Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Tyyppi vaihtoi identiteettiä 🤣
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. Ohis
Ylä- vai alakoulussa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. OhisYlä- vai alakoulussa? :D
Lue aiemmat viestit niin ymmärrät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Juuri noinhan se on.
Taas se vastaa itselleen
Koska kuvittelee kaikkien olevan samanlaisia, kuin itse on. Jos mies ei oo samantien vihkaissut, niin ottaa itsetunnon päälle. Se voi rakastua vaikka naapurin Mirkkuun, jos kihlaus pitkittyy.
Meillä on yhteiskunta, jossa on pyrkimys, että tietyt sanat tarkoittavat tiettyjä asioita. Tohtori on väitöskirjaa puolustanut henkilö, avioliitto on juridinen sopimus, kihlaus on lupaus avioitumisesta. 70-luku oli ja meni. Nykyaikana ketään ei kiinnosta miksi smurffiliittoanne nimitätte. Jos se ei ole kihlaus niin se ei ole kihlaus olitte siitä mitä mieltä hyvänsä.
Meillä on myös yhteiskunta joka muuttuu ajan saatossa. Emme enää edes puhu vanhaa suomea vaikka varmasti toivoisit niinkin olevan eli kieli ja merkitykset muuttuu. Yritä edes elää muutosten mukana. Ymmärrän, että kaikki eivät pysty.
Mitä kihlaus siis tässä uudessa hienossa sanastossa tarkoittaa? Ainut syy miksi kihlautumisella on yhtään mitään merkitystä yhtään missään on siksi, että ihmiset olettavat kyseisten henkilöiden olevan menossa naimisiin. Vähän sama kuin yo-merkonomista tuli opistotutkinnon sijaam amis-tutkinto: nykyään ihmiset eivät suurinpiirtein kehtaa sanoa olevansa merkonomeja. Kun sisältö muuttuu, merkitys muuttuu. Jos teinikihlauksesta tulee normi niin ei sen kunniaksi kukaan jaksa edes kahveja keittää.
Ei. Ihmiset eivät oleta kihlautuneiden olevan menossa naimisiin. Eivät enää tällä vuosituhannella. He olettavat parin olevan sitoutuneita toisiinsa ja vakavissan suhteensa kanssa.
Kyllä ainakin minun lähipiirini niin olettaa, ja ihan tällä vuosituhannella.
N30
No, se kertoo vain sinun lähipiiristäsi, ei mistään muusta. Onhan noita kiihkouskovaisia, susipareista jauhavia tyyppejä näköjään vielä jokunen tällekin vuosituhannelle siunaantunut.
Ei olla kiihkouskovaisia, osa taitaa olla tapauskovaisia ja osa on ateisteja, eikä "susipareja" eli avopareja mitenkään paheksuta. Se on vain selvää, että kihlausta seuraa avioliitto.
N30
Luulisi sinun ja lähipiirisi jo huomanneen, että ei todellakaan ole selvää. Enää. Jos on koskaan ollutkaan, eihän se ”aie” ennenkään ole sitonut mihinkään. Kihlauksia on purettu halki vuosisatojen.
No mun lähipiirissä kihlautuneet ovat menneet naimisiin. Ei kihloihin ole mikään pakko mennä, jos ei halua naimisiin. Itsekin elän avoliitossa onnellista elämää.
N30
Miksi he ovat kihlautuneet? Mitä he kokevat sillä saavuttavansa? Eikö riitä, että he itse tietävät päättäneensä avioitua, miksi pitää hankkia sormukset, järjestää juhlat tai muuten julistaa päätöstään kaikelle kansalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Juuri noinhan se on.
Taas se vastaa itselleen
Koska kuvittelee kaikkien olevan samanlaisia, kuin itse on. Jos mies ei oo samantien vihkaissut, niin ottaa itsetunnon päälle. Se voi rakastua vaikka naapurin Mirkkuun, jos kihlaus pitkittyy.
Meillä on yhteiskunta, jossa on pyrkimys, että tietyt sanat tarkoittavat tiettyjä asioita. Tohtori on väitöskirjaa puolustanut henkilö, avioliitto on juridinen sopimus, kihlaus on lupaus avioitumisesta. 70-luku oli ja meni. Nykyaikana ketään ei kiinnosta miksi smurffiliittoanne nimitätte. Jos se ei ole kihlaus niin se ei ole kihlaus olitte siitä mitä mieltä hyvänsä.
Meillä on myös yhteiskunta joka muuttuu ajan saatossa. Emme enää edes puhu vanhaa suomea vaikka varmasti toivoisit niinkin olevan eli kieli ja merkitykset muuttuu. Yritä edes elää muutosten mukana. Ymmärrän, että kaikki eivät pysty.
Mitä kihlaus siis tässä uudessa hienossa sanastossa tarkoittaa? Ainut syy miksi kihlautumisella on yhtään mitään merkitystä yhtään missään on siksi, että ihmiset olettavat kyseisten henkilöiden olevan menossa naimisiin. Vähän sama kuin yo-merkonomista tuli opistotutkinnon sijaam amis-tutkinto: nykyään ihmiset eivät suurinpiirtein kehtaa sanoa olevansa merkonomeja. Kun sisältö muuttuu, merkitys muuttuu. Jos teinikihlauksesta tulee normi niin ei sen kunniaksi kukaan jaksa edes kahveja keittää.
Ei. Ihmiset eivät oleta kihlautuneiden olevan menossa naimisiin. Eivät enää tällä vuosituhannella. He olettavat parin olevan sitoutuneita toisiinsa ja vakavissan suhteensa kanssa.
Kyllä ainakin minun lähipiirini niin olettaa, ja ihan tällä vuosituhannella.
N30
No, se kertoo vain sinun lähipiiristäsi, ei mistään muusta. Onhan noita kiihkouskovaisia, susipareista jauhavia tyyppejä näköjään vielä jokunen tällekin vuosituhannelle siunaantunut.
Ei olla kiihkouskovaisia, osa taitaa olla tapauskovaisia ja osa on ateisteja, eikä "susipareja" eli avopareja mitenkään paheksuta. Se on vain selvää, että kihlausta seuraa avioliitto.
N30
Luulisi sinun ja lähipiirisi jo huomanneen, että ei todellakaan ole selvää. Enää. Jos on koskaan ollutkaan, eihän se ”aie” ennenkään ole sitonut mihinkään. Kihlauksia on purettu halki vuosisatojen.
No mun lähipiirissä kihlautuneet ovat menneet naimisiin. Ei kihloihin ole mikään pakko mennä, jos ei halua naimisiin. Itsekin elän avoliitossa onnellista elämää.
N30
Niin siis teilläkö lähipiiri on järjestänyt juhlat saattaakseen avioitumisaikeensa kaiken kansa tietoon? Miksi ihmeessä? Mitä ”kaikki muut” sillä tiedolla tekevät?
Olen kuullut, että feikkikihloihin menneet pitävät myös kihlajaisia ja ottavat häpeilemättä kihlajaislahjoja sukulaisilta ja ystäviltä vastaan, joten miksipä ei sitten oikeasti kihlautuneet niin saisi tehdä.
Paikalla on ylempää keskiluokkaa olevia ihmisiä ja ylempää luokkaa 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Juuri noinhan se on.
Taas se vastaa itselleen
Koska kuvittelee kaikkien olevan samanlaisia, kuin itse on. Jos mies ei oo samantien vihkaissut, niin ottaa itsetunnon päälle. Se voi rakastua vaikka naapurin Mirkkuun, jos kihlaus pitkittyy.
Meillä on yhteiskunta, jossa on pyrkimys, että tietyt sanat tarkoittavat tiettyjä asioita. Tohtori on väitöskirjaa puolustanut henkilö, avioliitto on juridinen sopimus, kihlaus on lupaus avioitumisesta. 70-luku oli ja meni. Nykyaikana ketään ei kiinnosta miksi smurffiliittoanne nimitätte. Jos se ei ole kihlaus niin se ei ole kihlaus olitte siitä mitä mieltä hyvänsä.
Meillä on myös yhteiskunta joka muuttuu ajan saatossa. Emme enää edes puhu vanhaa suomea vaikka varmasti toivoisit niinkin olevan eli kieli ja merkitykset muuttuu. Yritä edes elää muutosten mukana. Ymmärrän, että kaikki eivät pysty.
Mitä kihlaus siis tässä uudessa hienossa sanastossa tarkoittaa? Ainut syy miksi kihlautumisella on yhtään mitään merkitystä yhtään missään on siksi, että ihmiset olettavat kyseisten henkilöiden olevan menossa naimisiin. Vähän sama kuin yo-merkonomista tuli opistotutkinnon sijaam amis-tutkinto: nykyään ihmiset eivät suurinpiirtein kehtaa sanoa olevansa merkonomeja. Kun sisältö muuttuu, merkitys muuttuu. Jos teinikihlauksesta tulee normi niin ei sen kunniaksi kukaan jaksa edes kahveja keittää.
Ei. Ihmiset eivät oleta kihlautuneiden olevan menossa naimisiin. Eivät enää tällä vuosituhannella. He olettavat parin olevan sitoutuneita toisiinsa ja vakavissan suhteensa kanssa.
Kyllä ainakin minun lähipiirini niin olettaa, ja ihan tällä vuosituhannella.
N30
No, se kertoo vain sinun lähipiiristäsi, ei mistään muusta. Onhan noita kiihkouskovaisia, susipareista jauhavia tyyppejä näköjään vielä jokunen tällekin vuosituhannelle siunaantunut.
Ei olla kiihkouskovaisia, osa taitaa olla tapauskovaisia ja osa on ateisteja, eikä "susipareja" eli avopareja mitenkään paheksuta. Se on vain selvää, että kihlausta seuraa avioliitto.
N30
Luulisi sinun ja lähipiirisi jo huomanneen, että ei todellakaan ole selvää. Enää. Jos on koskaan ollutkaan, eihän se ”aie” ennenkään ole sitonut mihinkään. Kihlauksia on purettu halki vuosisatojen.
No mun lähipiirissä kihlautuneet ovat menneet naimisiin. Ei kihloihin ole mikään pakko mennä, jos ei halua naimisiin. Itsekin elän avoliitossa onnellista elämää.
N30
Niin siis teilläkö lähipiiri on järjestänyt juhlat saattaakseen avioitumisaikeensa kaiken kansa tietoon? Miksi ihmeessä? Mitä ”kaikki muut” sillä tiedolla tekevät?
Olen kuullut, että feikkikihloihin menneet pitävät myös kihlajaisia ja ottavat häpeilemättä kihlajaislahjoja sukulaisilta ja ystäviltä vastaan, joten miksipä ei sitten oikeasti kihlautuneet niin saisi tehdä.
Elät kuulopuheiden mukaisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Juuri noinhan se on.
Taas se vastaa itselleen
Koska kuvittelee kaikkien olevan samanlaisia, kuin itse on. Jos mies ei oo samantien vihkaissut, niin ottaa itsetunnon päälle. Se voi rakastua vaikka naapurin Mirkkuun, jos kihlaus pitkittyy.
Meillä on yhteiskunta, jossa on pyrkimys, että tietyt sanat tarkoittavat tiettyjä asioita. Tohtori on väitöskirjaa puolustanut henkilö, avioliitto on juridinen sopimus, kihlaus on lupaus avioitumisesta. 70-luku oli ja meni. Nykyaikana ketään ei kiinnosta miksi smurffiliittoanne nimitätte. Jos se ei ole kihlaus niin se ei ole kihlaus olitte siitä mitä mieltä hyvänsä.
Meillä on myös yhteiskunta joka muuttuu ajan saatossa. Emme enää edes puhu vanhaa suomea vaikka varmasti toivoisit niinkin olevan eli kieli ja merkitykset muuttuu. Yritä edes elää muutosten mukana. Ymmärrän, että kaikki eivät pysty.
Mitä kihlaus siis tässä uudessa hienossa sanastossa tarkoittaa? Ainut syy miksi kihlautumisella on yhtään mitään merkitystä yhtään missään on siksi, että ihmiset olettavat kyseisten henkilöiden olevan menossa naimisiin. Vähän sama kuin yo-merkonomista tuli opistotutkinnon sijaam amis-tutkinto: nykyään ihmiset eivät suurinpiirtein kehtaa sanoa olevansa merkonomeja. Kun sisältö muuttuu, merkitys muuttuu. Jos teinikihlauksesta tulee normi niin ei sen kunniaksi kukaan jaksa edes kahveja keittää.
Ei. Ihmiset eivät oleta kihlautuneiden olevan menossa naimisiin. Eivät enää tällä vuosituhannella. He olettavat parin olevan sitoutuneita toisiinsa ja vakavissan suhteensa kanssa.
Kyllä ainakin minun lähipiirini niin olettaa, ja ihan tällä vuosituhannella.
N30
No, se kertoo vain sinun lähipiiristäsi, ei mistään muusta. Onhan noita kiihkouskovaisia, susipareista jauhavia tyyppejä näköjään vielä jokunen tällekin vuosituhannelle siunaantunut.
Ei olla kiihkouskovaisia, osa taitaa olla tapauskovaisia ja osa on ateisteja, eikä "susipareja" eli avopareja mitenkään paheksuta. Se on vain selvää, että kihlausta seuraa avioliitto.
N30
Luulisi sinun ja lähipiirisi jo huomanneen, että ei todellakaan ole selvää. Enää. Jos on koskaan ollutkaan, eihän se ”aie” ennenkään ole sitonut mihinkään. Kihlauksia on purettu halki vuosisatojen.
No mun lähipiirissä kihlautuneet ovat menneet naimisiin. Ei kihloihin ole mikään pakko mennä, jos ei halua naimisiin. Itsekin elän avoliitossa onnellista elämää.
N30
Miksi he ovat kihlautuneet? Mitä he kokevat sillä saavuttavansa? Eikö riitä, että he itse tietävät päättäneensä avioitua, miksi pitää hankkia sormukset, järjestää juhlat tai muuten julistaa päätöstään kaikelle kansalle?
Naimisiin ei voi mennä kihlautumatta. Sormukset, juhlat ja kaikki muu on sitten ylimääräistä, joiden hankkimisesta ja järjestämisestä pari päättää itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. OhisYlä- vai alakoulussa? :D
Lue aiemmat viestit niin ymmärrät.
Eli yläkoulussa, koska teinikihlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. OhisYlä- vai alakoulussa? :D
Lue aiemmat viestit niin ymmärrät.
Eli yläkoulussa, koska teinikihlat.
Eläkkeellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. OhisYlä- vai alakoulussa? :D
Lue aiemmat viestit niin ymmärrät.
Eli yläkoulussa, koska teinikihlat.
Eläkkeellä
Ja vieläkin on koulu kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vähän meni metsään. Taas.
No tule pois sieltä metsästä.
Vierailija kirjoitti:
Paikalla on ylempää keskiluokkaa olevia ihmisiä ja ylempää luokkaa 😉
Päivällä oli ainakin yksi alakoululainen.
Jiis mikä teinikihla allergikko 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikalla on ylempää keskiluokkaa olevia ihmisiä ja ylempää luokkaa 😉
Päivällä oli ainakin yksi alakoululainen.
Mukava juttu 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ylempää luokkaa ja kihloissa enkä mene naimisiin.
T. OhisYlä- vai alakoulussa? :D
Lue aiemmat viestit niin ymmärrät.
Eli yläkoulussa, koska teinikihlat.
Eläkkeellä
Ja vieläkin on koulu kesken?
Elämän koulu joillain ottaa koko iän ymmärtää kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tyypeille ottaa kovasti identiteetin päälle. Halusivat sormuksen, jotta heidän parisuhteensa olisi spesiaalimpi ja kutsuvat sitä kihlautumiseksi, vaikkei heillä olisi aikomustakaan mennä naimisiin. On vaan niin paljon kivempaa esiintyä kanssaihmisten edessä sormus sormessa ”kihlautuneena,” se antaa omalle statukselle nostetta. Siksi heille on liian kova paikka myöntää, että kyseessä on feikkikihlat / aikuisten teinikihlat. Oma parisuhde tuntuukin huonommalle, jos ei voi käyttää sormusta ”todistamaan,” että se on erityinen ja tulee kestämään pitkää ja jos suhdetta ja omaa itsetuntoa ei voi pönkittää kutsumalla tilannetta kihloissa olemiseksi.
Juuri noinhan se on.
Taas se vastaa itselleen
Koska kuvittelee kaikkien olevan samanlaisia, kuin itse on. Jos mies ei oo samantien vihkaissut, niin ottaa itsetunnon päälle. Se voi rakastua vaikka naapurin Mirkkuun, jos kihlaus pitkittyy.
Meillä on yhteiskunta, jossa on pyrkimys, että tietyt sanat tarkoittavat tiettyjä asioita. Tohtori on väitöskirjaa puolustanut henkilö, avioliitto on juridinen sopimus, kihlaus on lupaus avioitumisesta. 70-luku oli ja meni. Nykyaikana ketään ei kiinnosta miksi smurffiliittoanne nimitätte. Jos se ei ole kihlaus niin se ei ole kihlaus olitte siitä mitä mieltä hyvänsä.
Meillä on myös yhteiskunta joka muuttuu ajan saatossa. Emme enää edes puhu vanhaa suomea vaikka varmasti toivoisit niinkin olevan eli kieli ja merkitykset muuttuu. Yritä edes elää muutosten mukana. Ymmärrän, että kaikki eivät pysty.
Mitä kihlaus siis tässä uudessa hienossa sanastossa tarkoittaa? Ainut syy miksi kihlautumisella on yhtään mitään merkitystä yhtään missään on siksi, että ihmiset olettavat kyseisten henkilöiden olevan menossa naimisiin. Vähän sama kuin yo-merkonomista tuli opistotutkinnon sijaam amis-tutkinto: nykyään ihmiset eivät suurinpiirtein kehtaa sanoa olevansa merkonomeja. Kun sisältö muuttuu, merkitys muuttuu. Jos teinikihlauksesta tulee normi niin ei sen kunniaksi kukaan jaksa edes kahveja keittää.
Ei. Ihmiset eivät oleta kihlautuneiden olevan menossa naimisiin. Eivät enää tällä vuosituhannella. He olettavat parin olevan sitoutuneita toisiinsa ja vakavissan suhteensa kanssa.
Kyllä ainakin minun lähipiirini niin olettaa, ja ihan tällä vuosituhannella.
N30
No, se kertoo vain sinun lähipiiristäsi, ei mistään muusta. Onhan noita kiihkouskovaisia, susipareista jauhavia tyyppejä näköjään vielä jokunen tällekin vuosituhannelle siunaantunut.
Ei olla kiihkouskovaisia, osa taitaa olla tapauskovaisia ja osa on ateisteja, eikä "susipareja" eli avopareja mitenkään paheksuta. Se on vain selvää, että kihlausta seuraa avioliitto.
N30
Luulisi sinun ja lähipiirisi jo huomanneen, että ei todellakaan ole selvää. Enää. Jos on koskaan ollutkaan, eihän se ”aie” ennenkään ole sitonut mihinkään. Kihlauksia on purettu halki vuosisatojen.
No mun lähipiirissä kihlautuneet ovat menneet naimisiin. Ei kihloihin ole mikään pakko mennä, jos ei halua naimisiin. Itsekin elän avoliitossa onnellista elämää.
N30
Niin siis teilläkö lähipiiri on järjestänyt juhlat saattaakseen avioitumisaikeensa kaiken kansa tietoon? Miksi ihmeessä? Mitä ”kaikki muut” sillä tiedolla tekevät?
Mitä kaikki muut tekevät sillä tiedolla, että joku on "kihloissa" ilman päätöstä avioitua? Miksi pitää käyttää sormuksia ja sanoa olevansa kihloissa, jos se ei kuitenkaan tarkoita yhtään mitään ainakaan kenellekään muulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän meni metsään. Taas.
No tule pois sieltä metsästä.
Luulen että yhteiskunta on edelleen kivikaudella näistä jutuista päätellen.
Kyllä, kihlautuminen on parin oma kahdenkeskinen päätös.