Pitääkö elämässä vain luovuttaa jos on huonot sosiaaliset taidot?
Ja huono itsetunto vaivaa siihen päälle. Vuoden 2021 ollut työtön. Vuonna 2020 en saanut jatkoa määräaikaisuudelle kun en sopeutunut porukkaan. Vuonna 2019 opiskeluiden kesätöissä olisi pitänyt olla läpänheittokykyä eri kollega-ryhmän kanssa, jotta tieto olisi kulkenut dynaamisesti. Vuonna 2018 kesätöissä olisi kaivattu asiakkaiden kanssa hyviä sosiaalisia taitoja. Vuonna 2017 hanttihommissa pomo nihkeili sosiaalisista taidoista. Vuonna 2016 hanttihommissa työsopimus purettiin koeajalla porukkaan sopeutumattomuuden vuoksi. Sitäkin ennen joka paikassa katsottu huonolla arkuutta ja epäsosiaalisuutta.
Useammassa työhaastattelussa (paikoissa mihin en päässyt) katsottu jännittyneisyyttä huonolla. En vaan enää edes pysty laittamaan hakemuksia noihin paikkoihin missä hakemuksessa haetaan jotain "dynaamista tyyppiä pieneen työyhteisöömme jossa läppä lentää". Sosiaalisten taitojen tietoinen opettelu ja kaksi psykoterapiaa on parantanut tilannetta, mutta ei auttanut merkittävästi.
Ja vaikka tämä provosoi osaa porukasta, niin en vain ole menossa jakamaan yöllä mitään lehtiä tai siivoamaan rappukäytäviä (tiedä pääsisikö edes noihin hommiin nykyään), kun olen hoitanut koulut kunnialla, kirjoittanut useita laudatureja ja suorittanut korkeakoulututkinnon hyvin arvosanoin. Sorry nyt vaan.
Kommentit (90)
Työelämässä introverttikin pärjää, mutta pitää tehdä kahta kovemmin töitä, olla tunnollinen, joustava ja hankkia vahvaa osaamista alalta, jossa on työvoimapula. Kaikki eivät pärjää olemalla hyviä tyyppejä ja kovia soittamaan suutaan, itse asiassa sellaisia tyyppejä on työelämässä paljonkin. Pitää vaan löytää se oma ala ja saada jalka ovenväliin. Jos on hyvä työntekijä niin yleensä kyllä hyvät työnantajat osaavat sitä arvostaa, koska hyvä työntekijä tuo lisarvoa yritykselle.
oma itsensä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Miksi toisten pitäisi harjoitella näyttelemään sellaista, mikä toisilta sujuu luonnostaan?
Et lukenut linkkejä? Vuorovaikutustaidot ovat normaalia hyvää käytöstä. Ei mitään tarvetta muuttua hyperekstrovertiksi tai maailman kovimmaksi tarinaniskijäksi. Hyvät käytöstavat vievät pitkälle. Olen huomannut osalla olevan liian vaatimattomuuden sijasta olevan suuvärkin hallinnan kanssa ongelmia. Kaikkia ei kiinnosta esimerkiksi jokamaanantaiset ryyppyreissu- ja karapulan kuvailut töissä.
On todella ärsyttävää saada ääntään tuollaisen omaan ääneensä rakastuneen yli. Minulla on tapana sanoa yksitellen tyyliin: ”Tiina, Liinu, Leenu, Tupu, Hupu ja Lupu: kuunnelkaa kun minulla on nyt kaikille tärkeää asiaa työtämme koskien…”
Minulle on aivan sama, että pitääkö kapakkafilosofi minua työpaikan bitchinä, mutta minulle on selvää etteivät työt voi mennä hänen suuvärkkinsä mukaan. On toki selvää, että seuraan koko ajan työpaikkailmoituksia ja haen paikkaan, jossa ei olisi vastaavaa omaan ääneensä rakastunutta höpöttäjää.
oma itsensä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Miksi toisten pitäisi harjoitella näyttelemään sellaista, mikä toisilta sujuu luonnostaan?
Sosiaaliset taidot ovat eri asia kuin että on ekstrovertti. Ihminen voi olla ekstrovertti, jolla ei ole sosiaalisia taitoja. Ihminen voi olla introvertti, jolla ovat sosiaaliset taidot hanskassa.
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Minulle sanoi pomo kuntouttavassa työtoiminnassa, että "kuule sulla on huono vaikutus ihmisiin!"
Kiitin ja lähdin, tai en oikeasti kiittänyt mutta lähdin.
Sosiaaliset taitoni eivät riittäneet risusavottaan pomon mielestä.
Ihmeellistä kuinka kuntouttavassa työtoiminnassa on persoonallisuushäiriöisiä pomoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ole tarvinnut sosiaalisia taitoja töissä. Nuorena aspanakin vain tuijottaminen ja hymyily riitti jos joku asiakas alkoi pälättää.
Olen aina ollut rehellinen siitä etten ole mikään sosiaaliperhonen ja tämä on aina "annettu anteeksi" työyhteisöissä kun ovat heti alkuun tienneet.Toi riippuu siitä missä on aspana. Olen ollut paikassa, jossa osa asiakkaista selvästi odotti jonkinlaista viihdyttämistä, vaikka se ei työnkuvaani todellakaan kuulunut.
Uskallan väittää, että 99% asiakkaista odottaa asiakaspalvelijan auttavan ongelman ratkeamisessa ja he ovat tyytyväisiä. 1% olettaa asiakaspalvelijan olevan jokin viihdyke kun kerran on maksettu esimerkiksi vaikkapa hotellihuone varatessa. Yleensä tämän prosenttikerholaisen lätinöihin suivaantuu selän takana niiden 99%:n edustajia. Siispä viihdytettävälle voi sanoa, että siirtyisittekö sivulle kun checkaan jonossa olevat asiakkaat sisään ja sen jälkeen palaamme ongelmaanne, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Luitko aloitusviestiä lainkaan? Ap ei puhunut normaaleista sosiaaleista taidoista vaan huonoista. Eihän sellaiset riitä alkuunkaan, jos vaatimuksena on normaalit sosiaaliset taidot!
Tämä. Täällä moni miettii nyt jotain työpaikan vähän hiljaisempaa tyyppiä, joka on todellisuudessa sosiaalinen, tasapainoinen, positiivista energiaa luova yms ja sanoo että hyvin pärjää vaikkei ole joku super-ekstrovertti. Ei tässä mistään super-ekstroverttivaatimuksista puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Omia sosiaalisia kykyjä kun voi parantaa vain rajallisesti, esim. tosikosta ja hiljaisesta ei vaan tule sitä läpänheittäjää tai puheliasta. Mutta kai sitä nyt
Miksi haluaisit edes hakea työpaikkoja joihin etsitään ”dynaamisia läpänheittäjiä”? Ei ole varmasti vaatimus jokaiseen työpaikkaan millä alalla nyt sitten oletkaan.
Kaikissa paikoissa se ei ole hakiessa vaatimuksena, mutta itse työssä sitten selviää, että sellainen olisi kuitenkin pitänyt olla. Olen ujo, varautunut ja hiljainen introvertti enkä ole työhön hakiessani koskaan mitään muuta esittänyt. Jostain kumman syystä olen tullut monesti valituksi paikkoihin, joissa olisi hyvin suureksi eduksi olla just päinvastainen persoona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
No kyllä tässä vähän muustakin on kyse kuin siitä etten kälätä aivan yhtä kovaa kun se viereisen tuolin Pirkko. Ihan ystävällinen olen ja kyllä kykenen puhumaan, mutta en esim. jaksa koko aikaa seurata hymyssä syin nauraen ja sanattomasti mukanaoloa viestien jos jotkut "kälättäjät" puhuvat asioista mitkä minua eivät kiinnosta. Ja kyllä, naamastani näkee välillä varmasti minun olevan ahdistuneen/kärsivän oloinen, vaikkei se kohdistu muihin. Ja kyllä tiedän satavarmasti useammassa paikassa siihen olleen petytty, etten ollutkaan mikään reipas jutustelija.
-ap
Ei tarvitse olla reipas jutustelua. Riittää ettei sinulla ole resting bitchface ja kuuntelet kiinnostuneen oloisesti ja väliin ynähtelet myötätuntoisesti. Silloin tällöin pistät aina jonkin asiaan liittyvän kysymyksen ja taas kälätttäjä puhuu puhuu ja puhuu. Ja pitää sinua tosi kivana.
Vierailija kirjoitti:
Omia sosiaalisia kykyjä kun voi parantaa vain rajallisesti, esim. tosikosta ja hiljaisesta ei vaan tule sitä läpänheittäjää tai puheliasta. Mutta kai sitä nyt
Miksi haluaisit edes hakea työpaikkoja joihin etsitään ”dynaamisia läpänheittäjiä”? Ei ole varmasti vaatimus jokaiseen työpaikkaan millä alalla nyt sitten oletkaan.
Millä alalla sellaisesta dynaamisesta läpänheittäjästä on IHAN OIKEASTI hyötyä? Onko se kiva, että asiakas kokee lähinnä myötähäpeää läpänheittäjää kuunnellessaan? Tosikon kanssa sama tilanne sujuisi ilman myötähäpeän tunnetta ja jopa antoisasti kun asiakaskunnan saisi suunvuoron.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä introverttikin pärjää, mutta pitää tehdä kahta kovemmin töitä, olla tunnollinen, joustava ja hankkia vahvaa osaamista alalta, jossa on työvoimapula. Kaikki eivät pärjää olemalla hyviä tyyppejä ja kovia soittamaan suutaan, itse asiassa sellaisia tyyppejä on työelämässä paljonkin. Pitää vaan löytää se oma ala ja saada jalka ovenväliin. Jos on hyvä työntekijä niin yleensä kyllä hyvät työnantajat osaavat sitä arvostaa, koska hyvä työntekijä tuo lisarvoa yritykselle.
Tästä omalla kohdalla kiikastaa. Kun ei ole lahjoja/kykyjä itseä kiinnostaville aloille, niin joutunut tekemään vain jotain. Sen takia en ole kyennyt "tekemään kahta kovemmin töitä" tms. Minulla on siis huonojen sosiaalisten taitojen lisäksi perus-huono työosaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
No kyllä tässä vähän muustakin on kyse kuin siitä etten kälätä aivan yhtä kovaa kun se viereisen tuolin Pirkko. Ihan ystävällinen olen ja kyllä kykenen puhumaan, mutta en esim. jaksa koko aikaa seurata hymyssä syin nauraen ja sanattomasti mukanaoloa viestien jos jotkut "kälättäjät" puhuvat asioista mitkä minua eivät kiinnosta. Ja kyllä, naamastani näkee välillä varmasti minun olevan ahdistuneen/kärsivän oloinen, vaikkei se kohdistu muihin. Ja kyllä tiedän satavarmasti useammassa paikassa siihen olleen petytty, etten ollutkaan mikään reipas jutustelija.
-ap
Sanon nyt tämän suoraan: et vaikuta olleen oikein fiksujen ihmisten työpaikassa. Ei tuottavan työpaikan työpäivä ole laulua ja leikkiä edes päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
No kyllä tässä vähän muustakin on kyse kuin siitä etten kälätä aivan yhtä kovaa kun se viereisen tuolin Pirkko. Ihan ystävällinen olen ja kyllä kykenen puhumaan, mutta en esim. jaksa koko aikaa seurata hymyssä syin nauraen ja sanattomasti mukanaoloa viestien jos jotkut "kälättäjät" puhuvat asioista mitkä minua eivät kiinnosta. Ja kyllä, naamastani näkee välillä varmasti minun olevan ahdistuneen/kärsivän oloinen, vaikkei se kohdistu muihin. Ja kyllä tiedän satavarmasti useammassa paikassa siihen olleen petytty, etten ollutkaan mikään reipas jutustelija.
-ap
Ei tarvitse olla reipas jutustelua. Riittää ettei sinulla ole resting bitchface ja kuuntelet kiinnostuneen oloisesti ja väliin ynähtelet myötätuntoisesti. Silloin tällöin pistät aina jonkin asiaan liittyvän kysymyksen ja taas kälätttäjä puhuu puhuu ja puhuu. Ja pitää sinua tosi kivana.
Mutta tuohon kykenevällähän on jo hyvät sosiaaliset taidot!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omia sosiaalisia kykyjä kun voi parantaa vain rajallisesti, esim. tosikosta ja hiljaisesta ei vaan tule sitä läpänheittäjää tai puheliasta. Mutta kai sitä nyt
Miksi haluaisit edes hakea työpaikkoja joihin etsitään ”dynaamisia läpänheittäjiä”? Ei ole varmasti vaatimus jokaiseen työpaikkaan millä alalla nyt sitten oletkaan.Kaikissa paikoissa se ei ole hakiessa vaatimuksena, mutta itse työssä sitten selviää, että sellainen olisi kuitenkin pitänyt olla. Olen ujo, varautunut ja hiljainen introvertti enkä ole työhön hakiessani koskaan mitään muuta esittänyt. Jostain kumman syystä olen tullut monesti valituksi paikkoihin, joissa olisi hyvin suureksi eduksi olla just päinvastainen persoona.
Ja tuo on oikeasti ihan älyttömän raskasta yrittää esittää jotain muuta mitä on koko työpäivän ajan.
Mä en ymmärrä miksi ne, jotka on luonnostaan verbaali-akrobaatteja ja supersosiaalisia ei hakeudu noihin töihin joissa omat edut pääsee kerrankin esille ja jätä niitä "tylsiä" töitä meille hiljaisemmille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Taitoja voi kehittää. Useimpiin töihin ei tarvise olla luontaisesti sosiaalinen, riittää kun omaa riittävät sosiaaliset taidot.
Kannattaa nyt itsekunkin ottaa selville, että mitä ne sosiaaliset taidot tarkoittavat. Ne eivät tarkoita mitään kälättämistä tai tyhjän nauramista jne.
Ennen vanhaan sivistyneillä käytöstavoilla nostettiin tavallaan esiin ja harjaannutettiin lapsesta lähtien sosiaalisia taitoja ihan vaikka käymällä vanhemman kanssa kaupassa, tervehtimällä ihmisiä, sanomalla sanoja ole hyvä ja kiitos sekä kiittämällä kun sai esimerkiksi myyjän ojentamaan kuitin käteensä ja hyvästelemällä lähtiessään.
Nykyinen kasvatustrendi, jossa lapsen annetaan päättää haluaako hän oppia noita perustaitoja on karhunpalvelus lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omia sosiaalisia kykyjä kun voi parantaa vain rajallisesti, esim. tosikosta ja hiljaisesta ei vaan tule sitä läpänheittäjää tai puheliasta. Mutta kai sitä nyt
Miksi haluaisit edes hakea työpaikkoja joihin etsitään ”dynaamisia läpänheittäjiä”? Ei ole varmasti vaatimus jokaiseen työpaikkaan millä alalla nyt sitten oletkaan.Kaikissa paikoissa se ei ole hakiessa vaatimuksena, mutta itse työssä sitten selviää, että sellainen olisi kuitenkin pitänyt olla. Olen ujo, varautunut ja hiljainen introvertti enkä ole työhön hakiessani koskaan mitään muuta esittänyt. Jostain kumman syystä olen tullut monesti valituksi paikkoihin, joissa olisi hyvin suureksi eduksi olla just päinvastainen persoona.
Ja tuo on oikeasti ihan älyttömän raskasta yrittää esittää jotain muuta mitä on koko työpäivän ajan.
Mä en ymmärrä miksi ne, jotka on luonnostaan verbaali-akrobaatteja ja supersosiaalisia ei hakeudu noihin töihin joissa omat edut pääsee kerrankin esille ja jätä niitä "tylsiä" töitä meille hiljaisemmille ihmisille.
Kyllä he hakevat mutta eivät syystä tai toisesta tule valituksi. Tiedän luonnostaan supersosiaalisia jotka ovat hakeneet vastaavia töitä kuin minä mutta eivät koskaan ole päässeet. Ja minä, joka sovin siihen persoonani puolesta huonommin, pääsen ensimmäisellä yrittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Minulle sanoi pomo kuntouttavassa työtoiminnassa, että "kuule sulla on huono vaikutus ihmisiin!"
Kiitin ja lähdin, tai en oikeasti kiittänyt mutta lähdin.
Sosiaaliset taitoni eivät riittäneet risusavottaan pomon mielestä.
Ei voi olla totta! Jättivätkö ihmiset pomosi mukaan risusavotan kesken 😂? Ihan metsänomistajan tyttären ominaisuudessa olen ollut pienestä pitäen risusavotassa ja siellä ei tarvita muuta kuin hyvää kuntoa ja kykyä korkeintaan kevyeen jutusteluun tauolla. Eihän niitä risuja tarvi viihdyttää vaan viedä määrättyyn paikkaan.
Kaikella ystävyydellä entinen pomosi kuulostaa pöpiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Luitko aloitusviestiä lainkaan? Ap ei puhunut normaaleista sosiaaleista taidoista vaan huonoista. Eihän sellaiset riitä alkuunkaan, jos vaatimuksena on normaalit sosiaaliset taidot!
Tässä keskustelussa tulee ilmi, että hyvien sosiaalisten taitojen kuvitellaan olevan hyperekstrovertin käytöstä.
Luitko aloitusviestiä lainkaan? Ap ei puhunut normaaleista sosiaaleista taidoista vaan huonoista. Eihän sellaiset riitä alkuunkaan, jos vaatimuksena on normaalit sosiaaliset taidot!