Noloin pierusi? Kampaamokatku...
Meinasin kuolla nolouteen tänään kampaajalla......
Kampaaja sai laitettua värin hiuksiini ja tarjosi odotteluajalle kupin kahvia. Join iloisesti kahvin, josta seurasi, että alkoi aivan hulluna kiertää mahassa. Siinä hetken kärvisteltyäni päätin, että jos varovasti, hiukan päästän ilmaa, kukaan ei huomaa ja olo helpottaa.
Noh...päästin varovaisen tuhnupierun, joka osoittautuikin aivan kamalaksi myrkkykaasuksi. Ja samalla hetkellä, kun olin tuhnutellut, saapui kampaaja paikalle ja totesi, että väri on valmis ja pitää siirtyä pesupaikalle. Siitä kun nousin, löyhähti sieltä kampausviitan (kappa??) alta sellaiset aromit, että meinas itseltäkin taju lähteä. Sen haistoi varmasti jokainen muukin koko liiketilassa. Kampaaja onnistui kyllä hyvin pitää pokkansa, koska varmaan haisi niin, että senkin silmiä kirveli....Oli vain IHAN KÄSITTÄMÄTTÖMÄN noloa istua vielä 45 minuuttia pestävänä, föönattavana ja leikattavana tuon jälkeen.
Pakko varmaan vaihtaa kampaajaa. Eli pliis, tarinoita noloista pieruista, että kestän tän ja tiedän, että en ole ainoa kaasuttelija!!!
Kommentit (1496)
Up! Ei voi mitään, mutta repeän näille. Kampaamokatku on kyllä legendaarinen.
Ei helvata. Piereekö ja kakkiiko NAISETKIN? Nyt meni maku :(.
Vierailija kirjoitti:
Up! Ei voi mitään, mutta repeän näille. Kampaamokatku on kyllä legendaarinen.
Kyllä, eron jälkeen tämä ketju sai ensimmäisen kerran nauramaan kyyneleet silmissä. Ihme ettei ole kruunua!
Sitten itse aiheeseen. Kuvitelkaa tyhjä kauppa ja mahassa vääntävä silent but deadly-versio kaasumaisista päästöistä. Eikohän saavuttamaton ihastus ilmesty tyhjästä juuri samaan hyllyväliin. Ei ole epäilystä päästön lähteestä. Liukenin vähin äänin kaasupilven saattelemana koko kaupasta. Meni jonkun aikaa, että uskalsin taas ruokaostoksille lähikauppaan. Tulipahan liikuntaa.
Työpaikan lounasruokalassa oli joskus kesähelteillä tuuletin, joka puhalsi ilmaa pöytiä kohti. Väänsin kamalan tuhnun tuulettimen edessä ja se levitti paskan käryn syömässä olevia ihmisiä päin. Moni lähti pakoon jättäen syömisen kesken. Oli siinä naurussa pidättelemistä.
Jonotin sadan muun naisen kanssa Helsingin Sokoksen veskiin kauheassa pissa hädässä. Vihdoin tuli vuoroni. Edellinen oli käynyt paskalla ja vessa löyhkäsi aivan järkyttävälle mädälle. Menin silti koska oli niin kova hätä. Tultuani ulos vanhempi hienosto rouva meni koppiin jälkeeni ja haistettuaan kääntyi pois ja katsoi minua halveksivasti :D Vähän nolotti, ois tehny mieli sanoa et se oli minua edellinen. Mut jos vessassa ei saa haista paska, ni missä sit :P
Kyläillessä kahvipöydässä alkoi yskittää, jalat ristissä istuen karkas kimakka vinkupieru.🙈
Arvatkaa hävettikö vaikka muilla hauskaa tuntui olevankin.
Koulussa (yläasteella? lukiossa?) pidettiin kuntotestiä ja päästin kunnon paukun vatsalihasliikkeitä tehtäessä. Opettaja ainakin huomas kun oli ihan vieressä.
Todella riitaisessa johtoryhmän kokouksessa alkoi paine kasvamaan kivesten takana. Päätin entiseen tapaan hiljaisesti laskea painetta vähän pienemmäksi, mutta jotenkin pakarapuoliskot olivat siinä asennossa, että tuloksena oli vieno mutta kuuluva vihellys...
Tietenkin kaikkien katseet kohdistuivat minuun! Hävetti hirveästi, onneksi ei kuitenkaan ollut hajupommi, mutta lopulta kaikkia nauratti - ja kokouksen ilmapiirikin keveni kummasti:)
Vierailija kirjoitti:
Hävetkää pierevät naiset.
Joo, vain sikaniskaiset miehet pierevät!
Olette te varsinaisia pieru-Petroja.
Miksi hiljaiset pierut on kaikkein pahimman hajuisia? Ja sellaiset järkyttävät pörinät ei haise millekään?
Muistin vielä toisenkin tilanteen, joka on vielä nolompi kuin tähän ketjuun aiemmin kirjoittamani. Olin anopin luona ja katsoin tv:tä hänen ja hänen ystävänsä kanssa. Mulla oli juuri alkaneet menkat ja sen vuoksi pieretti koko ajan ihan älyttömästi. No, kerran en pystynyt pidättelemään vaan asentoa vaihtaessani kuului hento mutta selkeä "pfffff..." Anoppi ei reagoinut mitenkään mutta hänen kaverinsa kiemurteli kiusaantuneesti tuolillaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hiljaiset pierut on kaikkein pahimman hajuisia? Ja sellaiset järkyttävät pörinät ei haise millekään?
Koska sanonnatkin sanoo että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten ja paljon melua tyhjästä.
Pieraisin yöllä räjähtävästi. Mieheni joka oli stressaantunut työasioista nukkui vieresssä selällään. Hän singahti istualleen ja matkalla sinne huudahti "mikä se oli" ja iski otsansa kirjahyllytasoon missä on koriste-esineitä. Otsa aukesi, meni tikkauskeikaksi.
Taso lähti ja mies perkaili pitkään mihin hän oikein heräsi ja säikähti niin kovin. Tuumin, että se oli varmaan se lehdissäkin ollut mysteeriääni.
Vähän aiheesta ohi tämä tosijuttu, mutta Englannissa eläinlääkäri oli hiukan pimeässä navetassa tutkimassa lehmän peräpäätä. Mies sytytti tulitikun paremmin nähdäkseen, mutta samalla lehmä pieraisi aiheuttaen todellisen liekinheittimen syntymisen! Takana olleet heinäpaalit syttyivät palamaan - ja lopulta tuhoutui koko navettakin:)
Kyllä ihmispierukin iloisesti leimahtaa, ja joskus yläasteikäisinä tätäkin kavereiden kanssa kokeiltiin. Haulla 'fire fart' löytyy videoita, tässä yksi:
Kerran pieraisin kovassa krapulassa oikein kunnolla ponnistaen. Tulikin ilman sijaan ripulia. Vähän ikävää siinä sitten oli seistä soluasunnon keittiössä kun paskaa valui shortsin lahkeesta valtoimenaan.
Nauhoitan pieruja puhelimen sanelimella. Minulla on tuhansien pierujen kokoelma. Soitan niitä usein ja nauran ääneen. Olen 40-vuotias perheenisä.
Sori nyt vaan, mutta en tajua kuka piereskelee kampaajalla tai muutenkaan julkisesti. Todella epäkohteliasta ja ällöttävää.
Vahingot asia erikseen, nämä tarinat mielestäni suurimmaksi osaksi ovat hauskoja. Mutta tahallaan pieremistä, josta muut kärsivät, en ymmärrä.
Pyöräilin kesällä ja pieretti sopivasti parin poikakollin kohdalla. Nostin pikkuisen perää penkistä ja päästin poikien kohdalla tosi pierun, VALTAVA ÄÄNI ! pojat räjähti nauramaan ja mua nauratti niin ettei loppua meinannut tulla. Pieru on iloinen asia.