Saako puolisolle kertoa ystävän henkilökohtaisia asioita?
Olin kertonut ystävälleni eräästä kurjasta tilanteesta elämässäni (kyse ei ollut mistään todella vakavasta asiasta, tyyliin jonkun kuolema/sairastuminen, mutta ikävä ihmissuhdeasia kuitenkin). En ollut erikseen sanonut, että tästä ei sitten saa puhua kenenkään kanssa ja jotenkin automaattisesti oletin, että ei ystäväni tästä kenellekään puhuisi. Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin yllättävässä tilanteessa ystäväni puolisoon ja ystäväni puoliso tuli kyselemään tuosta kurjasta tilanteesta elämässäni. Yritin vain sopertaa jotain ympäripyöreää ja vaihtaa nopeasti aihetta. Minulle tuli tuosta tosi paha olo. Tuntui, kuin olisin ollut toisen edessä henkisesti aivan alasti ja häpesin ihan valtavasti, että toinen ihminen tuli kyselemään tilanteestani (en edes tiennyt, että hän tiesi elämäntilanteestani). Jäin myös miettimään, oliko ystäväni puoliso kertonut tilanteestani vielä eteenpäin ja spekuloinut sitä mahdollisesti omien ystäviensä kanssa. En tunne ystäväni puolisoa erityisen hyvin, olemme tavanneet hänen kanssaan muutamia kertoja eli emme ole mitenkään läheisiä. Minulle jäi kurja olo ja koen, että ystävä petti luottamukseni kertomalla tuon henkilökohtaisen asiani puolisolleen. Onko ihmisillä yleensä tapana kertoa puolisoilleen ystäviensä henk. koht. asiat? Kertovatko vain naiset ystäviensä asioita puolisoilleen vai tekevätkö miehetkin niin? Onko mielestäsi ok jakaa ystävän elämässä tapahtuvia asioita puolisolle?
ap
Kommentit (675)
Mielestäni ei saa kertoa ainakaan niitä kaikista henkilökohtaisimpia juttuja, eikä niitä "naisten juttuja".
Ajatuskin siitä, että ystäväni mies tietäisi minun henk koht asioitani tuntuu kamalalta.
Olen sanonutkin eräälle ystävättärelleni jolla mies, että näitä et sitten puhu miehellesi.
Kyllä sen verran pitää korrekti olla että ainakaan näitä "tyttöjen juttuja" ei puhuta. Ja ketä miestä ylipäätään kiinnostaa toisten yksityisasiat ja juorut....
Tyttöystäväni kertoi minulle kaiken paitsi "tyttöporukan" risteilyistä ei koskaan kertonut sanaakaan. Katsoin sen laaajentavan minun vapauksiani rajattomasti.
Saako kertoa? No eipä sitä ole laissakaan kielletty. Saat kertoa ystäviesi asioita ihan kenelle tahansa haluat. Jos haluat, ettei kukaan kerro eteenpäin, älä kerro kenellekään.
Salaisimpia ja kipeimpiä asioita ei saisi mielestäni kertoa. Mutta kerron sellaiset asiat, jotka paljastuisivat muutenkin puolisolleni myöhemmin, kuten että joku on raskaana.
Ei pitäisi puhua.
Eihän se mies ole kaverisi kaveri.
Minusta omalle miehelle ystävättären henk koht asioiden (varsinkin jos on jotain tosi intiimiä tai arkaluontoista) kertominen on ystävän pettämistä.
Miettikääpä kertooko teidän miehet teille kavereittensa "salaisuudet".
Lähtökohta on se että kaiken minkä ääneen sanon on kuin olisi kirjoittanut sen nettiin, se elää omaa elämäänsä enkä minä voi siihen enää vaikuttaa.
Itse en kerro yksityiskohtia miehelle, ei häntä kiinnosta, mutta toki kerron kuulumiset muuten jos olen tuttuja nähnyt.
En tykkäisi yhtään jos tietäisin että ystäväni kertoo yksityisasiani miehelleen. Saattaisin sanoa pahastikin hänelle.
Ystävien pitää olla luotettavia ja heille pitää voida sanoa omia henk koht asioita ilman pelkoa siitä että niitä ruoditaan ystävän miehenkin kanssa myöhemmin.
Pitääpä käydäkin tämä keskustelu omien parisuhteessa olevien ystävien kanssa.
Toki jotain yleisiä juttuja voi kertoa jos mieskin tuntee tämän ystävän. Esim että xx vaihtoi työpaikkaa tai xx oli ostanut uudet huonekalut tai xx:n äiti on kuollut tms.
Mutta EI saa kertoa mitään henkilökohtaisia esim tunteisiin tai intiimijuttuihin liittyvää. Naisten jutut on naisten juttuja.
Te jotka jaatte ihan kaikki asiat miehillenne, miettikää miltä teistä tuntuisi jos ystävänne laulaisi teidän henk koht asiat omille kumppaneilleen.
Se on ystävän luottamuksen pettämistä.
Onhan niitä juoruista kiinnostuneita miehiäkin olemassa, mutta varmasti harvassa.
Ketä äijää edes kiinnostaa ns akkojen jutut?
Saa, mutta vain jos siihen on lupa.
En kaikkea, mutta olen joitain myöskin niitä intiimejä asioita kertonut. Ihan sen takia ettei sitten tavatessa mieheni mene möläyttämään mitään typerää.
Pääsääntöisesti en kerro. Jos ystäväni avautuu vaikka hankalasta suhteestaan tms niin en todellakaan näe syytä sellaista kertoa.
Eikä puolisoani edes kiinnosta toisten asiat.
Vierailija kirjoitti:
Toki jotain yleisiä juttuja voi kertoa jos mieskin tuntee tämän ystävän. Esim että xx vaihtoi työpaikkaa tai xx oli ostanut uudet huonekalut tai xx:n äiti on kuollut tms.
Mutta EI saa kertoa mitään henkilökohtaisia esim tunteisiin tai intiimijuttuihin liittyvää. Naisten jutut on naisten juttuja.Te jotka jaatte ihan kaikki asiat miehillenne, miettikää miltä teistä tuntuisi jos ystävänne laulaisi teidän henk koht asiat omille kumppaneilleen.
Se on ystävän luottamuksen pettämistä.
Ja jos ei ole parisuhteessa, voi kertoa jollekin ystävälleen.
Vierailija kirjoitti:
Saa kertoa mutta puolison pitäisi tajuta olla paljastamatta että tietää ;)
Siis asian voi kertoa koko kylälle, kunhan ei kerrota sille, jonka asioita levitellään?
Tottakai ja sitten jutut kerrotaan eteenpäin. Ihmiset on kuitenkin salaisesti tyytyväisiä, kun heidän kertomansa salaiset, rohkeat ja intiimit asiat leviävät. Sen takia he ne jo alunperin kertoivat lörppösuiselle puolisolleen ja näiden juorujen takia somessakin notkutaan.
Mitäs sillä on merkitystä saako vai ei kun naiset juoruilee kuitenkin
Näitä lukiessa tulee mieleen, että onpa onni, että tajusin jo suht nuorena jättää omiin oloihinsa tällaiset vaitiolovelvollisuuksien vaatijat. Niille kun tuppaa tapahtumaan yhtä sun toista rumaa, mutta peiliin ei suostuta katsomaan. Muutama sellainen oli "ystävänä" parikymppisenä, mutta oma aikuistuminen onneksi ohjasi toisaalle näistä. Ei tarvitse kuunnella vuodatuksia s*ksitaudeista tai varatuista ukkomiehistä tai muista sotkuista, joka eivät kosketa minua millään tavoin.
Ystäviä edelleen on (ihan ala-asteen ajoilta), mutta ovat niin hyvin asiansa hoitavia aikuisia ihmisiä, ettei tarvitse olla koko ajan kädestä kiinni pitämässä. Kertovat toki asioitaan, mutta ei joka * yksityiskohtaa. Ja taatusti kerron miehelleni, jos nyt on kertomisen arvoinen juttu. 30 vuotta yhteistä polkua takana, niin miksi en kertoisi? Paras ystävä, rakastaja, lasteni isä, elämäni keskipiste (siis lasten kanssa), luottokumppani, elämäni rakkaus. Arvokkaampi kuin 10 girlfrendiä yhteensä ; )
Ihmettelen myös sitä, että miksi pitäisi kertoa asioitaan jollekin perheen ulkopuoliselle ihmiselle esim. gynekologisista vaivoistaan? Kerron gynekelogille ja sitten miehelleni, eihän se muita koske. Muutenkin pidän pääosin asiat ominani ja perheen sisäisenä. Eipähän tarvitse pelätä, että niitä kyliltä kuulee. Ihan basic juttuja nämä, aikamoista sinisilmäisyyttä täällä.
Ja tosiaan, voisitte enemmän arvostaa niitä miehiä, jotka jaksavat myös kuuntelemisen lisäksi puhua ja keskustella omista ja toisten tunteista. Meillä on paras hetki lauantaisauna, kun pääsemme porisemaan yhdessä rauhassa saunan lauteille ja puhumme aivan kaikesta taivaan ja maan välillä. Siinä saa olla toisen edessä kirjaimellisesti paljas ja oma itsensä. Ja asiat, joista puhutaan, jäävät meidän väliseksemme. Vielä 30 vuodenkin jälkeen tuntuu kuin joku kietoisi lämpimän peitteen ympärilleni, kun kuulen avaimen kääntyvän lukossa miehen tullessa töistä kotiin <3 Arvostakaa puhuvia miehiänne!
Mitä luottamuksellista? Kuten, että miehellä ei enää seiso. Eihän siinä ole mitään intiimiä. Jos ei seiso, niin sitten ei. Kaikki sen voisi nähdä.
Mä en kerro. Pitää olla lupa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi kerran samoin mut tilanne paljastui vähän nololla tavalla kaikkien kannalta. Olin tehnyt tänne vauvapalstalle aloituksen eräästä erikoisesta riidasta, joka mulla oli ollut mieheni kanssa. Olin myös tuosta aiheesta avautunut keskustelussa miespuoliselle kaverilleni, mutten kertonut että olin palstaillut anonyymisti täällä aiheesta.
Eiköhän tuo mies laittanut mulle kopion tuosta vauvapalstan keskustelusta ja kysynyt, onks tää sun. Ei tasan mies itse hengaile täällä palstalla, vaan oli kertonut keskustelustamme vaimolleen ja vaimo oli sitten bongannut keskustelun täältä ja kertonut palstailustani miehelleen. :D En tiedä, kenelle meistä tuo oli nolointa!
Tämä on kyllä jo noloa.
Salassapitovelvollisuus ei ulotu villapaitojen neulontaan.