Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19761)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä taas tässä nukkarissa ihmettelen näitä 1 vuotiaita pikkuvauvoja, jotka on työnnetty tänne kasvattumaan.
Ne ei tee täällä mitään, äitiä itketään ja hyvä kun pysyvät pystyssä.
Voi elämän kevätSulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?
Aika moni reilu vuodenikäisen äiti on kotona vastasyntyneen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä taas tässä nukkarissa ihmettelen näitä 1 vuotiaita pikkuvauvoja, jotka on työnnetty tänne kasvattumaan.
Ne ei tee täällä mitään, äitiä itketään ja hyvä kun pysyvät pystyssä.
Voi elämän kevätSulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?
Aika moni reilu vuodenikäisen äiti on kotona vastasyntyneen kanssa.
Niin ne, kenellä on massia. Kaikilla ei ole ja kaikenlaiset äimistelijät sitä töihin pääseekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä taas tässä nukkarissa ihmettelen näitä 1 vuotiaita pikkuvauvoja, jotka on työnnetty tänne kasvattumaan.
Ne ei tee täällä mitään, äitiä itketään ja hyvä kun pysyvät pystyssä.
Voi elämän kevätSulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?
Aika moni reilu vuodenikäisen äiti on kotona vastasyntyneen kanssa.
Niin ne, kenellä on massia. Kaikilla ei ole ja kaikenlaiset äimistelijät sitä töihin pääseekin.
Häh? No silloinhan juuri pitäisi molemmat lapsensa kotona, sekä sen 1,5v ison vauvan että sen juuri syntyneen pienen vauvan, jos ei ole rahaa. Päiväkotipaikka ja siellä tarvittavat tarvikkeet maksavat, vaikka eivät maksakaan kaikille tai edes kohtuullisesti kenellekään.
Miksi ihmeessä kukaan vie alle 3v lapsen päiväkotiin? Vielä ällistyttävämpää on, että viedään se yksi alle 3v lapsi päiväkotiin ja ollaan samalla itse kotona sen toisen alle 3v lapsen kanssa. Kehittyy varmaan todella luottavainen ja itsetunnoltaan vahva henkilö siitä pois viedystä. Kysykääpä, kummassa lapset itse olisivat mieluummin tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä taas tässä nukkarissa ihmettelen näitä 1 vuotiaita pikkuvauvoja, jotka on työnnetty tänne kasvattumaan.
Ne ei tee täällä mitään, äitiä itketään ja hyvä kun pysyvät pystyssä.
Voi elämän kevätSulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?
Aika moni reilu vuodenikäisen äiti on kotona vastasyntyneen kanssa.
Niin ne, kenellä on massia. Kaikilla ei ole ja kaikenlaiset äimistelijät sitä töihin pääseekin.
Häh? No silloinhan juuri pitäisi molemmat lapsensa kotona, sekä sen 1,5v ison vauvan että sen juuri syntyneen pienen vauvan, jos ei ole rahaa. Päiväkotipaikka ja siellä tarvittavat tarvikkeet maksavat, vaikka eivät maksakaan kaikille tai edes kohtuullisesti kenellekään.
Miksi ihmeessä kukaan vie alle 3v lapsen päiväkotiin? Vielä ällistyttävämpää on, että viedään se yksi alle 3v lapsi päiväkotiin ja ollaan samalla itse kotona sen toisen alle 3v lapsen kanssa. Kehittyy varmaan todella luottavainen ja itsetunnoltaan vahva henkilö siitä pois viedystä. Kysykääpä, kummassa lapset itse olisivat mieluummin tuossa iässä.
Jotkut ihmiset ajattelee, että naisetkin saa palkkaa ja sillä naisten palkalla maksetaan asuminen ja eläminen. Jos pärjää ilman sitä naisen palkkatuloa esim lapsen isän tuloilla, niin sitten kotoillaan. Pienempipalkkaisten miesten vaimot joutuu käymään töissä myös äiteinä.
Nykyajan vanhemmat...Ryhmä täynnä rajattomia, "omaehtoisia", muita lyöviä, huutavia lapsia. Vanhemmat haukkuu, kun ei järjestetä tarpeeksi toimintaa vaikka sitä onkin. Kädet täynnä hommaa kun ryhmä täynnä noita tapauksia. Henkilökunta uupunut ja poissaolot arkea. Ja vanhemmat haukkuu kuitenkin. Olen niin loppu. Tänäänkin lähdin itkien töistä. Ei tämä ole sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan vanhemmat...Ryhmä täynnä rajattomia, "omaehtoisia", muita lyöviä, huutavia lapsia. Vanhemmat haukkuu, kun ei järjestetä tarpeeksi toimintaa vaikka sitä onkin. Kädet täynnä hommaa kun ryhmä täynnä noita tapauksia. Henkilökunta uupunut ja poissaolot arkea. Ja vanhemmat haukkuu kuitenkin. Olen niin loppu. Tänäänkin lähdin itkien töistä. Ei tämä ole sen arvoista.
Voimia sinulle!
Itse en välitä enää mitä vanhemmat sanovat tai ajattelevat. Heidän mielipiteellään ei ole minulle merkitystä.
Pystyn tarvittaessa perustelemaan kaiken toiminnan tai toimimatta jättämisen omalle esimiehelleni. Enkä ota edes siitä paineita.
Kun vanhemmat tuovat lapsen päiväkotiin, he menettävät kontrollin ja päätäntävallan lapsen asioista hoitopäivän ajaksi. Heillä ei toisinsanoen ole sanavaltaa ryhmän toiminyaan. Sitä säätelee realiteetit, kuten resurssit, ei se mitä yksittäisen lapsen vanhempi haluaisi.
Lähes kaikki vanhemmat tämän onneksi tajuavatkin. Etenkin esiopetusryhmässä.
Pienillä varmaan on vielä jotain harhaluuloja joillain vanhemmilla, mutta kyllä hekin pian tajuavat pelin hengen. Ja jos eivät, no, se on anoastaan vain heidän henkilökohtainen murheensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä taas tässä nukkarissa ihmettelen näitä 1 vuotiaita pikkuvauvoja, jotka on työnnetty tänne kasvattumaan.
Ne ei tee täällä mitään, äitiä itketään ja hyvä kun pysyvät pystyssä.
Voi elämän kevätSulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?
Aika moni reilu vuodenikäisen äiti on kotona vastasyntyneen kanssa.
Niin ne, kenellä on massia. Kaikilla ei ole ja kaikenlaiset äimistelijät sitä töihin pääseekin.
Häh? No silloinhan juuri pitäisi molemmat lapsensa kotona, sekä sen 1,5v ison vauvan että sen juuri syntyneen pienen vauvan, jos ei ole rahaa. Päiväkotipaikka ja siellä tarvittavat tarvikkeet maksavat, vaikka eivät maksakaan kaikille tai edes kohtuullisesti kenellekään.
Miksi ihmeessä kukaan vie alle 3v lapsen päiväkotiin? Vielä ällistyttävämpää on, että viedään se yksi alle 3v lapsi päiväkotiin ja ollaan samalla itse kotona sen toisen alle 3v lapsen kanssa. Kehittyy varmaan todella luottavainen ja itsetunnoltaan vahva henkilö siitä pois viedystä. Kysykääpä, kummassa lapset itse olisivat mieluummin tuossa iässä.
Jotkut ihmiset ajattelee, että naisetkin saa palkkaa ja sillä naisten palkalla maksetaan asuminen ja eläminen. Jos pärjää ilman sitä naisen palkkatuloa esim lapsen isän tuloilla, niin sitten kotoillaan. Pienempipalkkaisten miesten vaimot joutuu käymään töissä myös äiteinä.
Vuosikausien kotoilu tuntuu varmasti mukavalta jos on rahaa ja yhteiskunta vielä auttaa. Yhteiskunnan kannalta äitien lomailu eli poissaolo työelämästä vähentää verotuloja ja toisaalta vuosien jälkeen monella on tarvetta uudelleen koulutukseen.
Suomen tapa olla töissä tai kotona on vähän ongelmallinen ja pitäisi pikku hiljaa päästä Ruotsin malliin missä ei kotoilla vuosikausi vaan palataan töihin vaikka osa-aikaiseksi. Monella alalla on työvoimapulaa eikä tilanne tule lähivuosina korjaantumaan kun vanhusväestön osuu kasvaa edelleen ja työikäisen väestön määrä vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan vanhemmat...Ryhmä täynnä rajattomia, "omaehtoisia", muita lyöviä, huutavia lapsia. Vanhemmat haukkuu, kun ei järjestetä tarpeeksi toimintaa vaikka sitä onkin. Kädet täynnä hommaa kun ryhmä täynnä noita tapauksia. Henkilökunta uupunut ja poissaolot arkea. Ja vanhemmat haukkuu kuitenkin. Olen niin loppu. Tänäänkin lähdin itkien töistä. Ei tämä ole sen arvoista.
Voimia sinulle!
Itse en välitä enää mitä vanhemmat sanovat tai ajattelevat. Heidän mielipiteellään ei ole minulle merkitystä.
Pystyn tarvittaessa perustelemaan kaiken toiminnan tai toimimatta jättämisen omalle esimiehelleni. Enkä ota edes siitä paineita.
Kun vanhemmat tuovat lapsen päiväkotiin, he menettävät kontrollin ja päätäntävallan lapsen asioista hoitopäivän ajaksi. Heillä ei toisinsanoen ole sanavaltaa ryhmän toiminyaan. Sitä säätelee realiteetit, kuten resurssit, ei se mitä yksittäisen lapsen vanhempi haluaisi.
Lähes kaikki vanhemmat tämän onneksi tajuavatkin. Etenkin esiopetusryhmässä.
Pienillä varmaan on vielä jotain harhaluuloja joillain vanhemmilla, mutta kyllä hekin pian tajuavat pelin hengen. Ja jos eivät, no, se on anoastaan vain heidän henkilökohtainen murheensa.
Kiitos tästä viestistä. Tuli jo vähän parempi olo. Väsyneenä ja kaikkensa antaneena (koska pakko vain venyä)työpäivän jälkeen ja vanhemman ripityksen jälkeen olin vain niin loppu. Pitää kasvattaa paksumpi nahka ja sen on jo riitettävä mitä nyt tekee. Ei ole yksittäisen työntekijän asia eikä vika millaiset olot päiväkodissa on työskennellä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6e77a119-a99e-4268-97fc-902ac55963bc
Taas vaaditaan liian vähän. Vaaditaan jotain 0,01 prosentin korotusta ja lisää kandien aloituspaikkoja.
Voi taivas. Nyt olisi aika jo vaatia PALJON enemmän. Ja vähän päälle.
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6e77a119-a99e-4268-97fc-902ac55963bc
Taas vaaditaan liian vähän. Vaaditaan jotain 0,01 prosentin korotusta ja lisää kandien aloituspaikkoja.
Voi taivas. Nyt olisi aika jo vaatia PALJON enemmän. Ja vähän päälle.
Minä en jaksa edes katsoa. Pelkkää palkasta valitusta.
Kun ne ongelmat ei sillä ratkea. Miksi kukaan ei puhu niistä oikeista ongelmista mikä tähän on johtanut
Viiden uutiset meneillään. Mielenosoitus missä joku vanhempi sanoi palkka hoitajilla alle 2000 ? Onko niin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen etteivät nykymuksut ole tottuneet minkäänlaiseen komentamiseen tai kurinpalautukseen, tai edes rajojen asettamiseen.
Päivittäin todistan kuinka vanhemmat nöyristelevät omien lastensa edessä. Kysellään mielipidettä ja anotaan armoa.
Kun sitten ryhmässä joku alkaa tahallaan häiritsemään muita tai käyttäytymään huonosti, puutun siihen ja käsken lopettamaan moisen käytöksen välittömästi. Lapset suorastaan hätkähtävät ja tuijottavat kuin lehmät uutta veräjää, että tosissaanko ope asetti rajan tähän, eikä sitä saa ylittää.Vielä 12-15 vuotta sitten oli tuikitavallista, että lasta komennettiin kun hän käyttäytyi huonosti. Siis kun hän perseili.
Tietenkin osaan erottaa esim autismista johtuvat jumittamiset tai ylivilkkauden haasteet, enkä niistä rankaise lapsia, mutta tunnistan kyllä perseilyn kun siihen törmään.
Hämmentävää seurata vierestä nykyvanhempien velttoutta.Niinpä.
Tälläkin viikolla, ja vasta alkuviikkoa elellään, olen kuunnellut sivusta kuinka alle 4v ikäisen kanssa neuvotellaan siitä moneltako hänet tänään haetaankaan päiväkodista, haluaako olla minkä pituisen päivän hoidossa, lyhyemmän vai pidemmän.
Ja toinen tapaus lahjoo lastansa, että saa sitä tätä ja tuota, jos vain tulee "nätisti" aamuisin hoitoon ja myös jää sinne nätisti.
🤢🤮🤬Tää on varmaankin ääripäätä siitä että tunteita pitää sanoittaa, antaa lapselle valinnan mahdollisuuksia sekä käyttää positiivista kasvatusta ja palkitsemista. Vaikeaa se on meille vanhemmillekin välillä tietää miten nykyään pitäisi *oikein* kasvattaa nykyajan lapset, koska meidät itse on -80 ja -90-luvuilla kasvatettu hyvin eri lailla, erilaisin menetelmin ja opein. (Enkä nyt tässä tarkoita että pitäisi palata johonkin hirveisiin kasvatusmetodeihin). Maailma on myös muuttunut tosi paljon siitä kun oltiin itse lapsia ja teinejä. Ihan vain näin pieneksi puolustukseksi.
Mielestäni mainitsemissani esimerkeissä ei ole kysymys asioista joista sinä nyt puhut kuten tunteiden sanoittaminen tai lapselle vaihtoehtojen antamisesta.
Ai miksikö?
No koska on asioita joita lapsi ei päätä, asioita joista ei hänen kanssaan neuvotella ja yksi sellainen on esimerkiksi hoitopöivän pituus, se.on mitä on, koska vanhemmat, tai vanhempi, on töissä (yleensä) ja kun työt on tehty niin sitten lapsi haetaan kotiin. Ei lapsi sanele sitä onko hän paikalla 3h, 5h vai peräti sen 9h, toki hänellä on suotavaa olla lyhyempiäkin päiviä vaikkapa säännönmukaisen 9h seassa, mutta se sitten on sellainen "iloinen ylläri" hälle eikä lapsen päättämä asia.
Ja jos lapsen on tarvis olla päiväkodissa niin sekään ei ole asia jossa käytetään lahjontaa apuna, ei vaikka sanonta kuuluukin "uhkaus, lahjonta ja kiristys".
Satunnaisesti juu, mutta ei säännönmukaisesti.No ei tietenkään ole kyse. Mutta nämä vanhemmat varmaankin itse luulevat toimivansa jotenkuten oikein nykyisten ohjeistusten mukaan.
Minkä hiivatin ohjeistuksien mukaan??
Eikö nykyajan pikkulasten vanhemmilla on maalaisjärkeä ja omia peruskäsitteitä ja tietoa mitä tulee lapsen kasvatukseen?
Ei hyvää päivää tätä maailman menoa ja avuttomuutta🤔
T. 40+v ja tulipa vanha olo
Vierailija kirjoitti:
Viiden uutiset meneillään. Mielenosoitus missä joku vanhempi sanoi palkka hoitajilla alle 2000 ? Onko niin vähän.
Peruspalkka, se mistä lähdetään liikkeelle on 1900-2100€/kk välillä, riippuen asuinpaikasta ja työnantajasta, yksityinen vai kunnallinen pk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ihan ymmärrä, miksi kova vastustus niitä lapsia kohtaan, jotka tulevat sossun ehdotuksesta (ehdottaa siis vanhemmille että laitetaanko lapsi hoitoon) varhaiskasvatukseen.
Jokaisella lapsellahan on subjektiivinen oikeus sinne tulla. Onko siinä vakalle suurta eroa, tuleeko lapsi vanhemman omasta ideasta vai sossun aloitteesta sinne hoitoon? Mitä eroa?
Lasun tukemissa perheissä on masentuneita, päihdeongelmaisia, ja ihan kehitysvammaisia vanhempia. Kehitysvammainen äiti ei ehkä edes tiedä, että olisi oikeus viedä lapsi hoitoonkin. Se että sosiaalityöntekijä (ei sosionomi) kertoo äidille tästä mahdollisuudesta ja lapsi menee varhaiskasvatukseen, tämä on nyt sitten joidenkin vaka-työntekijöiden mielestä jotenkin huono juttu ja sossut elää jossain laalaa -maassa.
Mutta kun sossujen työtä on myös kertoa palveluista asiakasperheilleen, ja ohjata sinne tuen tai palveluiden pariin.
Mikä tässä nyt hiertää? Sekö, että kotona olevien vanhempien lapsia tulee varhaiskasvatukseen? Eikö näiden "autettavien vanhempien" lasten nimenomaan kannata varhaiskasvatukseen osallistua?
Itse näen vakan myös ennaltaehkäisevänä toimintana - jos on tuen tarvetta, näitä päästään huomaamaan ennen eskarin ja koulun alkua. Pääsee ehkä perheneuvolaan / psykologin arvioon / toimintaterapeutin arvioon vähän aikaisemmin. Esimerkkinä. Tuen tarpeita nyt on monenlaisia.
Meidän nepsylle oli kullanarvoista se, että hänen tuen tarpeensa huomattiin myös varhaiskasvatuksessa ja eskarissa, ennen koulua oltiin tutkimuksissa jo pitkällä ja koulu pääsi alkamaan "oikealla jalalla".
Käsittämätöntä todellisuuspakoa.
En tiedä enää millä kielellä sinulle asian kertoisin että se menisi perille. Kokeilen vielä kerran ihan selko suomea.Varhaiskasvatus on kriisissä. Ei ole työntekijöitä, eikä lasten tuki toteudu. Päiväkodit eivät kykene kuntouttamaan yhtään ketään vaan saavat enemmän vahinkoa aikaiseksi kuin helpotusta.
Lapset ovat niissä SÄILÖSSÄ eikä kukaan edes ehdi katsoa että syövät/nukkuvat/ulkoilevat säännöllisesti.
Ei. Ole. Ihmisiä.
Kyllä minä sen ymmärsin, olen itsekin ollut lyhyitä pätkiä töissä alalla (miksipä muuten tähän ketjuun olisin eksynytkään) mutta sitä en ymmärrä että kiukutaan aivan väärälle taholle. Syy ei ole näissä lasun asiakaslapsissa, eikä heidän sosiaalityöntekijöissä. Niillä sossuilla ei ole valtavia resursseja heilläkään, vaan tarjoavat mitä kunta voi antaa. Ja mikä näille lapsille kuuluukin. Heillä on yhtälailla subjektiivinen oikeus tulla varhaiskasvatukseen.
Jos haluaa että subjektiivinen hoito-oikeus poistetaan, asiakasmäärät pienenee tai työntekijämäärä nousee, ei se sillä poistu että taivastellaan lasun sossujen työnkuvaa. Hänen työhönsä kuuluu kertoa palveluista ja niiden saatavuudesta asiakasperheille. ... molemmat puolet nähneenä, sekä päiväkoti että lasu, hyvine ja huonoine puolineen, en nyt ymmärrä miksi tämä meni tällaiseksi vastakkainasetteluksi, kuka siinä muka voittaa? Molemmissa tehdään töitä lasten hyväksi. Molempien määrärahat tulee kunnasta. Sossun on toimittava lain kirjaimen mukaan, mutta täällä kärjistetään ettei sossut tiedä päiväkotien arkea. Sehän on täysin ohi asiasta. Vaikka sossu tietäisi prikulleen päiväkodin arjen, niin hänen on silti toimittava lain mukaan, ja kerrottava kunnan palveluista asiakasperheille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ihan ymmärrä, miksi kova vastustus niitä lapsia kohtaan, jotka tulevat sossun ehdotuksesta (ehdottaa siis vanhemmille että laitetaanko lapsi hoitoon) varhaiskasvatukseen.
Jokaisella lapsellahan on subjektiivinen oikeus sinne tulla. Onko siinä vakalle suurta eroa, tuleeko lapsi vanhemman omasta ideasta vai sossun aloitteesta sinne hoitoon? Mitä eroa?
Lasun tukemissa perheissä on masentuneita, päihdeongelmaisia, ja ihan kehitysvammaisia vanhempia. Kehitysvammainen äiti ei ehkä edes tiedä, että olisi oikeus viedä lapsi hoitoonkin. Se että sosiaalityöntekijä (ei sosionomi) kertoo äidille tästä mahdollisuudesta ja lapsi menee varhaiskasvatukseen, tämä on nyt sitten joidenkin vaka-työntekijöiden mielestä jotenkin huono juttu ja sossut elää jossain laalaa -maassa.
Mutta kun sossujen työtä on myös kertoa palveluista asiakasperheilleen, ja ohjata sinne tuen tai palveluiden pariin.
Mikä tässä nyt hiertää? Sekö, että kotona olevien vanhempien lapsia tulee varhaiskasvatukseen? Eikö näiden "autettavien vanhempien" lasten nimenomaan kannata varhaiskasvatukseen osallistua?
Itse näen vakan myös ennaltaehkäisevänä toimintana - jos on tuen tarvetta, näitä päästään huomaamaan ennen eskarin ja koulun alkua. Pääsee ehkä perheneuvolaan / psykologin arvioon / toimintaterapeutin arvioon vähän aikaisemmin. Esimerkkinä. Tuen tarpeita nyt on monenlaisia.
Meidän nepsylle oli kullanarvoista se, että hänen tuen tarpeensa huomattiin myös varhaiskasvatuksessa ja eskarissa, ennen koulua oltiin tutkimuksissa jo pitkällä ja koulu pääsi alkamaan "oikealla jalalla".
Käsittämätöntä todellisuuspakoa.
En tiedä enää millä kielellä sinulle asian kertoisin että se menisi perille. Kokeilen vielä kerran ihan selko suomea.Varhaiskasvatus on kriisissä. Ei ole työntekijöitä, eikä lasten tuki toteudu. Päiväkodit eivät kykene kuntouttamaan yhtään ketään vaan saavat enemmän vahinkoa aikaiseksi kuin helpotusta.
Lapset ovat niissä SÄILÖSSÄ eikä kukaan edes ehdi katsoa että syövät/nukkuvat/ulkoilevat säännöllisesti.
Ei. Ole. Ihmisiä.Kyllä minä sen ymmärsin, olen itsekin ollut lyhyitä pätkiä töissä alalla (miksipä muuten tähän ketjuun olisin eksynytkään) mutta sitä en ymmärrä että kiukutaan aivan väärälle taholle. Syy ei ole näissä lasun asiakaslapsissa, eikä heidän sosiaalityöntekijöissä. Niillä sossuilla ei ole valtavia resursseja heilläkään, vaan tarjoavat mitä kunta voi antaa. Ja mikä näille lapsille kuuluukin. Heillä on yhtälailla subjektiivinen oikeus tulla varhaiskasvatukseen.
Jos haluaa että subjektiivinen hoito-oikeus poistetaan, asiakasmäärät pienenee tai työntekijämäärä nousee, ei se sillä poistu että taivastellaan lasun sossujen työnkuvaa. Hänen työhönsä kuuluu kertoa palveluista ja niiden saatavuudesta asiakasperheille. ... molemmat puolet nähneenä, sekä päiväkoti että lasu, hyvine ja huonoine puolineen, en nyt ymmärrä miksi tämä meni tällaiseksi vastakkainasetteluksi, kuka siinä muka voittaa? Molemmissa tehdään töitä lasten hyväksi. Molempien määrärahat tulee kunnasta. Sossun on toimittava lain kirjaimen mukaan, mutta täällä kärjistetään ettei sossut tiedä päiväkotien arkea. Sehän on täysin ohi asiasta. Vaikka sossu tietäisi prikulleen päiväkodin arjen, niin hänen on silti toimittava lain mukaan, ja kerrottava kunnan palveluista asiakasperheille.
Niin kyllä se sossu tietää myös sen. että lastenpsykiatriaan ei pääse, vaikka olisi tarvetta ja osastojaksoja ei ainakaan ole. Jopa itsemurhaa yrittänyt lapsi kotiutetaan samana päivänä, jos vaan tolpillaan on. Silti sinne lastenpsykiatriaan on ohjattava, koska muutakaan ei ole.
Minä suunnittelen sen minkä ehdin työajan puitteissa. Ja toiminta on sitä mitä on. Jos resurssit ovat niin, että en ehdi pitää SAK-aikaa niin sitten se on sen mukaista toimintaa. Vapaa-ajalla en suunnittele. En jaksa edes. Valittakoot vanhemmat mitä vaan. Itse tiedän tilanteen ja venymiseni jo nyt. Se riittää. Kurja ollahan semmoisella ihmisellä on joka valittaa kaikesta. Jätän omaan arvoonsa.
Tänään olin kahdestaan työkaverini kanssa osan päivästä, lapsia 21 joista 1 vaati aivan koko ajan aikuisen vierelleen, varsinkin siirtymätilanteissa, ja jos siinä ei ollut niin se näkyi ja kuului hyvin ja kauas.
Siispä ei vaihtoehtoja ja toinen meistä oli sitten niiden 20 kanssa.
Aika normisettiä, varsinkin näin kun joku ryhmän kasvattaja poissa eikä sijaista ole ja päivittäin niinä päivän tunteina, kun esim.iltavuorolainen ei ole vielä tullut töihin ja/tai aamuvuoro lähtenyt jo kotiin eli klo14-->
Onko palstalla sellaisia, jotka työskentelevät parityö-taloissa? Miten toimitte iltapäivisin?
Sulleko ei mene jakeluun se, että kaikilla ei ole massia olla vuosikausia kotona?