Pitääkö puolisolle kertoa jos pettää vahingossa?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:54"]

Siis jos ei ole tahallaan pettänyt ja tietää ettei tule enää toistumaan.

[/quote]

Ei kannata,miehet on niin mahdottoman omistushaluisia,ei  meinaa millään ymmärtää että vahinkoja sattuu :/

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:54"]

Siis jos ei ole tahallaan pettänyt ja tietää ettei tule enää toistumaan.

[/quote]

Ei kannata,miehet on niin mahdottoman omistushaluisia,ei  meinaa millään ymmärtää että vahinkoja sattuu :/

[/quote]

Niin näköjään monet naisetkin. :/

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Miinuspeukuttajat vain miinuspeukuttavat, mutta kukaan ei osaa kertoa miksi mieluummin haluavat tietää.

Oho,onpas linjoilla paljon ihmisiä,jotka kannattavat teoriaa "vahingossa"-pettämisestä.Toivottavasti olette holhouksen alaisia,pelottava ajatella mihin kaikkeen ihminen pystyykään,jos ei yhtään voi vaikuttaa omiin tekemisiinsä,yhtäkkiä vain huomaa tekevänsä jotain luvatonta,hupsis!

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

Oho,onpas linjoilla paljon ihmisiä,jotka kannattavat teoriaa "vahingossa"-pettämisestä.Toivottavasti olette holhouksen alaisia,pelottava ajatella mihin kaikkeen ihminen pystyykään,jos ei yhtään voi vaikuttaa omiin tekemisiinsä,yhtäkkiä vain huomaa tekevänsä jotain luvatonta,hupsis!

[/quote]

No millä lailla toisen pettäminen tietoisesti on parempi asia?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Miinuspeukuttajat vain miinuspeukuttavat, mutta kukaan ei osaa kertoa miksi mieluummin haluavat tietää.

[/quote]

Voit kertoa tai jättää kertomatta,mutta tuota paskaa nyt ei usko kuin muut "vahinkopettäjät." Siis voihan sitä nussia vaikka ympäri kaupunkia,mutta turha vedota mihinkään syyntakeettomuuteen,kun tulee huono omatunto tai jää kiinni. "En mä tarkoittanut,se oli vahinko!!" Ei kukaan ole käskenyt kertomaan kumppanille pettämisestä,ainostaan tiedostamaan että pettäminen on tietoinen moka.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Minä en ainakaan haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Jos pettää, niin pitää olla munaa myös myöntää erheensä. Se ei paranna kenenkään mieltä tai parisuhdetta että salaillaan ja peitellään, kun "hups se oli vaan vahinko, en mä aatellu et sulle tarvis kertoa". Sitä suuremmalla syyllähän se pitää kertoa, jos ei koskaan aio toistaa samaa virhettä ja aidosti katuu tapahtunutta. Sitä on myös se vastuunotto, ottaa vastuun tekonsa syistä ja seurauksista. 

Ei sitä vahinkopettämistä kyllä pääse tapahtumaan, jos ei sitä oikeasti halua ja anna itsensä tehdä. 

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Miinuspeukuttajat vain miinuspeukuttavat, mutta kukaan ei osaa kertoa miksi mieluummin haluavat tietää.

[/quote]

Voit kertoa tai jättää kertomatta,mutta tuota paskaa nyt ei usko kuin muut "vahinkopettäjät." Siis voihan sitä nussia vaikka ympäri kaupunkia,mutta turha vedota mihinkään syyntakeettomuuteen,kun tulee huono omatunto tai jää kiinni. "En mä tarkoittanut,se oli vahinko!!" Ei kukaan ole käskenyt kertomaan kumppanille pettämisestä,ainostaan tiedostamaan että pettäminen on tietoinen moka.

[/quote]

Eihän ole kysymys nyt tuosta, vaan otsikko oli: Pitääkö puolisolle kertoa jos pettää vahingossa? Tietoisena mokana sitä ap selvästi pitää, mutta harkitsemattomana. On myös pettämistä, joka on ihan harkittua. Siitä aloituksessa EI puhuta. 

Eli kysymys on siitä, pitääkö toiselle kertoa, ei siitä, tajuaako (tiedostaako) tehneensä väärin.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

Oho,onpas linjoilla paljon ihmisiä,jotka kannattavat teoriaa "vahingossa"-pettämisestä.Toivottavasti olette holhouksen alaisia,pelottava ajatella mihin kaikkeen ihminen pystyykään,jos ei yhtään voi vaikuttaa omiin tekemisiinsä,yhtäkkiä vain huomaa tekevänsä jotain luvatonta,hupsis!

[/quote]

No millä lailla toisen pettäminen tietoisesti on parempi asia?

[/quote]

Siis parempi olla pettämättä tai erota ja nussia sitten vasta ympäriinsä.Tarkoitin lähinnä,että millainen ihminen pettää toisen luottamuksen ja pitää sitä "vahinkona"? Vahinko on asia,joka tapahtuu ilman tarkoitusta,esimerkiksi joku mainitsi vaasin rikkomisen.Ihminen tönäisee vaasia,ja se särkyy,teko ei ollut tahallinen. Täysjärkinen ihminen ei yhtäkkiä huomaa että pillussa on vieras kyrpä,kyllä teko on tahallinen,oli sitä sitten harkittu muutama kuukausi tai muutama minuutti. Jos taas on niin "hetken vietävissä" että on täysin vailla ymmärrystä,eikä "tajua mitä tekee",olisi syytä olla huolissaan.Tuolla logiikallahan  voi tehdä mitä tahansa "vahingossa".

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Minä en ainakaan haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Jos pettää, niin pitää olla munaa myös myöntää erheensä. Se ei paranna kenenkään mieltä tai parisuhdetta että salaillaan ja peitellään, kun "hups se oli vaan vahinko, en mä aatellu et sulle tarvis kertoa". Sitä suuremmalla syyllähän se pitää kertoa, jos ei koskaan aio toistaa samaa virhettä ja aidosti katuu tapahtunutta. Sitä on myös se vastuunotto, ottaa vastuun tekonsa syistä ja seurauksista. 

[/quote]

No miksi täällä sitten on niin paljon katkeroituneita naisia, joille mies on varmaan ollut aidosti pahoillaan, mutta jotka eivät ole kyenneet silti antamaan anteeksi? Se seuraushan on toisen mielen pahoittuminen. Ei kaikki ole sellaisia psykologeja, että osaisivat sen toisen mielen sitten korjata tai parantaa. Se pettänytkin on vain ohminen, virheinen sellainen. Ei psykologi. Mutta te haluatte tehdä hänestä sellaisen, "koska petti minua, saa maksaa olemalla mun psykologi ja jos ei mun mieli silti parane, niin se on ero" ja sitten olette niin helvetin katkeria kun kukaan ei korjaa sitä teidän mieltä.

Tämä on se, mitä todellisesti tapahtuu, kun puoliso pettää ja kertoo sen vaikka voisi olla kertomattakin, se minkä esittelit on haavekuva siitä miten se menee. Voi kun aina meniskin niin.

Ap olisi toki voinut/voi tehdä perättömän raiskausilmoituksen, kuten moni muukin nainen tekee,

kun on jäänyt/jäämässä nalkkiin haarojen levittelystä pitkin kyliä.

Problem solved?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Miinuspeukuttajat vain miinuspeukuttavat, mutta kukaan ei osaa kertoa miksi mieluummin haluavat tietää.

[/quote]

Voit kertoa tai jättää kertomatta,mutta tuota paskaa nyt ei usko kuin muut "vahinkopettäjät." Siis voihan sitä nussia vaikka ympäri kaupunkia,mutta turha vedota mihinkään syyntakeettomuuteen,kun tulee huono omatunto tai jää kiinni. "En mä tarkoittanut,se oli vahinko!!" Ei kukaan ole käskenyt kertomaan kumppanille pettämisestä,ainostaan tiedostamaan että pettäminen on tietoinen moka.

[/quote]

Eihän ole kysymys nyt tuosta, vaan otsikko oli: Pitääkö puolisolle kertoa jos pettää vahingossa? Tietoisena mokana sitä ap selvästi pitää, mutta harkitsemattomana. On myös pettämistä, joka on ihan harkittua. Siitä aloituksessa EI puhuta. 

Eli kysymys on siitä, pitääkö toiselle kertoa, ei siitä, tajuaako (tiedostaako) tehneensä väärin.

[/quote]

Jos puhuu "vahingossa pettämisestä" ei selvästikään ymmärrä,mitä sana "vahingossa" tarkoittaa.Oikea kysymsyhän on:"Pitääkö puolisolle kertoa jos pettää?" ja siihen ei ole ole kaikkitietävällä AV-raadilla yksimielistä vastausta.Jonkun mielestä on parempi olla vastuunkantava ja rehellinen,kertoa niin että puoliso voi päättää miten suhtautua asiaan.Toisen mielestä ei pidä rikkoa perhettä,varsinkaan jos on lapsia,koska pettäminen ei ole iso juttu.Tämänkaltaiset moraaliongelmat joutuu selvittämään ihan itse.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:04"]

Oho,onpas linjoilla paljon ihmisiä,jotka kannattavat teoriaa "vahingossa"-pettämisestä.Toivottavasti olette holhouksen alaisia,pelottava ajatella mihin kaikkeen ihminen pystyykään,jos ei yhtään voi vaikuttaa omiin tekemisiinsä,yhtäkkiä vain huomaa tekevänsä jotain luvatonta,hupsis!

[/quote]

No millä lailla toisen pettäminen tietoisesti on parempi asia?

[/quote]

Siis parempi olla pettämättä tai erota ja nussia sitten vasta ympäriinsä.Tarkoitin lähinnä,että millainen ihminen pettää toisen luottamuksen ja pitää sitä "vahinkona"? Vahinko on asia,joka tapahtuu ilman tarkoitusta,esimerkiksi joku mainitsi vaasin rikkomisen.Ihminen tönäisee vaasia,ja se särkyy,teko ei ollut tahallinen. Täysjärkinen ihminen ei yhtäkkiä huomaa että pillussa on vieras kyrpä,kyllä teko on tahallinen,oli sitä sitten harkittu muutama kuukausi tai muutama minuutti. Jos taas on niin "hetken vietävissä" että on täysin vailla ymmärrystä,eikä "tajua mitä tekee",olisi syytä olla huolissaan.Tuolla logiikallahan  voi tehdä mitä tahansa "vahingossa".

[/quote]

Ei se ole tietenkään sellainen vahinko, johon ei itse olisi osallisena, kuten vaasin putoaminen voi olla, mutta harkinnan pettämistä tapahtuu. Sitä en välttämättä kertoisi puolisolle, vaikka se tekisikin minusta petturin. Kun toinen ei tiedä sitä, niin en tosiasiallisesti vahingoita häntä ainakaan yhtään enempää kuin tekoni (salainen) jo teki. 

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Minä en ainakaan haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Jos pettää, niin pitää olla munaa myös myöntää erheensä. Se ei paranna kenenkään mieltä tai parisuhdetta että salaillaan ja peitellään, kun "hups se oli vaan vahinko, en mä aatellu et sulle tarvis kertoa". Sitä suuremmalla syyllähän se pitää kertoa, jos ei koskaan aio toistaa samaa virhettä ja aidosti katuu tapahtunutta. Sitä on myös se vastuunotto, ottaa vastuun tekonsa syistä ja seurauksista. 

[/quote]

No miksi täällä sitten on niin paljon katkeroituneita naisia, joille mies on varmaan ollut aidosti pahoillaan, mutta jotka eivät ole kyenneet silti antamaan anteeksi? Se seuraushan on toisen mielen pahoittuminen. Ei kaikki ole sellaisia psykologeja, että osaisivat sen toisen mielen sitten korjata tai parantaa. Se pettänytkin on vain ohminen, virheinen sellainen. Ei psykologi. Mutta te haluatte tehdä hänestä sellaisen, "koska petti minua, saa maksaa olemalla mun psykologi ja jos ei mun mieli silti parane, niin se on ero" ja sitten olette niin helvetin katkeria kun kukaan ei korjaa sitä teidän mieltä.

Tämä on se, mitä todellisesti tapahtuu, kun puoliso pettää ja kertoo sen vaikka voisi olla kertomattakin, se minkä esittelit on haavekuva siitä miten se menee. Voi kun aina meniskin niin.

[/quote]

Anteeksi vaan, en esitellyt miten se menee. Toiset hakeutuvat pariterapiaan, toiset eroavat. Pettäminen on aina väärin oli se sitten pitkään harkittu teko tai hetken huumassa tehty päätös. Sen päätöksen (että pettää), kun tekee, on turha odottaa ymmärrystä ja rakkautta. Jos toinen osapuoli on halukas jatkamaan, silloin pettäjän tulee tehdä kaikki mitä se toinen loukattu osapuoli tarvitsee ja haluaa päästäkseen asian yli. Suurin osa tosin haluaa erota. Ja sitä juuri tarkoitin kun sanoin, etten haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Sillä loukatulla osapuolella on oikeus tietää, jotta HÄN voi tehdä päätöksen jatkaako pettävän idiootin kanssa vai etsiikö elämäänsä itseään kunnioittavan puolison.

Eli ap:lle ja muille "hups mä vahingossa harrastin seksiä" -pettäjille tiedoksi, ettei se vahinko tee sitä pettämistä yhtään sen hyväksyttävämmäksi ja se petetty puoliso ansaitsee edes sen verran arvostusta ja kunnioitusta että hänellä on kaikki tiedot käsissään, jotta hän voi tehdä itselleen oikean ratkaisun, oli se sitten mikä tahansa (ero, yrittäminen, pariterapia jne).

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:54"]

Siis jos ei ole tahallaan pettänyt ja tietää ettei tule enää toistumaan.

[/quote] ei tietenkään mitään vahinkoja kerrota. Vähän kuin jos kahvikuppi menisi rikki keittiössä.

Oikein rupesin pohtimaan, että voiko edes teoriassa vahigossa pettäminen olla mahdollista ja en kyllä keksinyt yhtään teoriaa jossa se voisi olla mahdollista. Vahinko ja petoshan ovat käytännössä toisensa pois sulkevia, koska vahinkoa ei koskaan tehdä tiedostaen, kun taas petokseen liittyy aina tietoisuus. Voihan toki petos alkaa vahingolla, mutta petokseksi se muuttuu siinä kohtaa, kun tulee tietoisuus teon petoksellisuudesta ja edelleen toimintaa siinä kohtaa jatkaa.

Otetaan esimerkki: naimisissa oleva Marjatta kompastuu nudistirannalla selällään jorma pystyssä aurinkoa ottavan Jorman (ei Marjatan mies) päälle ja tämän seurauksena Jorman jäykkänä sojottava jorma solahtaa marjatan pipariin pohjia myöten. Marjatta yrittää nousta Jorman päältä, mutta jalka lipsahtaa ja Jorman jorma joka oli jo huulilla lupsahtamassa Marjatan piirakasta ulos uppoaakin jälleen tyveä myöten Marjan pipariin. Tässä kohtaa Marjatta kokeen samaan aikaan hämmennystä ja pientä mielihyvää, koska Jorman jorman edestakainen liike sai Marjatan kiihottumaan ja hän ei enää pyrikkään nousemaan Jorman jorman päältä, vaan alkaa varovasti tekemään rytmikkäitä edestakas liikkeitä Jorman myötäillessä hämmentyneenä.

Oliko kyseinen tapahtuma puhdas vahinko vai oliko kyseessä pettäminen? Kyllä kyseessä alkuun oli puhdas vahinko, mutta puolentoista edestakaisen liikkeen jälkeen vahinko muuttui pettämiseksi, koska Marjatta oli tietoinen siitä, että jos hän ei jalan lipsahduksen jälkeen nouse Jorman jorman päältä pois, touhu muuttuu tietoiseksi vieraan miehen panemiseksi.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:27"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Minä en ainakaan haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Jos pettää, niin pitää olla munaa myös myöntää erheensä. Se ei paranna kenenkään mieltä tai parisuhdetta että salaillaan ja peitellään, kun "hups se oli vaan vahinko, en mä aatellu et sulle tarvis kertoa". Sitä suuremmalla syyllähän se pitää kertoa, jos ei koskaan aio toistaa samaa virhettä ja aidosti katuu tapahtunutta. Sitä on myös se vastuunotto, ottaa vastuun tekonsa syistä ja seurauksista. 

[/quote]

No miksi täällä sitten on niin paljon katkeroituneita naisia, joille mies on varmaan ollut aidosti pahoillaan, mutta jotka eivät ole kyenneet silti antamaan anteeksi? Se seuraushan on toisen mielen pahoittuminen. Ei kaikki ole sellaisia psykologeja, että osaisivat sen toisen mielen sitten korjata tai parantaa. Se pettänytkin on vain ohminen, virheinen sellainen. Ei psykologi. Mutta te haluatte tehdä hänestä sellaisen, "koska petti minua, saa maksaa olemalla mun psykologi ja jos ei mun mieli silti parane, niin se on ero" ja sitten olette niin helvetin katkeria kun kukaan ei korjaa sitä teidän mieltä.

Tämä on se, mitä todellisesti tapahtuu, kun puoliso pettää ja kertoo sen vaikka voisi olla kertomattakin, se minkä esittelit on haavekuva siitä miten se menee. Voi kun aina meniskin niin.

[/quote]

Anteeksi vaan, en esitellyt miten se menee. Toiset hakeutuvat pariterapiaan, toiset eroavat. Pettäminen on aina väärin oli se sitten pitkään harkittu teko tai hetken huumassa tehty päätös. Sen päätöksen (että pettää), kun tekee, on turha odottaa ymmärrystä ja rakkautta. Jos toinen osapuoli on halukas jatkamaan, silloin pettäjän tulee tehdä kaikki mitä se toinen loukattu osapuoli tarvitsee ja haluaa päästäkseen asian yli. Suurin osa tosin haluaa erota. Ja sitä juuri tarkoitin kun sanoin, etten haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Sillä loukatulla osapuolella on oikeus tietää, jotta HÄN voi tehdä päätöksen jatkaako pettävän idiootin kanssa vai etsiikö elämäänsä itseään kunnioittavan puolison.

Eli ap:lle ja muille "hups mä vahingossa harrastin seksiä" -pettäjille tiedoksi, ettei se vahinko tee sitä pettämistä yhtään sen hyväksyttävämmäksi ja se petetty puoliso ansaitsee edes sen verran arvostusta ja kunnioitusta että hänellä on kaikki tiedot käsissään, jotta hän voi tehdä itselleen oikean ratkaisun, oli se sitten mikä tahansa (ero, yrittäminen, pariterapia jne).

[/quote]Mä en välttämättä luottaisi että mun puoliso tekee oikean päätöksen mun kannalta. Jos en halua, että hän mahdollisesti jättää minut niin en kertoisi. Ei se eroava ja jättäväkään puoliso välttämättä ole sen eron jälkeen yhtään sen onnellisempi kuin olisi mun kanssa. Saattaisi tietenkin ollakin mutta silloin se ei johtuisi pettämisestä, koska sitä hän ei tietäisi. 

Mutta jos en pelkäisi, että mun puoliso jättää mut niin voisinhan mä silloin kertoakin ja antaa puolison siinä kasvaa.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:32"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:27"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:05"]

On vahingossa pettämistä ja tahallista pettämistä. Tahallinen pettäjä ehtii ajatella että jos nyt petän tapahtuu asiaa x ja x, mutta vahingossa pettävän vie tilanne niin ettei itsekään oikein ehdi tajuta mitä tapahtui. Minä en kertoisi tällaisesta pettämisestä. Mitä iloa siitä olisi kellekään? Ja mitä haittaa jos toinen ei saa ikinä tietääkään? Toisaalta jos saakin, niin yhtä paha se on, kuin että sen menee paljastamaan. Tai ainakin niin lähelle yhtä paha, että en näe suurtakaan eroa, paitsi että jos oikein menee kertomaan, niin tieten tahtoen pahoittaa toisen mielen.

Suunniteltu ja harkittu pettäminen eroaa siten, että jos ei kerro niin paljastuessa on loukannut toista myös siten että vaikka harkitsi asiaa, päätyi silti pettämään.

[/quote]

Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa teoistaan oli ne harkittuja tai hetken mielenjohteita. Ei ole olemassa vahingossa pettämistä. Vahingossa voi rikkoa vaasin, mutta vahingossa ei voi harrastaa seksiä. Se on aina tietoinen päätös, että harrastan nyt seksiä tuon kanssa ja jos et itse ole päättänyt näin niin sittenhän kyseessä on vähintäänkin seksuaalinen hyväksikäyttö, joka on rikos.

Uskomatonta, miten aikuiset ihmiset yrittävät pakoilla vastuuta omista teoistaan.

[/quote]

No on vastuussa mutta miten se kertominen parantaa tilannetta? Tietenkin jos haluan katkeroittaa puolisoni mielen niin sitten kannattaa kertoa, vaikka asian pystyisi olemaan tiedottamattakin. Vai kuinka monen mielen teistä, joita mies on pettänyt se mies on myös parantanut? Eli kun pettäjä kertoo niin hänhän on vastuussa siitä, että satutti teitä, eikö niin. No, kumpi satuttaa enemmän, se itse tieto vai se että ei tiedä? 

Mies harvoin voi sitä teidän mieltänne parantaa vaikka kertoisikin. Se kertominen tekee teidät vain onnettomiksi. Jos se oli kertaluontoinen harkinnan pettäminen niin onko teidän mielenne pahoittuminen ihan välttämätöntä? Tätä en vain käsitä. Entä jos asia ei tule ikinä ilmi ja mies katuu mielessään ja ottaa opikeen? Ehkä vähän parempi vaihtoehto.

[/quote]

Minä en ainakaan haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Jos pettää, niin pitää olla munaa myös myöntää erheensä. Se ei paranna kenenkään mieltä tai parisuhdetta että salaillaan ja peitellään, kun "hups se oli vaan vahinko, en mä aatellu et sulle tarvis kertoa". Sitä suuremmalla syyllähän se pitää kertoa, jos ei koskaan aio toistaa samaa virhettä ja aidosti katuu tapahtunutta. Sitä on myös se vastuunotto, ottaa vastuun tekonsa syistä ja seurauksista. 

[/quote]

No miksi täällä sitten on niin paljon katkeroituneita naisia, joille mies on varmaan ollut aidosti pahoillaan, mutta jotka eivät ole kyenneet silti antamaan anteeksi? Se seuraushan on toisen mielen pahoittuminen. Ei kaikki ole sellaisia psykologeja, että osaisivat sen toisen mielen sitten korjata tai parantaa. Se pettänytkin on vain ohminen, virheinen sellainen. Ei psykologi. Mutta te haluatte tehdä hänestä sellaisen, "koska petti minua, saa maksaa olemalla mun psykologi ja jos ei mun mieli silti parane, niin se on ero" ja sitten olette niin helvetin katkeria kun kukaan ei korjaa sitä teidän mieltä.

Tämä on se, mitä todellisesti tapahtuu, kun puoliso pettää ja kertoo sen vaikka voisi olla kertomattakin, se minkä esittelit on haavekuva siitä miten se menee. Voi kun aina meniskin niin.

[/quote]

Anteeksi vaan, en esitellyt miten se menee. Toiset hakeutuvat pariterapiaan, toiset eroavat. Pettäminen on aina väärin oli se sitten pitkään harkittu teko tai hetken huumassa tehty päätös. Sen päätöksen (että pettää), kun tekee, on turha odottaa ymmärrystä ja rakkautta. Jos toinen osapuoli on halukas jatkamaan, silloin pettäjän tulee tehdä kaikki mitä se toinen loukattu osapuoli tarvitsee ja haluaa päästäkseen asian yli. Suurin osa tosin haluaa erota. Ja sitä juuri tarkoitin kun sanoin, etten haluaisi elää valehtelevan p*skiaisen kanssa. Sillä loukatulla osapuolella on oikeus tietää, jotta HÄN voi tehdä päätöksen jatkaako pettävän idiootin kanssa vai etsiikö elämäänsä itseään kunnioittavan puolison.

Eli ap:lle ja muille "hups mä vahingossa harrastin seksiä" -pettäjille tiedoksi, ettei se vahinko tee sitä pettämistä yhtään sen hyväksyttävämmäksi ja se petetty puoliso ansaitsee edes sen verran arvostusta ja kunnioitusta että hänellä on kaikki tiedot käsissään, jotta hän voi tehdä itselleen oikean ratkaisun, oli se sitten mikä tahansa (ero, yrittäminen, pariterapia jne).

[/quote]Mä en välttämättä luottaisi että mun puoliso tekee oikean päätöksen mun kannalta. Jos en halua, että hän mahdollisesti jättää minut niin en kertoisi. Ei se eroava ja jättäväkään puoliso välttämättä ole sen eron jälkeen yhtään sen onnellisempi kuin olisi mun kanssa. Saattaisi tietenkin ollakin mutta silloin se ei johtuisi pettämisestä, koska sitä hän ei tietäisi. 

Mutta jos en pelkäisi, että mun puoliso jättää mut niin voisinhan mä silloin kertoakin ja antaa puolison siinä kasvaa.

[/quote]

Äh, mitähän mä nyt ajattelin? Siis saattaisi ollakin onnellisempi jos eroaisi ja tietäisi pettämisestä, joten ehkä se silloin olisi osasyynä toisen uuteen onneen, että mun pettäminen tuli ilmi.