äärirajoilla, ette voi purkaa sitä lapsiin.
Todella moni silti tekee niin.
Jos et voi tehdä työtäsi, huolehtia lapsista jotka hoitoosi on uskottu, jää saikulle tai vaihda alaa.
Ehkä sitten saattaisi asiat muuttuakin.
Niinhän ne jääkin saikulle ja vaihtaa alaa, mutta onko mikään muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alanvaihtajan kommentti: Ei, mua ei saisi alalle takaisin vaikka saisin samaa palkkaa kuin nykyisessä työssäni (noon 3300 brutto), en mä huonon palkan takia alaa vaihtanut.
Mikä saisi mut palaamaan? Kasvattajamitoitus kuntoon eli vähintään yksi työntekijä lisää joka ryhmään. Ja siis ihan kasvatusvastuullinen. Lisäksi muita apukäsiä mahdollisimman paljon, jotta vaka voi keskittyä vain vakaan eikä myös siivoamiseen ja kokkailuun. Vähintään yksi ryhmäavustaja / ryhmä, jossa suuremman tarpeen lapsia. Ja musta subjektiivista oikeutta voitaisiin rajata, joko lyhyemmällä päivällä tai niin että subjektiivinen oikeus ei sisältäisi esim. loma-aikojen varahoitoa.
Tauot! Se 12 minuuttinen kahvitauko tulisi olla mahdollista järjestää joka päivä lapsiryhmän ulkopuolella. SAK-aika, talon sisäiset palaverit, vasut, näiden ajaksi ryhmään tulisi saada sijainen eikä jättää ryhmän lastenjoitaj(i)a(a) yksin. Jos joskus lapsia on vähemmän ei siirretä aikuisia toiseen ryhmään. Oikeus olla ottamatta lapsia vastaan / soittaa vanhempia hakemaan heti kun suhdeluvut ei täsmää. Suhdeluvut ryhmäkohtaisiksi niin, että juurikin vaikka SAK-ajalla oleva opettaja ei ole tällöin kasvatusvastuullisten määrässä mukana. Myös aikuisten ruokailun järkevöittäminen niin, ettei tarvitsisi syödä kylmää ja räkäistä ruokaa.
Sellaiset tilat, että pienryhmätoiminta on oikeasti mahdollista. Määrärahoja niin, että tarvittaessa voidaan ostaa uusia leluja/pelejä/askartelutarpeita. Mahdollisuus käyttää lomapäiviä myös koulun loma-aikojen ulkopuolella. Vaateraha tai sitten tosiaan ainakin ulkovaatteet kaupungin puolesta. Hyvin harvoin lähdin päiväkotipäivän jälkeen samoilla ulkovaatteilla kotiin, sen verran kurassa ja räässä ne yleensä oli.
Ja kyllä, lisää palkkaa myös, mutta se ei todellakaan ole ainoa kriteeri. Musta on hyvin hassua, että tienaan tällä hetkellä lähes tuhat euroa enemmän työstä, jota saan tehdä kotona, istuen, ilman ihmiskontakteja. Mutta niin, se on tuottavaa työtä...
Ei taida paluu alalle tapahtua kovin pian...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saramon mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi opettaa kieltä???!! (Mtv3 aamutv) Siis mitä? Ai niinkun lastentarhanopettajien ja päiväkotiohjaajien pitäisi osata eri kaakkois aasian kieliä ja opettaa maahmuut. lapsille suomen kieltä? Oho. Kaikkea hullua sitä on kuullut mutta tuo on jo omassa sarjassaan.
Ei kukaan vaadi osaamaan kieliä. Lapset oppivat suomen ollessaan suomenkielisessä ympäristössä.
Mutta kun ympäristö ei enää usein olekaan suomenkielinen. Myös jatkuvasti vaihtuvat sijaiset eivät useinkaan juuri suomea osaa.
Joku tuolla väitti, ettei palkankorotus olisi ratkaisu. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta jos minulle tarjottaisiin sellainen 500 enemmän kuussa, taattu kahvitauko joka päivä, sak -aika, kunnon tilat (ei mitään "kotipesiä"!), avustavaa henkilökuntaa ja työvaatteet, palaisin mielelkläni alalle takaisin. Haluan siis ihan vain sellaisia normaaliin työelämään kuuluvia asioita, ei sen kummempaa.
Palkankorotus ois todellakin ratkaisu, ainakin omalla kohdalla. Kyllä todella auttaisi jaksamaan arkea kun ei olisi stressiä miten rahat riittää elämiseen ja tietäisi että joskus pääsee lomilla matkoille rentoutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettäs kehtaa varhaiskasvatusjohtaja sanoa ettei ole kuullutkaan mistään ongelmista Helsingin varhaiskasvatuksessa, häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Ettäs kehtaa varhaiskasvatusjohtaja sanoa ettei ole kuullutkaan mistään ongelmista Helsingin varhaiskasvatuksessa, häpeä!
MITÄH??
Vierailija kirjoitti:
Ettäs kehtaa varhaiskasvatusjohtaja sanoa ettei ole kuullutkaan mistään ongelmista Helsingin varhaiskasvatuksessa, häpeä!
Tää on kyllä huippu, ei jessus sentään. Miten typerä ihminen siellä on puikoissa?
Jokutuolla mainitsikin jo, että RYHMÄKOHTAINEN MITOITUS, KIITOS!! Se ja joko pienemmät ryhmät kaikenkaikkiaan sekä ehdottomasti neljäs kasvatusvastuullisen aikuinen ryhmään.
Palkka ylös muutamalla satasella kaikille ja KUNNOLLISET ryhmätilat. Ei, ei mitään jaettuja tiloja, ja leikkimistä eteisissä. Kunnon tilat. Per ryhmä.
Huhuu, Li Andersson!
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa nyt ihan rehellisesti, jos vaan sensuurilta kykenette:
Onko tämä homma ollut tällaista jo kauan sitten vai onko tää paisunut samaan tahtiin m.mujen lisääntyessä?
Varhaiskasvatuksessa on mennyt hyvin moni asia pieleen. Monikulttuurisuus on iso tekijä, mutta kuitenkin lähinnä kirsikka yhden suuren p*sk*täytekakun päällä.
Monessa päiväkodissa ei ole enää mitään varhaiskasvatusta vaan lapsiparkkitoimintaa. Maalarinteipillä lapsen nimi paitaan kiinni ja pikaperehdytys (suomenkieltä ymmärtämättömälle) sijaiselle, siitä se aamu usein alkaa.
Itse tällaisena paheksuttuna sijaisena voin sanoa että kyllä työhönsä täysin kyllästyneetkin tuovat osansa siihen että lapsilla on rankkaa.
Vaikka olette äärirajoilla, ette voi purkaa sitä lapsiin.
Todella moni silti tekee niin.
Jos et voi tehdä työtäsi, huolehtia lapsista jotka hoitoosi on uskottu, jää saikulle tai vaihda alaa.
Ehkä sitten saattaisi asiat muuttuakin.