Pitääkö elämässä vain luovuttaa jos on huonot sosiaaliset taidot?
Ja huono itsetunto vaivaa siihen päälle. Vuoden 2021 ollut työtön. Vuonna 2020 en saanut jatkoa määräaikaisuudelle kun en sopeutunut porukkaan. Vuonna 2019 opiskeluiden kesätöissä olisi pitänyt olla läpänheittokykyä eri kollega-ryhmän kanssa, jotta tieto olisi kulkenut dynaamisesti. Vuonna 2018 kesätöissä olisi kaivattu asiakkaiden kanssa hyviä sosiaalisia taitoja. Vuonna 2017 hanttihommissa pomo nihkeili sosiaalisista taidoista. Vuonna 2016 hanttihommissa työsopimus purettiin koeajalla porukkaan sopeutumattomuuden vuoksi. Sitäkin ennen joka paikassa katsottu huonolla arkuutta ja epäsosiaalisuutta.
Useammassa työhaastattelussa (paikoissa mihin en päässyt) katsottu jännittyneisyyttä huonolla. En vaan enää edes pysty laittamaan hakemuksia noihin paikkoihin missä hakemuksessa haetaan jotain "dynaamista tyyppiä pieneen työyhteisöömme jossa läppä lentää". Sosiaalisten taitojen tietoinen opettelu ja kaksi psykoterapiaa on parantanut tilannetta, mutta ei auttanut merkittävästi.
Ja vaikka tämä provosoi osaa porukasta, niin en vain ole menossa jakamaan yöllä mitään lehtiä tai siivoamaan rappukäytäviä (tiedä pääsisikö edes noihin hommiin nykyään), kun olen hoitanut koulut kunnialla, kirjoittanut useita laudatureja ja suorittanut korkeakoulututkinnon hyvin arvosanoin. Sorry nyt vaan.
Kommentit (90)
Suosittelen omaisuusrikollisen uraa.
En minä ole tarvinnut sosiaalisia taitoja töissä. Nuorena aspanakin vain tuijottaminen ja hymyily riitti jos joku asiakas alkoi pälättää.
Olen aina ollut rehellinen siitä etten ole mikään sosiaaliperhonen ja tämä on aina "annettu anteeksi" työyhteisöissä kun ovat heti alkuun tienneet.
Olet hakenut vähintäänkin kyseenalaisia paikkoja, jos niissä on tärkeimpänä ominaisuutena tai vaatimuksena pidetty LÄPÄNHEITTOTAITOA JA LÄPÄNHEITTOKYKYÄ, mitä hel...vetin paikkoja sellaiset on, jossa ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin heittää läppää, eli olla monttu koko ajan auki tai raollaan eikä tehdä töitä lainkaan?
Vierailija kirjoitti:
Juu. Narun jatkox. Tai onx viel ravustusaika? Jos on, ni palasina mertaan. Ois sustakin jotain hyötyä 🦂🥂🥳
Onko äitisi jo siellä, siis palasina ja rapusyöttinä, huh, olet kova tyyppi.
Useimmissa töissä riittää kun on hiljaa ja hymyilee mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda alaa
Tuossa oli kahden alan hommia ja eri alojen hanttihommia. Lisäksi toisella noista koulutusta vaativista aloista näin myös muiden alojen ihmisiä, eikä vaikuttanut siltä että homma olisi toiminut sielläkään.
-ap
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Oletko hakenut baarimikon paikkaa tai torilla työskentelevää Helppo-Heikkiä, niitä jotka myyvät 10 lapioo kahden hinnalla ja suu käy koko ajan. Minä yleensä kuljen sen kojun ohi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Narun jatkox. Tai onx viel ravustusaika? Jos on, ni palasina mertaan. Ois sustakin jotain hyötyä 🦂🥂🥳
Onko äitisi jo siellä, siis palasina ja rapusyöttinä, huh, olet kova tyyppi.
Ikävä kyllä, ei. Mielelläni se ämmän sinne kyllä laittaisin..
Mitkä sitten on vaihtoehtosi, jos et pysy koulutustasivastaavissa töissä?
Vuorovaikutustaitoja voi opetella ja harjoitella. Normaalisti ne tietty opitaan jo lapsena.
https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/vuorovaikutustaido…
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/vuorovaikutustaitoja-voi…
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Miksi toisten pitäisi harjoitella näyttelemään sellaista, mikä toisilta sujuu luonnostaan?
Mä olen pärjännyt olemattomilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä, mutta ystäviä tai suhteita ei ole ollut. Ystäviä en oikeastaan edes kaipaa, mutta suhteen haluaisin.. pitäisi kai löytää joku yhtä sosiaalisesti vammainen kuin minä
Vierailija kirjoitti:
En minä ole tarvinnut sosiaalisia taitoja töissä. Nuorena aspanakin vain tuijottaminen ja hymyily riitti jos joku asiakas alkoi pälättää.
Olen aina ollut rehellinen siitä etten ole mikään sosiaaliperhonen ja tämä on aina "annettu anteeksi" työyhteisöissä kun ovat heti alkuun tienneet.
Toi riippuu siitä missä on aspana. Olen ollut paikassa, jossa osa asiakkaista selvästi odotti jonkinlaista viihdyttämistä, vaikka se ei työnkuvaani todellakaan kuulunut.
Kuulostaa siltä, ettei noissa töissä ole tarvittu substanssiosaamista. Minuakin pomo on joskus voinut kohdella karusti, käytännössä siksi, että työyhteisössä on taannuttu suosionhakuiselle ja niitänäitä-diibadaaba-linjalle.
Osalta vaaditaan "ystäviä" tai reagoidaan siihen, ettei muka kehity, kun ei ala klikkiytymään ja muka kerro pomollekin, ketkä lähiystäviä ovat. Eivät monet muutkaan kerro. Siis ihan sairasta. Samalla selän takana pomokin voi saada porukalta kritiikkiä, etenkin jos on jotain suosioon päässyttä jossain asiassa kritisoinut.
Eli usein kyse on ihan siitä, ettei töissä vaadita sinulle kertynyttä osaamista. Jos tarvittaisiin, eivät työyhteisössä keskittyisi joutaviin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei noissa töissä ole tarvittu substanssiosaamista. Minuakin pomo on joskus voinut kohdella karusti, käytännössä siksi, että työyhteisössä on taannuttu suosionhakuiselle ja niitänäitä-diibadaaba-linjalle.
Osalta vaaditaan "ystäviä" tai reagoidaan siihen, ettei muka kehity, kun ei ala klikkiytymään ja muka kerro pomollekin, ketkä lähiystäviä ovat. Eivät monet muutkaan kerro. Siis ihan sairasta. Samalla selän takana pomokin voi saada porukalta kritiikkiä, etenkin jos on jotain suosioon päässyttä jossain asiassa kritisoinut.
Eli usein kyse on ihan siitä, ettei töissä vaadita sinulle kertynyttä osaamista. Jos tarvittaisiin, eivät työyhteisössä keskittyisi joutaviin asioihin.
Toisaalta kuinka monella entry-level tyypillä on hirveästi substanssiosaamista?
oma itsensä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko oikeasti olet ihan mahdoton sosiaalisesti (et osaa puhua edes tarvittaessa, olet töykeä tms), jolloin pitää vielä harjoitella, tai nuo paikat tai ala ei vaan ollut sinua varten. Ei joka paikassa onneksi tarvitse olla mikään superekstrovertti. Vai oletko joku myyjä, jonka pitää olla supersupliikki läpänheittäjä jatkuvasti?
Kyllä niitäkin paikkoja on, jossa normaalit sosiaaliset taidot riittää. Toki jos naamasta näkyy, että halveksit niitä työpaikat puheliaita tyyppejä, niin sekin voi olla yksi syy.
Miksi toisten pitäisi harjoitella näyttelemään sellaista, mikä toisilta sujuu luonnostaan?
⬆️
Taitoja voi ja pitää opiskella. Keskity siihen tai luovuta.