IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

MInä koen olevani onnellisessa asemassa kun kävin peruskoulun 70-80-luvuilla, ja kauppaopiston 90-luvun alussa. Silloin vielä opiskeltiin. Opiskelu ei ollut pelkkiä ryhmätöitä ja netistä tiedon etsimistä, koska nettiä ei edes ollut. Ryhmätöitä ei tehty koska mitä turhaan. Tunnilla istuttiin ja kuunneltiin ja tehtiin muistiinpanot. Hakattiin kirjoituskonetta ja laskukonetta. Koen saaneeni hyvän yleissivistyksen ja olen taatusti kriittinen median käyttäjä. 

Tajusin että jotain on muuttunut kun kävin kääntymässä ammattikorkeassa 40-vuotiaana. Kestin puoli vuotta. Koko opiskelu oli pelkkiä ryhmätöitä. Opettajien ei tarvinnut opettaa. Paras oli eräs opettaja joka tuli tunnille, näytti nettisivun mistä lötyy xhtml-koodit ja antoi tehtävän joka oli oltava valmis kahden kuukauden päästä. Sanoi vielä että hänelle on ihan turha mitään sähköpostia laitella, hän ei niitä lue. Kun aloin valittaa yleisesti opetuksen puutteesta, minulle sanottiin suoraan että opetuksessa ei ole vikaa, vika on minun asenteessani. Lopetin koko opiskelun siihen ja menin takaisin töihin. 

Siitä kymmenen vuotta eteenpäin ja on vauhdilla edetty siihen että ala-asteellakaan ei enää opeteta. Kaikki lapset sullotaan yhteen huoneeseen huutamaan parin opettajan kanssa, ja sitten ilmiö-opitaan. Lapset tuijottavat tabletteja ja tekevät ryhmätöitä mikä tarkoittaa sitä että osa ei tee mitään, koskaan. Koulunkäyntiavustajien aika mennee kehitysvammaisten ja muiden ongelmaisten kanssa. Minun kouluaikanani mitään koulunkäyntiavustajia edes ollut, opettaja selvisi kaikesta yksin ilman mitään vaikeuksia. 

Pääsin yläasteelta aikanaan 8.5 keskiarvolla. Jos joutuisin alakouluun nyt, peruskoulusta pääsisin läpi korkeintaa 7.0 keskiarvolla. Siitä se olisi sitten hyvä aloittaa elämä maailmassa joka seuloo parhaat päältä kerta toisensa jälkeen. Ja tuntisin itseni tyhmäksi. En selviäisi päivääkään olosuhteissa joissa kaikki mekastavat ja juoksevat missä sattuu, mitään omaa paikkaa ei ole ja kukaan ei anna kunnon opetusta. 

Tästä ilmiö-oppimiskokeilusta tullaan maksamaan ja hurjasti. 10 vuoden päästä yhteiskuntaan ryntää sukupolvi joka ei osaa mitään, ei edes lukea ja laskea, ei pysty keskittymään mihinkään ja jolle sellanen konsepti kuin itsekuri on täysin tuntematon. Onnea vaan kaikille. 

Kuka helvata tämänkin keksinnön muuten ajoi läpi?

Turha syyllistää vain itä- ja pohjoissuomalaisia poikia. Todella huonosti menee myös ankkalammikon pojilla. 

Ruotsinkielisten koulujen poikaoppilaiden lukutaitotulokset ovat jatkuvasti huolestuttavan heikkoja. Heidän keskimääräinen tuloksensa on ollut kaikissa PISA-tutkimuksissa OECD-maiden keskiarvon alapuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vuohipaimenoppilaiden PISA-tulokset ovat ennätyksellisen paljon huonommat kuin kantaväestön niin

a) parantaako

vai

b) huonontaako

vuohipaimenoppilaiden määrän lisääntymisen suomalaiskouluissa PISA-tuloksia?

Olen opettajana pikkukunnassa idässä. Täällä muualta tulleiden lasten osaaminen nostaa PISA-tuloksia. Parhaimmillaan he ovat luokkiensa parhaita! Yksikään ei ole niiden heikoimpien joukossa.

Olet varmaan myös pakkoruotsittaja koska serkun kaimallesi oli kerran 80-luvulla hyötyä ruotsinlaivalla ruotsista.

PISA-uutisessa kerrottiin että mm oppilaiden tulokset ovat huonompia kuin kantisten, tämä ei siis ole mielipidekysymys vaan fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että KOULUSSA mietittäisiin, mikä on mennyt vikaan ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Olen itse kurkkuani myöten täynnä tätä, että vika on aina kodissa ja vanhemmissa. Ei ennenkään kaikissa perheissä vietetty iltoja yhdessä lukien, mutta koulu opetti lapset lukemaan. Koulussa opittiin peruslaskutoimitukset, minkä näköinen on varis ja missä on Italia. Nykyisin asiantuntijat kehittelevät mitä kummallisempia opetustapoja, koska siitähän heille maksetaan, ei voida pitäytyä vanhoissa hyviksi havaituissa tavoissa. Pitäisi oikeasti vetää vastuuseen nämä, jotka ovat opseja suunnitelleet, eikä haukkua vanhempia ja lapsia ja kaikkia muita kuin asioista oikeasti päättäviä. Onko näillä propellipäisillä visioijilla mitään tulosvastuuta? (En väitä, etteikö kodeillakin olisi merkitystä, mutta olen tosi kyllästynyt tähän, että jos koulussa on ongelma, vika on aina kodissa.)

No tosiasia on se että koulu ei pysty paikkaamaan jos sinä et hoida hommaasi.

Kerropa, miten selität, että koulu nimen omaan pystyi paikkaamaan vanhempien vaikutusta silloin 2003?

Osallistuin itse teininä tuohon Pisa-tutkimukseen. Eivät pojat silloinkaan vapaa-ajalla lukeneet. Varsinkaan ne huono-osaisimmat pojat, joiden lukutaidottomuudesta nytkin on kyse. Huono-osaisissa perheissä laman jälkeen ei myöskään juurikaan autettu lapsia koulunkäynnissä. Itse asiassa luultavasti nykyistäkin vähemmän. Kouluun luotettiin silloin paljon.

Resurssipulastakaan tämä ei johdu. Se oli jäätävä kouluissa ja näkyi kaikessa. Silti silloin lapset oppivat lukemaan ja laskemaan. Ihan koulua käymällä.

Nykyään eivät opi, kun osan lapsista osaamattomuutta pitää peitellä ilmiöoppimisella, avoimilla tiloilla, huuhaalla ja asettamalla lapsille "tasot", jotta kaikki vaikuttavat osaavan. Riittää kunhan osaavat "omalla tasollaan". Oikeasti eivät osaa edes lukea tai laskea. Se on lopulta näille lapsille karhunpalvelus, koska oikeasti he ovat koko ajan enemmän ja enemmän jäljessä parhaimpia oppilaita, mutta luulevat edistyvänsä. Lisäksi tasoista kärsivät hitaasti kukkaan puhkeavat lapset, jotka yläasteella eivät enää saakaan kurottua umpeen tietovajettaan lukiota varten. Alemmalle eriytetylle "tasolle" jäämisen pitäisi olla sallittua vain kehitysvammaisille. Muille pitäisi kaikille olla samat vaatimukset, jotta he saavuttavat perustiedot, joilta ponnistaa. Hitaampi eteneminen voitaisiin tosin sallia myös vaikeista oppimisvaikeuksista kärsiville. Mutta lapsilta tulee pystyä vaatimaankin jotain peruskoulussa!

Jos kaikille olisi samat vaatimukset, ns. perustaso, joka tulee täyttää tai ei pääse luokalta, erot osaamisessa olisivat pienemmät. Tämä on fakta. Ja nimen omaan tämä fakta on syynä pisa-tulosten heikkenemiseen. Tasoerot kasvavat, koska niiden annetaan kasvaa, kun kaikilta ei enää edes vaadita samaa perustasoa. Se kasvattaa kodin merkitystä oppimisessa eli hyväosaisten lapset oppivat paremmin. Heitä autetaan kotona. Heiltä vaaditaan enemmän. Siispä kuilu hyväosaisten ja huono-osaisten välillä kasvaa. Juuri niin kuin tutkimus osoittaakin.

Vanhempia syyttelemällä tämä ei ratkea, koska Suomen koululaitoksen vahvuus oli nimen omaan se, ettei vanhemman tausta merkitse niin paljon kuin verrokkimaissa. Suomen vahvuus oli nimen omaan se, että huononkin perheen lapsi sai hyvät lähtökohdat tasokkaasta peruskoulusta ja peruskoulu tasoitti eroja. Eipä tasoita enää! Syynä tähän on tarve häivyttää lasten oppimiseroja "tasoilla", mikä lopulta siis nimen omaan johtaa erojen kasvuun, kun heikomman tason oppilaalta vaaditaan vähemmän. Mutta se johtaa erojen kasvuun poliittisesti hyväksyttävämmällä tavalla, kun suomalaistenkin lasten osaaminen polarisoituu. Tästähän oikeasti on kyse.

-eri

Jos kerran huono-osaiset tippuu kelkasta, se on nimenomaan kotien vika.

Kun ei ole! Huippuvuotena 2003 Suomi oli pisa-tutkimusten kärkeä juuri siksi, että huono-osaiset EIVÄT tippuneet kelkasta. Peruskoulu tasoitti eroja ja koti ylipäätään osallistui vähemmän lasten koulunkäyntiin, koska ei tarvinnut. Nyt kun ei enää tasaa, kodin vaikutus kasvaa ja huono-osaiset putoavat.

Juuri näin. Tuntuu, että täällä av:lla ja muutenkin yhteiskunnassa leikitään jotain TV-pelleilyä kuka on heikoin lenkki ja kuka putoaa pois. Hemmetti, tässä on kyse VIATTOMISTA LAPSISTA, joilla ei ole osaa eikä arpaa siihen, millaiseen perheeseen ovat syntyneet. Ilmeisesti heidän tukemisensa koulun avulla (joka siis aiemmin onnistui mainiosti) on nyt jotenkin nou-nou ja on kivempaa huudella, että häh hää, sinä putosit.

Käsi sydämelle, kuinka monen ihan hyvin elämässä pärjänneen av-äidin lapsuudenkodissa oikeasti luettiin lapsille paljon, vanhemmat lukivat paljon esimerkin takia, harrastettiin yhdessä aktiivisesti liikuntaa, ratkaistiin matemaattisia pähkinöitä, musisoitiin yhdessä, harjoitettiin systemaattisesti tunnetaitoja, opeteltiin maantietoa jne. jne. mikä on kohta ihan peruskauraa, kun koulu ei hoida hommaansa? Kyllä sanoisin, että saamme monet olla tosi kiitollisia vanhanaikaiselle peruskoululle, suomalaiselle menestystarinalle. Vaikka olisimme ihan hyvistä kodeista kotoisin, koululaitos ja opettajat olivat loistavia (ainakin yleensä) ja mahdollistivat menestymisemme, eivät vain kodit. Mutta ilmeisesti tämä ei enää merkitse mitään vaan koulun annetaan rapautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi "opetussuunnitelma" eli Aganda 30 mukaisia asioita korostava ja painottava opetus, tämä kaikissa oppiaineissa, jolloin varsinainen opetettava asia pahasti kärsii.

Toinen merkittävä heikennys on "inkluusio" ja vieraskielisten oppilaiden merkittävä lisääntyminen luokkaryhmissä. Opetus etenee hitaimman ja heikoimman aineksen ehdoilla. 

Koska varsinaista asia osaamista ei voida Agendan mukaisesti arvioida. Numerot ja arvostelut perustuvat muuhun kuin oppilaan osaamiseen kussakin aineessa. 

Yksittäisiä luokkia tarkastellessa asia ei tule niinkään esille, kuin vaikkapa PISA-kokeissa, joissa Suomi nyt tippuu kiihtyvällä vauhdilla. Koko koululaitos on pahasti vihervasemmistoideologian mädättämä. Tulevaisuus näyttää kieltämättä karulta. 

Opettajana en ymmärrä, mistä puhut kun puhut Agendasta, mutta uusi opetussuunnitelma painottaa enemmän taitoja kuin sisältöjen ulkoa oppimista. Esimerkiksi ajattelutaitoja, johtopäätösten tekotaitoja, tiedon valikoinnin taitoja, tiedon esittämisen taitoja, silmäilevän lukemisen taitoja, neuvottelutaitoja ryhmätöissä, tavoitteen asettelun taitoja ja tavoitteessa pysymisen taitoa jne.

Näitä kaikki tarvitaan työelämässä enemmän kuin esimerkiksi tietoa Lönnrotin keruumatkoista Karjalassa.

On myös oppiaineita, joissa tietosisällöt ovat merkittävämmässä asemassa kuten historiassa ja biologiassa. Mutta esim. äidinkieli on selkeästi enemmän taitoaine kuin tietoaine.

Tämä on juuri näin. PISAssa pärjää Singaporen kaltaiset maat, jotka ovat brutaaleita tiedon päähän pänttääjiä. Heidän kouluistaan valmistuu täysin uuvatteja, ainoastaan sen mitä tunnillä on vakiovastauksia opetettu. Sitä samaa mitä Suomessa oli 80- ja 90-luvuilla.

Nimenomaan tieodn validointia, lähdekritiikkiä, silmäilevää lukemista, ajattelutaitoja, soveltavaa oppimista, neuvottelutaitoja ei ole lainkaan. Singaporessa opettaja on auktoriteetti Mr./ Mrs. tai Ms. Cheng tmv. Ei puhettakaan että siellä kutsutaan etunimellä opettajaa.

Kouluaamuisin (ei enää pandemian aikana tosin) lauletaan Majulah Singapura lipunnoston yhteydess koulun pihalla. Siinä on aikamoinen ero Suomen kouluun ja opettjalle haistattelevan 5-6 luokkalaisen pojan suhteen, jokta katsovat pornoa pihelimillaan koulutunnin aikana.

EI tulisi kyllä tällainen Suomi-sekouilu maailmalla kyseeseen. Nämä pitäisi ehdottomasti kitkeä pois ja myös palauttaa koulukuri ja auktoriteetti opettajaa kohti JA SAMALLA ylläpitää hienoja uusia edellämainittuja oppistapoja.

Nykyään opettajasta on tehtu jonkinlainen oppimiskaveri, eikä selkeästi opettaja, jota kuunnellaan ja jolta ammennetaan tietoa.

Kännykät pitää myös ehdottomasti saada opetuksen ajaksi pois. Kenellkään ei ole tarvetta viestitellä yhdenkään tunnin aikana mitään.

Aivan loistavaa keskustelua yleisesti! Ainakin tuo inkluusiomalli aiheuttaa mielipiteitä ja moni leimaakin sen merkittäväksi syyksi ongelmiin.

En ole löytänyt tästä keskustelusta yhtään löysää kuria puolustavaa kommenttia. Löytyykö sellaista ja miksi kuria ei saada jos sitä ei vastusta kukaan?

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Niin, pk-seudulla on eniten niitä, mutta pk-seudun parhaissa kouluissa (Ressu, Norssi, SYK, Viikin Norssi...) niitä on vähiten tai ei ollenkaan. Vissi ero.

"Oppilaiden välinen vaihtelu koulujen sisällä on PISA 2018 -aineistossa suurempaa kuin koskaan aiemmin Suomessa. Esimerkiksi lukutaidossa havaittu keskihajonnan kasvu on siis olennaisesti peräisin lisääntyneistä eroista oppilaiden välillä. Kyse näyttäisi olevan ennen kaikkea siitä, että heikoimpien oppilaiden tulokset ovat aikaisempaa heikompia. Alueellisesti tarkasteltuna oppilaiden välinen vaihtelu oli suurinta pääkaupunkiseudulla."

Vastausta tuohon voisi hakea etsiä väestörakenteesta eri pääkaupunkiseudun koulujen välillä.

On kai aika selvää, että homma ei suju, jos ei edes suomen kieli ole hallussa.

Kuinka paljon lahjakkuutta meillä hukataan tämmöisenkin takia?  Kuinka monilta viedään mielenkiinto yleensäkin oppiimiseen, jos koulussa osa takkuaa näinkin alkeellisen perusasian kanssa.   Homma ei suju riitttävän jouhevasti osaavien osalta, jolloin pitkästyminen tekee tehtävänsä.

Sama ongelma on toki muillakin osallistujamailla.   Esim Hapurissa oli 2015 syksyllä ekaluokkia, joissa yksikään lapsi ei osannut saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.

Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?

Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.

Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan?  Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.

Liikuntatunnit opettavat itsekuriin ja joukkuepeliin. Sen lisäksi ne opettavat sosiaalista älykkyyttä + ovat hyväksi terveydelle. Ihan samalla tavalla kuin se matematiikan opettaminen on hyvästä. Ei näitä voi valita sen mukaan, mikä sattuu kiinnostamaan tai missä on hyvä. 

Liikuntatunnit eivät yleensä opeta yhtään mihinkään. Pahimmillaan ne vahvistavat nokkimisjärjestystä, kiusaamista ja jopa rajua fyysistä väkivaltaa.

Tässä taas kiusatun subjektiivinen kokemus. Tutkimusten mukaan olet väärässä. 

Ovatko sinun kokemuksesi sitten objektiivisia?

Ja paas näyttäen ne tutkimukset.

Vierailija kirjoitti:

MInä koen olevani onnellisessa asemassa kun kävin peruskoulun 70-80-luvuilla, ja kauppaopiston 90-luvun alussa. Silloin vielä opiskeltiin. Opiskelu ei ollut pelkkiä ryhmätöitä ja netistä tiedon etsimistä, koska nettiä ei edes ollut. Ryhmätöitä ei tehty koska mitä turhaan. Tunnilla istuttiin ja kuunneltiin ja tehtiin muistiinpanot. Hakattiin kirjoituskonetta ja laskukonetta. Koen saaneeni hyvän yleissivistyksen ja olen taatusti kriittinen median käyttäjä. 

Tajusin että jotain on muuttunut kun kävin kääntymässä ammattikorkeassa 40-vuotiaana. Kestin puoli vuotta. Koko opiskelu oli pelkkiä ryhmätöitä. Opettajien ei tarvinnut opettaa. Paras oli eräs opettaja joka tuli tunnille, näytti nettisivun mistä lötyy xhtml-koodit ja antoi tehtävän joka oli oltava valmis kahden kuukauden päästä. Sanoi vielä että hänelle on ihan turha mitään sähköpostia laitella, hän ei niitä lue. Kun aloin valittaa yleisesti opetuksen puutteesta, minulle sanottiin suoraan että opetuksessa ei ole vikaa, vika on minun asenteessani. Lopetin koko opiskelun siihen ja menin takaisin töihin. 

Siitä kymmenen vuotta eteenpäin ja on vauhdilla edetty siihen että ala-asteellakaan ei enää opeteta. Kaikki lapset sullotaan yhteen huoneeseen huutamaan parin opettajan kanssa, ja sitten ilmiö-opitaan. Lapset tuijottavat tabletteja ja tekevät ryhmätöitä mikä tarkoittaa sitä että osa ei tee mitään, koskaan. Koulunkäyntiavustajien aika mennee kehitysvammaisten ja muiden ongelmaisten kanssa. Minun kouluaikanani mitään koulunkäyntiavustajia edes ollut, opettaja selvisi kaikesta yksin ilman mitään vaikeuksia. 

Pääsin yläasteelta aikanaan 8.5 keskiarvolla. Jos joutuisin alakouluun nyt, peruskoulusta pääsisin läpi korkeintaa 7.0 keskiarvolla. Siitä se olisi sitten hyvä aloittaa elämä maailmassa joka seuloo parhaat päältä kerta toisensa jälkeen. Ja tuntisin itseni tyhmäksi. En selviäisi päivääkään olosuhteissa joissa kaikki mekastavat ja juoksevat missä sattuu, mitään omaa paikkaa ei ole ja kukaan ei anna kunnon opetusta. 

Tästä ilmiö-oppimiskokeilusta tullaan maksamaan ja hurjasti. 10 vuoden päästä yhteiskuntaan ryntää sukupolvi joka ei osaa mitään, ei edes lukea ja laskea, ei pysty keskittymään mihinkään ja jolle sellanen konsepti kuin itsekuri on täysin tuntematon. Onnea vaan kaikille. 

Kuka helvata tämänkin keksinnön muuten ajoi läpi?

Hyvin sanottu.

Uudistuksen ajoi läpi vih3rv8s3mmiston poliitkot. Aika yllättävää jälleen.

Inklusiivisuus tarkoittaa että koko luokkaa opetetaan huonoimman yhteisen nimittäjän ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi "opetussuunnitelma" eli Aganda 30 mukaisia asioita korostava ja painottava opetus, tämä kaikissa oppiaineissa, jolloin varsinainen opetettava asia pahasti kärsii.

Toinen merkittävä heikennys on "inkluusio" ja vieraskielisten oppilaiden merkittävä lisääntyminen luokkaryhmissä. Opetus etenee hitaimman ja heikoimman aineksen ehdoilla. 

Koska varsinaista asia osaamista ei voida Agendan mukaisesti arvioida. Numerot ja arvostelut perustuvat muuhun kuin oppilaan osaamiseen kussakin aineessa. 

Yksittäisiä luokkia tarkastellessa asia ei tule niinkään esille, kuin vaikkapa PISA-kokeissa, joissa Suomi nyt tippuu kiihtyvällä vauhdilla. Koko koululaitos on pahasti vihervasemmistoideologian mädättämä. Tulevaisuus näyttää kieltämättä karulta. 

Opettajana en ymmärrä, mistä puhut kun puhut Agendasta, mutta uusi opetussuunnitelma painottaa enemmän taitoja kuin sisältöjen ulkoa oppimista. Esimerkiksi ajattelutaitoja, johtopäätösten tekotaitoja, tiedon valikoinnin taitoja, tiedon esittämisen taitoja, silmäilevän lukemisen taitoja, neuvottelutaitoja ryhmätöissä, tavoitteen asettelun taitoja ja tavoitteessa pysymisen taitoa jne.

Näitä kaikki tarvitaan työelämässä enemmän kuin esimerkiksi tietoa Lönnrotin keruumatkoista Karjalassa.

On myös oppiaineita, joissa tietosisällöt ovat merkittävämmässä asemassa kuten historiassa ja biologiassa. Mutta esim. äidinkieli on selkeästi enemmän taitoaine kuin tietoaine.

En ymmärrä alapeukutusta tässä asiassa. Luulisi, että kaikki ymmärtävät, että nykyaikana ei enää pärjää ulkoaoppimisella, vaan tiedon valtatiellä internetissä pitäisi osata erottaa valhe todesta. Se pitää ihan itse osata, ei kukaan sitä neuvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Niin, pk-seudulla on eniten niitä, mutta pk-seudun parhaissa kouluissa (Ressu, Norssi, SYK, Viikin Norssi...) niitä on vähiten tai ei ollenkaan. Vissi ero.

Kyllähän tämä on tiedetty fakta, että Helsingin koulut eroavat tasoltaan ja segregaatio on vauhdissa.

Ennen fiksut duunarivanhemmat (samoin kuin maaseudunkin vanhemmat) pyrkivät tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun koulutuksen avulla. Koulutusta arvostettiin.    Eniten olen huolissani näistä Helsingin heikommista alueista, joissa näiden perheiden lapsilta, jotka juuri tarvitsisivat eniten koulun tukea, koska kotona ei välttämättä hallita asioita niin hyvin, että voitaisiin tukea ja neuvoa koulutyössä, opettajien aika menee ihan muun väen paapomiseen.  Nämä lapset jäävät sitten vähemmälle kuin muilla alueilla.   Ja se on väärin niin lapsia kuin vanhempiakin kohtaan, jotka jo muutenkin vaikeammissa oloissa yrittävät puskea ja kasvattaa kunnon ihmisiä useinkin ympäristössä, joka ei samoja arvoja jaa.

Peruskouluikäisistä jo 25 % on vieraskielisiä, ja osuus kasvaa kohisten koko ajan.

Tutkimuksen pistemäärät:

Ruotsinkieliset 504

Suomenkieliset 494

Vieraskieliset 429

Suomi pärjäsi hyvin 90-2000- luvun alussa. Syytä on vaikea keksiä.

Käänteinen oppimistyyli on monessa paikassa otettu käyttöön ja se on totaalista syöpää. Mitään ei opettaja enää opeta vaan ensin pitää ITSE ottaa asioista selvää ja sitten tehdään jotain tyhmiä tehtäviä ja ryhmätöitä joissa voi pahimmissa tapauksissa olla väärää tietoa tai oleelliset asiat jää kokonaan pois. Tehtävät EHKÄ käydään yhdessä läpi mutta muiden aiheet tuskin jää mieleen vaan se oma aihe tulee tutuksi. Kenen oppimista tuollainen muka edistää?

TUOREIMPIEN Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.

Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs. Pisteissä mitattuna suomalaisten lukutaito on yhä OECD-maiden parhaimmistoa, mutta se ei kauheasti lohduta, kun suunta on alaspäin.

Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.

Suomalaiset pojat eivät osaa enää lukea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukohtaiset erot ovat revenneet.

Parhaat koulut ovat pk-seudulla, jossa muuten, yllätys yllätys, on eniten niitä.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa lapsen PISA-tuloksiin. Älykkyys periytyy geneettisesti, koulutus sosiaalisesti.

Niin, pk-seudulla on eniten niitä, mutta pk-seudun parhaissa kouluissa (Ressu, Norssi, SYK, Viikin Norssi...) niitä on vähiten tai ei ollenkaan. Vissi ero.

Kyllähän tämä on tiedetty fakta, että Helsingin koulut eroavat tasoltaan ja segregaatio on vauhdissa.

Ennen fiksut duunarivanhemmat (samoin kuin maaseudunkin vanhemmat) pyrkivät tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun koulutuksen avulla. Koulutusta arvostettiin.    Eniten olen huolissani näistä Helsingin heikommista alueista, joissa näiden perheiden lapsilta, jotka juuri tarvitsisivat eniten koulun tukea, koska kotona ei välttämättä hallita asioita niin hyvin, että voitaisiin tukea ja neuvoa koulutyössä, opettajien aika menee ihan muun väen paapomiseen.  Nämä lapset jäävät sitten vähemmälle kuin muilla alueilla.   Ja se on väärin niin lapsia kuin vanhempiakin kohtaan, jotka jo muutenkin vaikeammissa oloissa yrittävät puskea ja kasvattaa kunnon ihmisiä useinkin ympäristössä, joka ei samoja arvoja jaa.

Ihan voivat hekin hakeutua painotuksiin ja yksityiskouluihin. Pääsykokeilla niihin mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi "opetussuunnitelma" eli Aganda 30 mukaisia asioita korostava ja painottava opetus, tämä kaikissa oppiaineissa, jolloin varsinainen opetettava asia pahasti kärsii.

Toinen merkittävä heikennys on "inkluusio" ja vieraskielisten oppilaiden merkittävä lisääntyminen luokkaryhmissä. Opetus etenee hitaimman ja heikoimman aineksen ehdoilla. 

Koska varsinaista asia osaamista ei voida Agendan mukaisesti arvioida. Numerot ja arvostelut perustuvat muuhun kuin oppilaan osaamiseen kussakin aineessa. 

Yksittäisiä luokkia tarkastellessa asia ei tule niinkään esille, kuin vaikkapa PISA-kokeissa, joissa Suomi nyt tippuu kiihtyvällä vauhdilla. Koko koululaitos on pahasti vihervasemmistoideologian mädättämä. Tulevaisuus näyttää kieltämättä karulta. 

Opettajana en ymmärrä, mistä puhut kun puhut Agendasta, mutta uusi opetussuunnitelma painottaa enemmän taitoja kuin sisältöjen ulkoa oppimista. Esimerkiksi ajattelutaitoja, johtopäätösten tekotaitoja, tiedon valikoinnin taitoja, tiedon esittämisen taitoja, silmäilevän lukemisen taitoja, neuvottelutaitoja ryhmätöissä, tavoitteen asettelun taitoja ja tavoitteessa pysymisen taitoa jne.

Näitä kaikki tarvitaan työelämässä enemmän kuin esimerkiksi tietoa Lönnrotin keruumatkoista Karjalassa.

On myös oppiaineita, joissa tietosisällöt ovat merkittävämmässä asemassa kuten historiassa ja biologiassa. Mutta esim. äidinkieli on selkeästi enemmän taitoaine kuin tietoaine.

Hienoa että uusi opetussuunnitelma painottaa enemmän taitoja kuin sisältöjen ulkoa oppimista.

Mutta kun on edelleen näitä turhanpäiväisiä oppiaineita kuten uskonto ja historia, joissa pääasiassa opetellaan ulkoa kuka teki mitäkin ja minä vuonna. Kukaan ei oikeasti tee sillä tiedolla yhtään mitään että nuijasota oli vuonna 1596–1597.

Koulu ei valmista oppilaita työelämään tai edes anna valmiuksia tutkia ja analisoida tärkeitä asioita. Järjestelmää pitäisi uudistaa ja paljon vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Koulujärjestelmän rakenne, oppitunnit ja opetettavat asiat on vuosikymmeniä jäljessä tästä päivästä.

2011 Talouselämä. Koulutusvienti Saksaan.)

Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa. Suomen loistava testimenestys johtuu raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.

Kansalliskielten – erityisesti suomen – asema on meillä historiallisesti painava: Suomessa on lukutaito ollut perinteisesti erittäin korkea, mikä saksalaisten mukaan periytyy Venäjän vallan ajoilta. Tsaarin hallitsemassa maassa äidinkielestä tuli osa kansallista identiteettiä.

Vierailija kirjoitti:

Turha syyllistää vain itä- ja pohjoissuomalaisia poikia. Todella huonosti menee myös ankkalammikon pojilla. 

Ruotsinkielisten koulujen poikaoppilaiden lukutaitotulokset ovat jatkuvasti huolestuttavan heikkoja. Heidän keskimääräinen tuloksensa on ollut kaikissa PISA-tutkimuksissa OECD-maiden keskiarvon alapuolella.

Ei kai tässä nyt ole tarkoitus syyllistää ketään.   Turha tappaa tätäkin keskustelua siihen, että aletaan ulvoa, miten jotain syyllistetään.    Faktat on faktoja ja niistä nyt keskustellaan.   Ja mitähän mahtavat olla Ankkalammikon pojat?   Suomenruotsalaisia kun on pitkin rannikkoa ja iso yhteisö ruotsinkielisellä pohjanmaalla, joka ei muistuta millään muotoa Suomen suuria kaupunkeja.