Missä maassa elit edellisessä elämässäsi?
Siis omasta mielestäsi. Jos uskot edelliseen elämään.
Kommentit (925)
Olin rakentamassa leprasairaalaa Seilin saarella 1600- luvulla. Loppuelämäni asuin Seilin pääsaarella ns. yleismiehenä.
Ajasta ennen 1600-lukua minulla on tosi vähän muistikuvia. Yritänpä muistella.
Virossa ainakin, palvelustyttönä kantanut vettä puisilla ämpäreillä. Olen niin "kotona" Virossa että kielen oppiminenkin kävi tosi helposti.
Toinen aikaisempiin elämiini liittyvä paikka onkin sitten vähän vaikeampi. Sijoittaisin jonnekin Välimeren maihin, mutta... merta siinä on ja satama, vuoristoa ja tie ylös vuorelle, kaupunki sijaitsee sitten siellä vähän ylempänä.
Mielenkiintoisia asioita.
En usko edellisiin elämiin, mutta olen hyvin pienenä lapsena (2-3 vuotta) kertonut vanhemmilleni että kuolin auto-onnettomuudessa Saksassa.
Vienassa . Sitä ennen jossain Romanovien tyyppisessä yläluokassa ,tai seutuvilla . Jos niitä elämiä nimittäin olisi useita . Kaikki, mitä luen ja näen ko . seuduilta on kuin ennen koettua ja selvää . Venäjänkieliset hautamuistomerkitkin : vainajan elämä kuin rävähtää esiin . Onkohan jollain kvanttifysiikalla osuutta . Vaikka eipä tuota tutkinut liene kukaan ja ehkä olen vain dingdong .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat asuneet vain Toscanassa.
Jaa,a. Ovatko suomalaiset entisiä Toscanalaisia? maailman onnellisin kansa, Toscanan ihana elämä ja maisemat, ruoat, vielä sielussa..
Etruskit Toskanassa ennenwanhaan asuivat. Nekropoleja on Toskanassa vaikka kuinka paljon. Mielenkiintoinen ja erittäin kehittynyt kansa, jotka toivat paljon kulttuuria ja taidetta sekä taloudellista kehitystä Eurooppaan. Suomalaisia Toskanassa ei tainnut etruskien aikaan olla ollenkaan, 800-350 vuotta ennen ajanlaskun alkua elivät etruskit Toskanassa ja Umbriassa ja jonkun verran pohjoisemmassa Italiassa myös.
Skotlannissa tai jossain Englannin maaseudulla. Siellä aina ihan käsittämätön tuttuuden ja kodin tuntu, jopa enemmän kuin kotikaupungissani. En varsinaisesti usko entisiin elämiin mutta en tiedä mistä muusta tämä voisi johtua?
suomessa- kävin kuolemassa rintamalla. sitä ennen jossain alppien maassa keski-euroopassa. tiedän ehkä paikkakunnankin, mutta en sitä sano, koska aion kaivaa ensin todisteet itselleni.
Olin saksalainen mies, säveltelin, mutta ei minusta kuuluisaa tullut.
Sitä ennen olin nainen ja minut teloitettiin noitana.
Olen tainnut olla gregoriaaninen munkki, voi olla että jo joskus muinaisen Rooman aikoihin. Munkkien laulanta on aina aiheuttanut omituisen rauhan ja hyvän olon tunteen ja latinan kielikin on aina kiehtonut ja tuntunut jotenkin "omalta" vaikka sen opiskelu on jäänyt aika vähäiseksi. Hassua sinänsä, en ole koskaan ollut tippaakaan uskonnollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat asuneet vain Toscanassa.
Jaa,a. Ovatko suomalaiset entisiä Toscanalaisia? maailman onnellisin kansa, Toscanan ihana elämä ja maisemat, ruoat, vielä sielussa..
Tasapuolisuuden vuoksi meidät on sitten välillä sijoitettu tänne räntäsateen ja laitosruuan maahan. Seuraavassa elämässä oliivilehdot ja renessanssipuutarhat taas kutsuvat.
Enpäs tiedä mutta varmaankin jossakin lämpimässä kun en yhtään pidä kylmästä
Tein menneiden elämien terapiaistunnon, jossa menin näyssä 1600-luvun Tanskaan ja näin itseni kylässä n. 27-vuotiaana miehenä. Olin pukeutunut vihreään housupukuun ja valkoisiin sukkiin.
Talo oli matala, ikäänkuin vanaha majatalo nykyisellä mittapuulla. Huoneessa ei ollut valoa ja oli hämärää, kun astuin näkyyn. Siirryin kumartuen ulko-ovesta ulos valkorapatusta talosta mukulakivikadulle ja kävelin melko tyhjässä kylässä.
Näin myös oman kuolemani tuossa elämässä. Makasin yksin sängyllä ja en tuntenut mitään kipua, nukuin ikäänkuin pois vain. Tuossa vaiheessa itkin vuolaasti kotona sohvalla ja tunsin suurta surua ja pohjatonta kaipuuta menetettyä kohtaan.
Tilanne oli todella hämmentävä jälkeenpäin, kun kerroin puolisolleni asiasta ja kävin läpi kokemaani.
M44
Heikki Paasonenkin teki regressioterapian vuonna 2007. Video on nähtävissä täältä:
Intiaani nainen. Tiipiistä kun astuin ulos niin ihan vaan niittyä ja villihevosia. Paljon lapsia, köyhyyttä. Kuolin kuitenkin talossa. Sama mies parina kuten tässäkin elämässä. Näin lukiota käydessä kuvan vanhasta intiaani mummosta, se vaan jotenkin pysäytti.
Varmaan jossain Englannissa tai Englannin siirtomaassa voisin kuvitella elelleeni isossa kartanossa, jossa palvelusväki tarjoili minulle teetä tai drinkkejä salonkiin. Välillä ratsastelin tiluksilla.
Hotelli Kämpin sviitissä olin juuri hiljattain yhden yön ja Kämpin loungessa ja aamiaisella tuntui, kun olisi kotiin tullut.
Veikkaan että juutalaisena jossain itä-Euroopassa tai ehkä Ranskassa toisen maailmansodan aikaan.
Plebeiji Rooman tasavallan aikana 494 ekr. Olin siis tavallinen kansalainen Kvintus arius..
Mihin teidän tämä "varma tieto" perustuu?
Itse suhtaudun vähän joka asiaan skeptisesti, mutta silti minulla on sellainen hassu tunne, että olen elänyt joskus miehenä amerikkalaisessa suurkaupungissa. Kävelen reippaasti kadulla, aurinko paistaa ja kävellessä tunnen, kuinka leveähköt puvun housun housun lahkeet osuvat minun säärien etuosaan sukkien yläpuolelle. Ilma on viileä, mutta korkeiden kivitalojen seinät hohkaavat vielä kesän lämpöä...
Kosilla Kreikassa. Olin tutkimusmatkailija. Myös Turkki tuli tutuksi