Lue keskustelun säännöt.
Tuska mitä nipotusta! Ok-talon myynti-ilmoituksessa kielletään ottamasta lapsia mukaan esittelyyn.
27.08.2006 |
Mahtaa olla hermoheikkoa porukkaa tuo talon isäntäväki. Onkohan heillä koskaan käynyt lapsiperhettä kylässä?
Kommentit (108)
Jos lasta ei voi näyttöön tuoda, niin sitten esittely jää meiltä väliin. Me olemme ostajia ja myyjät myyjiä. Meidän ei ole pakko saada mitään tiettyä asuntoa ja piste.
Mä en ymmärrä, miksi tästäkin pitää tehdä ongelma. Lapset voi mainiosti käydä näytöissä ja isommat osaavat jo kommentoidakin. Lapset ovat osa elämää ja ne kulkee monissa paikoissa mukana: ravintoloissa syömässä, virastoissa, asuntonäytöissä ja jopa pankeissa. Vanhempien vastuulla on vahtia, ettei mitään vahinkoa tai kohtuutonta haittaa ole. Ei lasta voi arkisen elämän ulkopuolelle sulkea. Vanhempien täytyy opettaa lapselle pikkuhiljaa sitä tilanne-etiikkaa kuhunkin tilanteeseen. Toki lapsista on vaivaa ja ne vievät esim. asuntonäytöissä oman energiansa ja huomionsa vanhemmilta, mutta mitäs sitten. Niinhän ne vievät kotona, kaupassa ja ulkona puistossakin!
Vierailija:
joka ihan oikeasti on asuntoa ostamassa, ei ole mikään ongelma jättää lapsia pois esittelystä. Toinen vanhempi odottaa lapsen kanssa ulkona tai rappukäytävässä ja sitten on vuoron vaihto.Ja jos se on ylipääsemätön ongelma, niin sitten soitto välittäjälle ja pyyntö, että saa käydä privaattiesittelyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin Hesassa ovat vähän eri hintaluokissa, eikä asuntoa kai sentään vaihdeta yhtä usein? Eikä auton väri ole ehkä ihan yhtä merkittävä seikka kuin esimerkiksi makkarien lukumäärä...
enkä varmaan tähän ikään ole käynyt kymmenessä näytössä! Me ollaan rankattu tarkkaan etukäteen asunnot ja valittu vain ne, jotka oikeasti on mahdollisia ja mieleisiä. Ei niitä jonkin alueen kaikkia asuntoja tarvitse kiertää joka sunnuntai...
He voivat sanoa mielipiteensä ja minä ainakin rohkaisen siihen! Tottakai päätös koostuu monista sellaisista asioista, joita lapset eivät kykene ajattelemaan, mutta tietysti kysytään jälkikäteen: " mitäs tykkäsitte?" . Lopputuloksen kannalta asia on aika yhden tekevä, mutta minä ainakin keskustelen lasten kanssa asiasta ja kerron myös omia huomioitani ja syitä, miksi tykkäsimme ja miksi emme. Minusta lasten kanssa keskustelu on tärkeää ja heille pitää jakaa ihan arkisia asioitakin elämässä. Näin on minunkin kanssani toimittu aikanaan ja opin niin paljon asioita jo lapsena, että harva aikuinenkaan tietää esim. asunnoista tai autoista niin paljoa kuin minä 10-vuotiaana. Samoin kerron lapsilleni palkkani ja jo 7-vuotias osaa lukea palkkakuitista nettopalkan. Mitäs sitä salaamaan? Kuka tahansa saa saman tiedon verotoimistosta? SAmoin kerroin lainoista 11-vuotiaalle, joka ymmärsi kysyä. Kerron asuinkuluista, kerron kauppareissun jälkeen, paljonko meni rahaa jne.
Vierailija:
Ainakin Hesassa ovat vähän eri hintaluokissa, eikä asuntoa kai sentään vaihdeta yhtä usein? Eikä auton väri ole ehkä ihan yhtä merkittävä seikka kuin esimerkiksi makkarien lukumäärä...
Vierailija:
Sen ikäiseltä voi jo kysellä mielipidettä asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä he ovat niitä joista vanhemmat iohmiset pitävät, mutta ikäistensä joukkossa ovat outolintuja...
on kysymys, siis eivat sovi asiayhteyteen.
koskaan lapsuudessani tai nuoruudessani uutta asuntoa. Pointtini olikin, että siinä vaiheessa, kun on kypsä ostamaan asunnon, osaa kyllä käyttäytyä näytössä, vaikkei siihen nelivuotiaana olisi koulutusta saanutkaan.