Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Jos vuohipaimenoppilaiden PISA-tulokset ovat ennätyksellisen paljon huonommat kuin kantaväestön niin
a) parantaako
vai
b) huonontaako
vuohipaimenoppilaiden määrän lisääntymisen suomalaiskouluissa PISA-tuloksia?
Olen opettajana pikkukunnassa idässä. Täällä muualta tulleiden lasten osaaminen nostaa PISA-tuloksia. Parhaimmillaan he ovat luokkiensa parhaita! Yksikään ei ole niiden heikoimpien joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että KOULUSSA mietittäisiin, mikä on mennyt vikaan ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Olen itse kurkkuani myöten täynnä tätä, että vika on aina kodissa ja vanhemmissa. Ei ennenkään kaikissa perheissä vietetty iltoja yhdessä lukien, mutta koulu opetti lapset lukemaan. Koulussa opittiin peruslaskutoimitukset, minkä näköinen on varis ja missä on Italia. Nykyisin asiantuntijat kehittelevät mitä kummallisempia opetustapoja, koska siitähän heille maksetaan, ei voida pitäytyä vanhoissa hyviksi havaituissa tavoissa. Pitäisi oikeasti vetää vastuuseen nämä, jotka ovat opseja suunnitelleet, eikä haukkua vanhempia ja lapsia ja kaikkia muita kuin asioista oikeasti päättäviä. Onko näillä propellipäisillä visioijilla mitään tulosvastuuta? (En väitä, etteikö kodeillakin olisi merkitystä, mutta olen tosi kyllästynyt tähän, että jos koulussa on ongelma, vika on aina kodissa.)
No tosiasia on se että koulu ei pysty paikkaamaan jos sinä et hoida hommaasi.
Kerropa, miten selität, että koulu nimen omaan pystyi paikkaamaan vanhempien vaikutusta silloin 2003?
Osallistuin itse teininä tuohon Pisa-tutkimukseen. Eivät pojat silloinkaan vapaa-ajalla lukeneet. Varsinkaan ne huono-osaisimmat pojat, joiden lukutaidottomuudesta nytkin on kyse. Huono-osaisissa perheissä laman jälkeen ei myöskään juurikaan autettu lapsia koulunkäynnissä. Itse asiassa luultavasti nykyistäkin vähemmän. Kouluun luotettiin silloin paljon.
Resurssipulastakaan tämä ei johdu. Se oli jäätävä kouluissa ja näkyi kaikessa. Silti silloin lapset oppivat lukemaan ja laskemaan. Ihan koulua käymällä.
Nykyään eivät opi, kun osan lapsista osaamattomuutta pitää peitellä ilmiöoppimisella, avoimilla tiloilla, huuhaalla ja asettamalla lapsille "tasot", jotta kaikki vaikuttavat osaavan. Riittää kunhan osaavat "omalla tasollaan". Oikeasti eivät osaa edes lukea tai laskea. Se on lopulta näille lapsille karhunpalvelus, koska oikeasti he ovat koko ajan enemmän ja enemmän jäljessä parhaimpia oppilaita, mutta luulevat edistyvänsä. Lisäksi tasoista kärsivät hitaasti kukkaan puhkeavat lapset, jotka yläasteella eivät enää saakaan kurottua umpeen tietovajettaan lukiota varten. Alemmalle eriytetylle "tasolle" jäämisen pitäisi olla sallittua vain kehitysvammaisille. Muille pitäisi kaikille olla samat vaatimukset, jotta he saavuttavat perustiedot, joilta ponnistaa. Hitaampi eteneminen voitaisiin tosin sallia myös vaikeista oppimisvaikeuksista kärsiville. Mutta lapsilta tulee pystyä vaatimaankin jotain peruskoulussa!
Jos kaikille olisi samat vaatimukset, ns. perustaso, joka tulee täyttää tai ei pääse luokalta, erot osaamisessa olisivat pienemmät. Tämä on fakta. Ja nimen omaan tämä fakta on syynä pisa-tulosten heikkenemiseen. Tasoerot kasvavat, koska niiden annetaan kasvaa, kun kaikilta ei enää edes vaadita samaa perustasoa. Se kasvattaa kodin merkitystä oppimisessa eli hyväosaisten lapset oppivat paremmin. Heitä autetaan kotona. Heiltä vaaditaan enemmän. Siispä kuilu hyväosaisten ja huono-osaisten välillä kasvaa. Juuri niin kuin tutkimus osoittaakin.
Vanhempia syyttelemällä tämä ei ratkea, koska Suomen koululaitoksen vahvuus oli nimen omaan se, ettei vanhemman tausta merkitse niin paljon kuin verrokkimaissa. Suomen vahvuus oli nimen omaan se, että huononkin perheen lapsi sai hyvät lähtökohdat tasokkaasta peruskoulusta ja peruskoulu tasoitti eroja. Eipä tasoita enää! Syynä tähän on tarve häivyttää lasten oppimiseroja "tasoilla", mikä lopulta siis nimen omaan johtaa erojen kasvuun, kun heikomman tason oppilaalta vaaditaan vähemmän. Mutta se johtaa erojen kasvuun poliittisesti hyväksyttävämmällä tavalla, kun suomalaistenkin lasten osaaminen polarisoituu. Tästähän oikeasti on kyse.
-eri
Jos kerran huono-osaiset tippuu kelkasta, se on nimenomaan kotien vika.
Viro saa hyviä tuloksia menetelmillä, joita Suomi käytti saadessaan hyviä tuloksia. Mikä tässä on epäselvää?
Kukaan ei vaadi enää mitään, ainakaan koulussa. Kaikessa lasketaan rimaa, kun koulun eteen ei jakseta ponnistella. Ponnistelua olisi esimerkiksi se, että ei tiputeta ylimääräistä kieltä vain siksi, että siitä voi ottaa S-merkinnän päättäriin (ei siis vaikuta keskiarvoon). Tai ponnistelua on se, että pakotetaan lapsi välillä pois kännykältä ja luetaan hänelle tai annetaan hänen lukea. Vain joissain urheiluharastuksissa nykyään vaaditaabn, mutta siinä kehittyy vain yhdenlainen äly.
Minua ärsyttää, että näissä keskusteluissa koulu saa ne haukut, jotka pitäisi suunnata Opetushallituksen suuntaan. Sieltä (ja poliittisesta ohjauksesta) lähtee nämä jatkuvat opetussuunnitelman päivitykset (= huononnukset).
Yksikin lukion biologian opettaja sanoi pitäneensä yhtä, käytännössä samaa kurssia ainakin 5 eri nimellä kun aina opsissa piti tehdä näennäisiä muutoksia. Opetushallituksessahan on hirveä määrä virkamiehia pyörimässä, kai heidän pitää osoittaa "tarpeellisuutensa".
Uusin idiotismi lukiossa on tämä "projektiviikko" joka syrjäytti toisen koeviikon jaksoista pois. Näin ollen lukiolaiset joutuvat tekemään kokeet entistä lyhyemmässä ajassa, usein 2 eri koetta päivässä. Kukakohan tätäkin uudistusta oikeasti kannattaa lukioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääkaupunkiseudulla on parhaisiin tuloksiin yltäviä oppilaita enemmän kuin muualla, Heikkojen oppilaiden osuus on suurin piirtein samalla tasolla kaikilla alueilla.
Pisan alueellisista tuloksista
Heikkojen (alle suoritustason 2 jääneiden) osaajien osuudet olivat kaikilla alueilla käytännössä samat niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissäkin. Lukutaidossa heikkoja osaajia oli Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa 12 prosenttia, muilla alueilla 14 prosenttia. Matematiikkaa heikosti osanneita oli Itä-Suomessa 16 prosenttia ja kaikilla muilla alueilla 15 prosenttia. Luonnontieteissä heikkojen osaajien osuus oli pääkaupunkiseudulla 15 prosenttia, muualla 12–13 prosenttia. Sen sijaan erinomaisesti osanneiden, vähintään tasolle 5 yltäneiden oppilaiden osuus oli pääkaupunkiseudulla hivenen suurempi kuin muilla alueilla. Erinomaisia lukijoita oli pääkaupunkiseudulla 18 prosenttia, kun muualla heitä oli 13–14 prosenttia. Luonnontieteissä vastaavat osuudet olivat pääkaupunkiseudulla 16 prosenttia ja muualla 11–12 prosenttia. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Matematiikassa alueiden väliset erot olivat hieman suurempia. Pääkaupunkiseudulla erinomaisia osaajia oli 16 prosenttia. Erinomaisten osaajien osuus pääkaupunkiseudulla oli merkitsevästi suurempi kuin vastaava osuus Länsi-Suomessa (10 %), Itä-Suomessa (9 %) ja Pohjois-Suomessa (9 %).
Tyttöjen keskiarvot eivät juurikaan vaihtele koulun sijaintiympäristön mukaan, mutta pojilla keskimääräinen tulos on sitä heikompi, mitä pienemmästä paikkakunnasta on kysymys. Ilmiö näyttäytyy samanlaisena niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
No ei se kyllä noin yksinkertainen selitys ole. Uutisessa sanotaan, että "Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea." Laskevat oppimistulokset koskevat ihan kantasuomalaisiakin.
Ne m-valtaiset on huonoja myös suomalaisille. Koulurauha mennyttä.
Olet väärässä. Heikoiten pärjäävät pohjoisen ja idän pojat. Ihan kotimaiset.
LÄHDE SILLE ETTÄ OVAT KOTIMAISIA!!!???????
Siinä Karvin tutkimuksessa näkyy tuloksissa tämä. Idän pojat ovat kymmeniä pisteitä jäljessä etelän koulujen oppilaista. Tästä asiasta on puhuttu jo yli 10 vuotta. Ei sen pitäisi olla enää uutta tietoa!
Ja mm-taustaiset ovat keskimäärin kaksi vuotta kantiksia jäljessä oppimistuloksissa. Siinä teille sitä unelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun äidinkielen opettajana olen huomannut lukutaidon rapautumisen jo vuosia. Kyse on älypuhelimen vaikutuksesta ja somesta. Keskittymisväli muuttuu sitä kautta aika lyhyeksi, pitempi keskittyminen vaikeutuu.
Jostain syystä myös lähimuisti tuntuu heikentyneen: oppilaat valittavat, että eivät muista, mitä edellisessä kappaleessa oli. Yhä enemmän joutuu lukemaan oppilaille ääneen esimerkkiaineistoa, koska muuten osa ei pysy mukana.
Oli suuri virhe laajetaa oppivelvollisuutta yläpäästä, kun rahat olisi pitänyt sijoittaa alakoulun ja yläkoulun väliin. Sinne jopo-ryhmiä oppilaille, jotka eivät ole oppineet kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. Nykyisellään heidät siirretään armosta yläkouluun, jossa he aiheuttavat järjestyshäiriöitä joukon jatkona kun eivät osaa tehdä asioita, joita muut tekevät. Nämä puolilukutaitoiset kännykkäaddiktit siirtyvät sitten armovitosilla amikseen, jossa jatkavat letkuiluaan.Varokaa siis tulevaisuudessa asentajia yms jotka eivät osaa kunnolla lukea! Jonnekinhan heidätkin pitää tunkea, eli aiheuttamaan hankaluuksia ihmisille ,jotka palkkaavat heidät.
Nyt oli ihan pakko, kun kirjoitit olevasi yläkoulun äidinkielen opettaja. Kirjoitat tekstiä varmaankin kiireessä ja kännykällä, koska nuo lopun pilkkuvirheet ovat kammottavia eli sanaväli ja sitten vasta pilkku tai ei väliä ennen pistettä ja muuta pientä pilkunviilausta.
Kirjoituksesi oli muuten täyttä asiaa. Tulevaisuudessa ehkä autonasentajakin pärjää heikommalla lukutaidolla, kun usein nykyisin vian tullessa autoon, laitetaan vain piuhat kiinni ja päivitetään auton tietokoneohjelma.
Tosiaan kirjoitin kiireessä ennen töihin lähtöä. Yksi kirjoittamisen taito on valita käytettävä kieli ja tyyli tilanteen mukaan: jos kirjoitan palstalle kiireessä, en hio tekstiä viimeiseen saakka; en näe sitä tarpeellisena, koska teksti katoaa lukijoilta aika pian ja on nimetön. Printtimediaan omalla nimellä kirjoitan huolellisemmin.
Olennaisempaa tällaisessa palsta-viestinnässä on mielestäni saada viesti ulos nopeasti kuin hioa sitä täydellisen oikeakieliseksi. Mutta totta kai on aina niitä, joita puuttuva välilyönti tai pilkku häiritsee ja vie ehkä heidän huomionsa itse asiasta. Ei voi mitään, pakko kiireisen ihmisen priorisoida. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi.
Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?
Minä en usko sitä.Mitä ihmettä? Minähän aloitin tekstini kirjoittamalla, että viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa. Halusin vain erikseen nostaa esille myös sen seikan, että lapset eivät enää lue. Tietysti se vaikuttaa siihen, että lukutaito jää osalla lapsista harjaantumatta ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin muihinkin oppimistuloksiin. En pidä kirjojen lukemattomuutta myöskään laiskuutena, kyse on vain siitä, että vapaa-aikaa ei vietetä enää samalla tavalla kuin ennen. Viihdykkeeksi löytyy nykyään paljon muutakin kuin kirjoja.
Nykyäänhän voi edelleen esimerkiksi suorituttaa oppilailla lukudiplomin. Opettajat ei vain viitsi.
Ja huonojen oppilaiden huonoihin kouluihin kasaantuu huonot laiskat opettajat. Näin se vaan menee. Siellä kun menee läpi ihan kaikki, eikä ne muutamat valveutunut vnahemmat saa pidettyä rotia tai tasoa.
Ei kannata "viitsiä", koska luokan 20 oppilaasta ehkä 6 sen suorittaisi. Näin siksi, että monessa luokassa on vallalla opiskelevien kiusaamiskulttuuri eli jos joku tekee koulutehtävät, niin päätyy kiusatuksi. Oman lapsen luokalla ei enää viime keväänä kehuttu kenenkään osaamista, koska siitä seurasi pään upottaminen vessanpönttöön.
Kyse ei siis ole oppimisen heikkenemisestä vaan siitä, että osa porukasta haluaa tietoisesti estää muita oppimasta ja tekee sen vankilamaisin keinoin. Koululla taas ei ole eväitä puuttua tähän, koska vanhemmat eivät tee elettäkään vaatiakseen omia lapsiaan olemaan ihmisiksi.
Toimeentulotuen ehtona pitäisi olla luku- ja kirjoitustaito!
Tässä on tiivistelmänä se, mikä koulussa on pielessä. Ja kun näin on, niin jos tilannetta ei katkaista täysin ja tuoda kouluihin kuri takaisin, heikkona näyttäytyvä koulu menettää lasten lopunkin arvostuksen. Ja vanhempien myös. Koulu pitää korjata ennalleen niin, että sillä on vaikutusvaltaa sekä lapsiin että vanhempiin.
Toinen vaihtoehto on peruskoulun loppu ja paluu kaksikoulujärjestelmään. Parempi väki ei pitkään katsele lastensa pönttöuimakoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?
Ei se oikein selitä asiaa niihin verrattuna, jotka ovat kärjessä. Kärkeen on mennyt Viro, ihan samalla lailla sielläkin on digilaitetta yms. ja nuoret kasvaneet siinä ympäristössä.
Mutta voihan olla että älykkyys on laskenut joka puolella? Tuo kisahan vaan vertailee, eli tyyliin lanttu pärjäsi paremmin kuin nauris. En tiedä miten sitten olisi jos vuoden -97 nuoret ja vuoden -21 nuoret skabaisivat, niin olisiko taantuma ihan globaalia?
Ainakin länsimaissa älykkyys on laskenut ja tulee laskemaan. Syynä on sosiaaliturva, heikompikin aines pystyy lisääntymään.
Lisäksi sosiaaliturva takaa sen että sinkkunaiset pystyvät tekemään lapsia, ilman että tarvitaan miehen taloudellista panostusta lainkaan. Tämä aiheuttaa myös sen ettei perinteiset ominaisuudet (kova työmies, älykkyys jne) ole enää parisuhdemarkkinoilla yhtä arvokasta. Arvokkaampaa on miesten pituus ja laatikkoleuka.
Ja nyt kun tähän taas tulee liuta alapeukutuksia siltä heikommalta ainekselta, niin kehotan ottamaan mittanauhan käteen ja mittaamaan lasten pituudet 10 vuotta sitten ja nyt. Ruokavalio ei selitä muutosta, nälkää ei olla nähty 60 vuoteen,
Lihan vähyys ruokavaliossa aiheuttaa pituuden laskun.
Maitoproteiini kasvattaa pituutta, koska lehmänmaito on suunniteltu vaelluseläimelle, jonka pitää saada luut äkkiä pitkiksi, siis vasikan. Äidinmaito kasvattaa aivoja, lehmänmaidosta tehty vastike luita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vuohipaimenoppilaiden PISA-tulokset ovat ennätyksellisen paljon huonommat kuin kantaväestön niin
a) parantaako
vai
b) huonontaako
vuohipaimenoppilaiden määrän lisääntymisen suomalaiskouluissa PISA-tuloksia?
Olen opettajana pikkukunnassa idässä. Täällä muualta tulleiden lasten osaaminen nostaa PISA-tuloksia. Parhaimmillaan he ovat luokkiensa parhaita! Yksikään ei ole niiden heikoimpien joukossa.
Puhtaat tilastot kertovat kyllä muualta tulleista aivan muuta. Sori, olet aivan surkea opettaja jos et ole tietoinen näistä tilastoista tai jos yrität pestä näitä tilastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että KOULUSSA mietittäisiin, mikä on mennyt vikaan ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Olen itse kurkkuani myöten täynnä tätä, että vika on aina kodissa ja vanhemmissa. Ei ennenkään kaikissa perheissä vietetty iltoja yhdessä lukien, mutta koulu opetti lapset lukemaan. Koulussa opittiin peruslaskutoimitukset, minkä näköinen on varis ja missä on Italia. Nykyisin asiantuntijat kehittelevät mitä kummallisempia opetustapoja, koska siitähän heille maksetaan, ei voida pitäytyä vanhoissa hyviksi havaituissa tavoissa. Pitäisi oikeasti vetää vastuuseen nämä, jotka ovat opseja suunnitelleet, eikä haukkua vanhempia ja lapsia ja kaikkia muita kuin asioista oikeasti päättäviä. Onko näillä propellipäisillä visioijilla mitään tulosvastuuta? (En väitä, etteikö kodeillakin olisi merkitystä, mutta olen tosi kyllästynyt tähän, että jos koulussa on ongelma, vika on aina kodissa.)
No tosiasia on se että koulu ei pysty paikkaamaan jos sinä et hoida hommaasi.
Kerropa, miten selität, että koulu nimen omaan pystyi paikkaamaan vanhempien vaikutusta silloin 2003?
Osallistuin itse teininä tuohon Pisa-tutkimukseen. Eivät pojat silloinkaan vapaa-ajalla lukeneet. Varsinkaan ne huono-osaisimmat pojat, joiden lukutaidottomuudesta nytkin on kyse. Huono-osaisissa perheissä laman jälkeen ei myöskään juurikaan autettu lapsia koulunkäynnissä. Itse asiassa luultavasti nykyistäkin vähemmän. Kouluun luotettiin silloin paljon.
Resurssipulastakaan tämä ei johdu. Se oli jäätävä kouluissa ja näkyi kaikessa. Silti silloin lapset oppivat lukemaan ja laskemaan. Ihan koulua käymällä.
Nykyään eivät opi, kun osan lapsista osaamattomuutta pitää peitellä ilmiöoppimisella, avoimilla tiloilla, huuhaalla ja asettamalla lapsille "tasot", jotta kaikki vaikuttavat osaavan. Riittää kunhan osaavat "omalla tasollaan". Oikeasti eivät osaa edes lukea tai laskea. Se on lopulta näille lapsille karhunpalvelus, koska oikeasti he ovat koko ajan enemmän ja enemmän jäljessä parhaimpia oppilaita, mutta luulevat edistyvänsä. Lisäksi tasoista kärsivät hitaasti kukkaan puhkeavat lapset, jotka yläasteella eivät enää saakaan kurottua umpeen tietovajettaan lukiota varten. Alemmalle eriytetylle "tasolle" jäämisen pitäisi olla sallittua vain kehitysvammaisille. Muille pitäisi kaikille olla samat vaatimukset, jotta he saavuttavat perustiedot, joilta ponnistaa. Hitaampi eteneminen voitaisiin tosin sallia myös vaikeista oppimisvaikeuksista kärsiville. Mutta lapsilta tulee pystyä vaatimaankin jotain peruskoulussa!
Jos kaikille olisi samat vaatimukset, ns. perustaso, joka tulee täyttää tai ei pääse luokalta, erot osaamisessa olisivat pienemmät. Tämä on fakta. Ja nimen omaan tämä fakta on syynä pisa-tulosten heikkenemiseen. Tasoerot kasvavat, koska niiden annetaan kasvaa, kun kaikilta ei enää edes vaadita samaa perustasoa. Se kasvattaa kodin merkitystä oppimisessa eli hyväosaisten lapset oppivat paremmin. Heitä autetaan kotona. Heiltä vaaditaan enemmän. Siispä kuilu hyväosaisten ja huono-osaisten välillä kasvaa. Juuri niin kuin tutkimus osoittaakin.
Vanhempia syyttelemällä tämä ei ratkea, koska Suomen koululaitoksen vahvuus oli nimen omaan se, ettei vanhemman tausta merkitse niin paljon kuin verrokkimaissa. Suomen vahvuus oli nimen omaan se, että huononkin perheen lapsi sai hyvät lähtökohdat tasokkaasta peruskoulusta ja peruskoulu tasoitti eroja. Eipä tasoita enää! Syynä tähän on tarve häivyttää lasten oppimiseroja "tasoilla", mikä lopulta siis nimen omaan johtaa erojen kasvuun, kun heikomman tason oppilaalta vaaditaan vähemmän. Mutta se johtaa erojen kasvuun poliittisesti hyväksyttävämmällä tavalla, kun suomalaistenkin lasten osaaminen polarisoituu. Tästähän oikeasti on kyse.
-eri
Jos kerran huono-osaiset tippuu kelkasta, se on nimenomaan kotien vika.
Kun ei ole! Huippuvuotena 2003 Suomi oli pisa-tutkimusten kärkeä juuri siksi, että huono-osaiset EIVÄT tippuneet kelkasta. Peruskoulu tasoitti eroja ja koti ylipäätään osallistui vähemmän lasten koulunkäyntiin, koska ei tarvinnut. Nyt kun ei enää tasaa, kodin vaikutus kasvaa ja huono-osaiset putoavat.
Ajatella, kun Kiinan suuriin kaupunkeihin ja Singaporen MOE (Ministry of Education) julkisiin kouluihin tulisi 15% Ira kilaisia, S0 maleita ja Af ghan1nilaisia. Siinä olisi vuodessa tulokset tasoitettu.
Suomessa on k8nt8väestön ja m8muj3n välillä PISA-tuloksissa OECD maista suurin tasoero ja kaikki kaatuvat meidän tuloksiin. Toki, oma koululaisaineksemme on myös koulukurin ja dgitaalisaation paineessa myös häiriöherkempää ja oppivaikeukdet yleistyy, mutta is muuttuja on nimenomaan ulk0l81set oppijat Suomen tasapäistävissä kouluisssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viro saa hyviä tuloksia menetelmillä, joita Suomi käytti saadessaan hyviä tuloksia. Mikä tässä on epäselvää?
Lastenoikeudet ne menee kaiken edelle.
Pidemmän ajan heikkenevien tulosten taustalla näyttäisi Suomessa olevan erityisesti heikkojen osaajien määrän kasvu kaikilla arviointialueilla. Lukutaidossa erinomaisten lukijoiden (suoritustasot 5 ja 6) osuus oppilaspopulaatiossa on pysynyt ennallaan vuodesta 2009, mutta heikoimpien (suoritustason 2 alle jääneiden) lukijoiden osuus on kasvanut yli 5 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä noin 14 prosenttia suomalaisnuorista ei yllä yhteiskunnan näkökulmasta riittävälle lukutaidon tasolle. Muutos näkyy myös desiilien eli kymmenysten tulosten tarkastelussa: Lukutaidon ylimmän desiilin eli parhaiten lukevan kymmenyksen keskimääräinen tulos on pysynyt Suomessa käytännössä samana vuodesta 2000, kun taas alimman desiilin keskimääräinen lukutaitotulos on samassa ajassa heikentynyt noin 9 pistettä, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos.
Oppilaiden välinen vaihtelu koulujen sisällä on PISA 2018 -aineistossa suurempaa kuin koskaan aiemmin Suomessa. Esimerkiksi lukutaidossa havaittu keskihajonnan kasvu on siis olennaisesti peräisin lisääntyneistä eroista oppilaiden välillä. Kyse näyttäisi olevan ennen kaikkea siitä, että heikoimpien oppilaiden tulokset ovat aikaisempaa heikompia. Alueellisesti tarkasteltuna oppilaiden välinen vaihtelu oli suurinta pääkaupunkiseudulla.
Pienemmillä ja maaseutumaisilla paikkakunnilla keskimääräiset tulokset olivat heikompia kuin suurilla paikkakunnilla. Merkille pantavaa tässä kuitenkin on se, että tämä ilmiö näkyi ainoastaan poikien tuloksissa, tyttöjen tulokset olivat samaa tasoa paikkakunnasta riippumatta. Pohjois-Ruotsissa löydetyn, mutta sittemmin ainakin kaikkialla Pohjoismaissa esiintyvän ilmiön syyt ovat kulttuurisia. Jokkmokk-nimellä kutsutun ilmiön mukaan poikien elämä pienillä paikkakunnilla sisältää luontoon ja perinteisiin ammatteihin liittyviä arvostuksia, mikä suuntaa mielenkiinnon pois koulunkäynnistä. Usein pojat myös jäävät kotipaikkakunnilleen asumaan. Sen sijaan tytöille koulunkäynti näyttäytyy usein ainoana mahdollisuutena toteuttaa omia pyrkimyksiään. Opiskelu tarjoaa myös mahdollisuuden muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan. Tämä löydös viittaa siihen, että koko Suomessa on nähtävissä tämän kaltaisia kehityskulkuja
Haastateltava ei ole lainkaan perillä asioista. Vastaus kysymykseen on hyvin yksinkertainen ja selvä:
Ensimmäisissä PISA-testeissä oli mukana vain kantasuomalaisia lapsia, kun taas muualla olivat mukana myös maa hanm. uutta jat. Suomi muutti sitten osallistujajoukon rakennetta niin, että mukana on nyt myös ei kant asuom alais ia.
Tämä ilman muuta heikentää tulosta, koska suomen kielen taito on joukolla heikompi.
Yleensä ottaen voisi sanoa, että Suomen taso on sikamaisen huono. Suomi on foneettinen kieli eli erittäin helppo lukea ja kirjoittaa. Muualla lapset painivat aivan eritason ongelmien kanssa opetellessaan näitä asioita.
Höpötys leikkauksista on sitten tätä tekosyiden keksimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan? /quote]
Minua ädinkielen opettajana ottaa päähän nämä tavuviivoista nillittäjät. Se ei todellakaan ole kirjoittamisen syvää ydintä, että osaa kirjoittaa sanan "itäsuomalainen" oikein. Vaan se on kirjoittamisen taitoa, että osaa muuttaa epämääräiset ajatuksensa sanoiksi ja selkeiksi lauseiksi. Että osaa rakentaa tekstiä, jossa on logiikka., punainen lanka.
Kappalejako tekstissä on paljon tärkeämpää kuin pinnallinen oikeinkirjoitus, koska se vaikuttaa luettavuuteen ja ajatuksen selkeyteen.
Itse käytän paljon aikaa oppilaitteni kanssa juuri tekstin rakentamisen harjoitteluun, mikä on paljon vaativampaa kuin oikeinkirjoitus, jonka voi sitäpaitsi simppelisti tarkistaa tekstinkäsittelyohjelmasta. Mutta omia lauseita et saa kuin itse tuottamalla omista havainnoista ja johtopäätöksistä.
Ja kirjoitin taas nopeasti, koska on kiire, joten turha valittaa lyöntivirheitä. Asia varmaan tuli selväksi.
Silläkin on merkitystä että ympärillä puhutaan alkeellista, huonoa "suomea".
Vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin.
Suomi on Ruotsin tiellä tässäkin. Nuoret eivät ole jatko-opintokelpoisia, koska luku-, kieli, kirjoitus ja laskutaidot , eivät riitä mihinkään.
Sääli 5:lla siivotaan pois yläkoulusta.