Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Sormuksenhan saa ostaa jokainen rakkaalleen ja kaiverruttaa siihen mitä huvittaa. Vai kieltääkö aviopoliisit myös tämän?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Juurikin näin. Mikä ihmeen tarve on mennä naimsiiin? Miksi pitäisi mennä? Ei naimisiin meneminen mitenkään suhdetta muuta. Inhoan hääjuhlia, morsiuspuku on ruma ja muutenkin kaikki tyttömäiset hääkoristeet. Lisäksi ei kiinnosta edes kestitä sukulaisia, koska pidän vain harvoista sukulaisista.
Järkevä ihminen tekee aina avioehdon naimisiin mennessä. Jos ei vielä saa irti mitään perinteisistä häistä, jotka nekin yleensä paisuvat kustannuksiltaan hyvin korkeiksi, jää aika vähän syitä tosiaan mennä naimisiin. Sitoutua toiseen voi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Miten te sitten pystytte menemään naimisiin, kun ette mitenkään sopineet siitä? Ihan sattumalta osuitte maistraattiin yhtä aikaa ja olitte vahingossa varanneet ajankin?
Sanottiinko tuossa ettei oltu sovittu aikaa?
Jos oli sovittu aika, niin viimeistään sen sopimisen yhteydessä kihlaus astui voimaan. Olitte siis kihloissa ennen naimisiinmenoa.
Kihloissa ja kännissä on kiva olla!
Vierailija kirjoitti:
Kihloissa ja kännissä on kiva olla!
Mukakihloissa ja mukakännissä ei ole yhtä kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Juurikin näin. Mikä ihmeen tarve on mennä naimsiiin? Miksi pitäisi mennä? Ei naimisiin meneminen mitenkään suhdetta muuta. Inhoan hääjuhlia, morsiuspuku on ruma ja muutenkin kaikki tyttömäiset hääkoristeet. Lisäksi ei kiinnosta edes kestitä sukulaisia, koska pidän vain harvoista sukulaisista.
Avioliiton merkitys selviää varmasti sitten, kun kumppani menehtyy ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Avioliitto on juridinen sopimus. Hääjuhlien järjestäminen ei ole mikään pakollinen juttu, naimisiin pääsee ilman juhliakin. Maistraatissa homma kestää muutaman minuutin ja todistajatkin saa tarvittaessa paikan päältä. Ei tarvitse kertoa kenellekään ennen eikä jälkeenpäin.
Mitä on kihloihin meneminen? Miten mennään kihloihin? Olen ollut naimisissa mutta en käsittääkseni kihloissa. Vai olenko? Totta kai naimisiin menosta puhuttiin ja sovittiin, mutta kihloihin menosta emme koskaan puhuneet sanaakaan. Ei ollut sormuksia eikä k-sanaa sanottu.
Koska kihlautuminen ei ole mitenkään virallista niin sitähän voisi vaikka joka päivä mennä kihloihin ja sitten taas lakata olemasta kihloissa. Mystistä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä on kihloihin meneminen? Miten mennään kihloihin? Olen ollut naimisissa mutta en käsittääkseni kihloissa. Vai olenko? Totta kai naimisiin menosta puhuttiin ja sovittiin, mutta kihloihin menosta emme koskaan puhuneet sanaakaan. Ei ollut sormuksia eikä k-sanaa sanottu.
Koska kihlautuminen ei ole mitenkään virallista niin sitähän voisi vaikka joka päivä mennä kihloihin ja sitten taas lakata olemasta kihloissa. Mystistä.
Menitte kihloihin silloin kun sovitte naimisiinmenosta. Siihen ei tarvita sormuksia tai kihlaus-sanan tai sen johdannaisten käyttöä. Kihlaus määritelmällisesti tarkoittaa, että pariskunta on sopinut menevänsä naimisiin. Lyhimmillään kihlaus kestää sen ajan, mitä esteidentutkinta vie. Sama logiikka toimii myös toiseen suuntaan eli jos ei ole aietta mennä naimisiin, ei ole myöskään kihloissa vaikka olisi sormukset tai henkilöt ajattelisivat olevansa kihloissa.
Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Ei siis mitään syytä tällaiselle. 😂 Naurettavaa mennä vain kihloihin, aikomatta mennä koskaan naimisiin.
Kihlaus on alun alkaen ollut lupaus avioliitosta. Tosin mieltään on saanut muuttaakin, mutta silti; kihlauksen on tarkoitus johtaa avioliittoon.
Jos haluaa vain asua saman katon alla, ei siihen mikään kihlaus ja sormus nimettömässä kuulu rinnalle. Mutta monet siti tekevät niin, osoitaakseen, että ovat ja/tai asuvat virallisesti yhdessä. Minusta sellaiset kyllä voisivat näytellä vaikka vain kotiavaintaan muille, sen sormuksen sijaan.
Itsekin olen kihloissa nuorena ollut, vaikka tiesin, ettei ko. avopuoliso koskaan mene naimisiin kanssani. Ihan nolotti ottaa sukulaistädeiltä kihlajaislahjoja vastaan, kun tiesi, että he luulivat kihlausta avioliittolupaukseksi. Ja sitten tuli lopulta erokin.
Seuraavan kanssa mentiin kihloihin ja myös naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä on kihloihin meneminen? Miten mennään kihloihin? Olen ollut naimisissa mutta en käsittääkseni kihloissa. Vai olenko? Totta kai naimisiin menosta puhuttiin ja sovittiin, mutta kihloihin menosta emme koskaan puhuneet sanaakaan. Ei ollut sormuksia eikä k-sanaa sanottu.
Koska kihlautuminen ei ole mitenkään virallista niin sitähän voisi vaikka joka päivä mennä kihloihin ja sitten taas lakata olemasta kihloissa. Mystistä.
Kihlauksen määritelmä ei vaadi osallisten tietoisuutta määritelmästä. Ei ihmisen veriryhmäkään vaadi ihmisen tietoisuutta veriryhmästään.
Meillä oli 8 vuoden kihlaus. Nyt ollaan oltu 15 vuotta naimisissa.
Jos ei ole kosittu, ei olla kihloissa. Ei olla luvattu mitään. Ei ole morsianta, eikä ole sulhastakaan. Jos siitä huolimatta on ostettu sormukset, niin puhutaan teinikihloista.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kosittu, ei olla kihloissa. Ei olla luvattu mitään. Ei ole morsianta, eikä ole sulhastakaan. Jos siitä huolimatta on ostettu sormukset, niin puhutaan teinikihloista.
Tai mukakihlauksesta.
Kihlaus on avioliittolupaus. sormus ei ole ratkaiseva. vaikka teillä olisi sormukset, mutta ette aio mennä naimisiin, ette ole kihloissa.
Ok. No menen naimisiin sitten kun jaksan. Mitään aikarajaahan tähän ei ole.