Miksei toimeentulotukea myönnetä ihmiselle, jolla on vähän rahaa tilillä yllättäviä menoja varten?
Mitä järkeä siinä on, että ihmisen täytyy käyttää viimeisetkin rahansa saadakseen täyttä toimeentulotukea? Joka paikassa korostetaan, kuinka tärkeää olisi että kaikilla olisi 1-4 kuukauden nettotuloja tai ainakin pakollisia menoja vastaava summa. Miksei siis köyhillä ole oikeutta pitää edes satasen säästöjä tilillään, jos tulee tarvetta toimeentulotuelle? Moni toimeentulotuelle joutunut joutuu nyt pahaan pulaan heti jos tulee pieniäkin yllättäviä menoja, kun säästössä ei ole yhtään rahaa jolla voisi maksaa.
Pahan päivän varalle säästäminen on järkevää, ja mielestäni yhteiskunnan tulisi kannustaa siihen myös köyhiä.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen?
Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.
No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.
Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.
Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.Olet oikeassa siinä, että karenssien syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia. Tämä on toki toinen epäkohta. Mutta tarkoitin siis esim. tilannetta, jossa on kieltäytynyt tarjotusta työstä tms - no, eipä minua haittaisi, vaikka edes tuo karenssi ei vaikuttaisi, mutta kun olettaisin, että suurin osa haluaisi vetää rajan johonkin, niin ajattelin että olisko se sitten tuossa kohtaa.
Työstä kieltäytymiselle voi olla hyvä syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti.
Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis.
Äänestät selvästi vasuria koska haluat maahamme lisää köyhiä. Kunnon oikeistolainen kannattaa perustuloa jossa sosialismi ei vie ihmisten yksityisomaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti.
Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis.
Itse en lähtisi siihen, että mikään osa sosiaaliturvasta myönnetään lainana. Se on aika vaarallinen ja epäinhimillinen tie, ja voi johtaa juuri siihen, mitä kuvasin - kohta huomataan, ettei mitään sosiaaliturvaa olekaan, vain lainoja milloin mihinkin elämäntilanteeseen. Ja se taas on ihan muuta kuin mihin hyvinvointivaltiolla pyrittiin. Yhteiskunta on kuitenkin yhteiskunta, jonka täytyy pitää myös huoli jäsenistään - en muuttaisi yhteiskuntaa bisnestä tekeväksi yritykseksi.
Osa sosiaaliturvasta on jo ajat sitten myönnetty lainana: Opintotukeen oikeutetuilla opiskelijoilla ei ole pelkästään oikeutta parantaa elintasoaan opintolainan avulla, vaan heillä on käytännössä velvollisuus nostaa opintolaina täysimääräisenä ennen kuin heillä on oikeus esim. toimeentulotukeen. Mielestäni tämä on oikeasti törkeää, koska opintoraha on paljon toimeentulotukea pienempi eikä sitäkään vähää makseta kesäkuukausina, vaikka opiskelija ei saisi mistään töitä tai pystyisi opiskelemaan. Käytännössä moni opiskelija onkin tilanteessa, jossa lainan nostamiselle ei ole vaihtoehtoja.
Mielestäni ehdottamani toimeentulotulolaina olisi paljon nykyistä opintotukijärjestelmää inhimillisempi vaihtoehto, koska pienituloisilla olisi aina mahdollisuus valita vastikkeeton toimeentulotuki, jos olisivat valmiita antamaan asuntonsa myytäväksi.
Opiskelijoiden kohdalla tuo onkin epäkohta. En kuitenkaan lähtisi korjaamaan sitä epäkohtaa siirtämällä ongelmaa jollekin toiselle ihmisryhmälle. Erityisen epäinhimillistä olisi tehdä viimesijaisesta sosiaaliturvasta lainapainotteinen. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, että joku maksaisi sosiaaliturvastaan vaikka 250 000 euroa, kun nyt opintolainan velkataakka on kuitenkin huomattavasti maltillisempi. Aika epäinhimilliseltä kuulostaisi tuo ehdottamasi malli! Lopulta se johtaisi myös omanlaiseen taloudelliseen loukkuun: uskaltaako ottaa asuntolainaa, jos se nuorempana maksettu asunto ei sittenkään paranna omaa tilannetta vaikka eläkkeellä? Yksikin vähän pitempi työttömyyskausi voi romuttaa koko loppuelämän, ja sitten kuitenkin eläkkeellä kituuttaa jollain pikkusummalla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne ”yllättävät menot” ovat? Joka joulu alkaa se lahjojen kerjääminen netissä ja muualla. Aina on ”yllättäviä laskuja”. Miten lasku voi yllättää? Pakollisia ovat asumismenot, muut ovat itse hankittuja. Ja sairasmenot saa tosiaan Kelalta.
Aiemmin onkin jo annettu yksi esimerkki yllättävästä menosta, mutta annetaan vielä toinenkin. Itse puraisi kissa käteen. Samana päivänä jouduin käymään lääkärissä, ottamaan jäykkäkouristusrokotteen ja samana päivänä piti aloittaa antibiottikuuri joka maksoi muutaman kymmenen euroa tai tulehduksen päästessä leviämään terveydenhuollon mukaan siinä on pahimmassa tapauksessa amputaatioriski.
Yksinkertaisesti se että tilin pitää pyöriä lähellä nollaa tai siellä oleva raha katsotaan varallisuudeksi jos "ei pysty osoittamaan että se on säästetty toimeentulotuesta" on ajattelematonta ja todellisuudesta vieraantunutta säästämisbyrokratiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen?
Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.
No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.
Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.
Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.Olet oikeassa siinä, että karenssien syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia. Tämä on toki toinen epäkohta. Mutta tarkoitin siis esim. tilannetta, jossa on kieltäytynyt tarjotusta työstä tms - no, eipä minua haittaisi, vaikka edes tuo karenssi ei vaikuttaisi, mutta kun olettaisin, että suurin osa haluaisi vetää rajan johonkin, niin ajattelin että olisko se sitten tuossa kohtaa.
Ja varmaan mökin kuluja ei tietenkään voitaisi huomioida, vaan se vertautuisi siihen, ettei harrastusvälineitäkään kustanneta toimeentulotuessa erikseen. Kai se sitten olisi henkilön oma asia, miten saa ne kulut maksettua, mutta jos on esim. pieni mökki, jossa ulkohuussi, niin ei siihen varmaan tule kuin kiinteistövero, pieni tiemaksu ja maltilliset sähkömaksut. Jos jotain pitäisi korjata, se on toki hankalampaa. Mutta varmaan tuossa ehdottamassani mallissa olisi taas se, että raja olisi vedettävä johonkin, ja kais e vedettäisiin siihen, että mökin saa omistaa, mutta sitten pitää pärjäillä sen kanssa itse.
En oikein tiedä, minkä takia sen rajan pitäisi olla juuri se mökki tai auto? Entäs, jos omistaa asunnon ulkomailla tai veneen? Ei kai niitäkään tarvitse myydä? Entä, jos omistaa auton, mökin, veneen, lomaosakkeen ja ulkomaan asunnon, saako ne kaikki olla?
Ehkä siinä on ajateltu sitäkin, että omaisuudesta pystyy saamaan tuloa. Esim jos omistat vapaa-ajan asunnon, voisit vuokrata sitä pimeästi ja saada tuloa. Jos oma vapaa-ajan virkistys hoituu, eikä rahahuoliakaan ole, mikä toimii motivaationa pyrkiä työhön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen?
Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.
No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.
Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.
Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.Olet oikeassa siinä, että karenssien syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia. Tämä on toki toinen epäkohta. Mutta tarkoitin siis esim. tilannetta, jossa on kieltäytynyt tarjotusta työstä tms - no, eipä minua haittaisi, vaikka edes tuo karenssi ei vaikuttaisi, mutta kun olettaisin, että suurin osa haluaisi vetää rajan johonkin, niin ajattelin että olisko se sitten tuossa kohtaa.
Työstä kieltäytymiselle voi olla hyvä syy.
En ole eri mieltä kanssasi, ja ymmärrän tuon hyvin. Ja olen kyllä sitä mieltä, että myös työkkärin osalta olisi parantamisen varaa esim. siinä, miten ja mitä töitä ihmisille tarjotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti.
Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis.
Itse en lähtisi siihen, että mikään osa sosiaaliturvasta myönnetään lainana. Se on aika vaarallinen ja epäinhimillinen tie, ja voi johtaa juuri siihen, mitä kuvasin - kohta huomataan, ettei mitään sosiaaliturvaa olekaan, vain lainoja milloin mihinkin elämäntilanteeseen. Ja se taas on ihan muuta kuin mihin hyvinvointivaltiolla pyrittiin. Yhteiskunta on kuitenkin yhteiskunta, jonka täytyy pitää myös huoli jäsenistään - en muuttaisi yhteiskuntaa bisnestä tekeväksi yritykseksi.
Osa sosiaaliturvasta on jo ajat sitten myönnetty lainana: Opintotukeen oikeutetuilla opiskelijoilla ei ole pelkästään oikeutta parantaa elintasoaan opintolainan avulla, vaan heillä on käytännössä velvollisuus nostaa opintolaina täysimääräisenä ennen kuin heillä on oikeus esim. toimeentulotukeen. Mielestäni tämä on oikeasti törkeää, koska opintoraha on paljon toimeentulotukea pienempi eikä sitäkään vähää makseta kesäkuukausina, vaikka opiskelija ei saisi mistään töitä tai pystyisi opiskelemaan. Käytännössä moni opiskelija onkin tilanteessa, jossa lainan nostamiselle ei ole vaihtoehtoja.
Mielestäni ehdottamani toimeentulotulolaina olisi paljon nykyistä opintotukijärjestelmää inhimillisempi vaihtoehto, koska pienituloisilla olisi aina mahdollisuus valita vastikkeeton toimeentulotuki, jos olisivat valmiita antamaan asuntonsa myytäväksi.
Mitkä asunnot?
Tuskin pienituloisella on omistusasuntoa.
Valtio saisi kaikki surkeat kaupaksi käymättömät mörskät ristikseen?
Ei hyvä fiilis ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Mitäs muuta kommarin päivään? Tuota mallia kokeiltiin jo neukkulassa.
Miksi väität minua kommariksi? Olen vain sitä mieltä, että toimeentulotuen saajien varallisuutta tulisi kohdella jokseenkin yhdenvertaisesti. Ei ole reilua, että muut joutuu luopumaan viimeisistäkin säästöistä samalla kun joku saa pitää satojen tuhansien omistusasunnon saa itsellään ihan tuosta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on, että omat rahat käytetään ensin. Ei se toimeentulotuki ole mitään ”taikarahaa” tai ilmaista rahaa.
Voisi lakkauttaa koko toimeentulotuen, kyllä ihminen pärjää ja on aina pärjännyt ilmankin. Nykyään laskutetaan kaikki Kelalta, vuokrat, ruokarahat, sähköt, vedet, lääkärilaskut, lääkkeet, silmälasit, lastenvaunut, jopa lasten harrastukset. Aika monta tuntia saa töitä painaa, että pääsee samoille lukemille.
Usein ne köyhyydestä valittajat ovat vielä huomattavan ylipainoisia ja elintasosairaita ja kotoa löytyy rivi viihdelaitteita, joiden ostoa hyvinkin toimeentuleva harkitsee.
Ihminen pärjää myös ilman kodinkoneita. Useimmissa taloyhtiöissä on pyykkitupa tai voi kåyttää pesulaa. Pikkuvaatteet voi pestä käsin. Muut kodinkoneet eivät olekaan välttämättömiä.
Mitä ne ”yllättävät menot” ovat? Joka joulu alkaa se lahjojen kerjääminen netissä ja muualla. Aina on ”yllättäviä laskuja”. Miten lasku voi yllättää? Pakollisia ovat asumismenot, muut ovat itse hankittuja. Ja sairasmenot saa tosiaan Kelalta.Nykyään monessa taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Kaikki voitot maksimoidaan ja on hyödyllisempää rakentaa talo ilman pesutupaa kun nekin neliöt voi käyttää asuntoihin. Mitä tarkoittaa voi käyttää pesulaa? Pesulat on maksullisia ja esimerkiksi itsepalvelupesulassa yksi koneellinen maksaa noin 10 €. Ja sinne pesulaankin pitäisi päästä, ei ne yleensä ole kodin vieressä. Paljon halvemmaksi tulee oma pesukone.
Ne köyhimmät eivät taida asua uusimmissa taloyhtiöissä kuitenkaan. Jos asuvat, jotain on vinksallaan siinä, että yhteiskunta maksaa tulottomien elämisen kalliissa asunnoissa kun työssäkäyvät joutuvat asumaan siinä mihin on varaa.
Käytettyjä pesukoneita saa nettikirppareilta tai roskalavaryhmistä jopa ilmaiseksi tai parilla kympillä. Moni myy muutonkin yhteydessä pois.Osamaksullakin saa kodinkoneliikkeestä jos on pakko saada uusi kone heti.
Pesula = esim. SOL-pesula, missä voi pesettää petivaatteet ja matot. Vaatteita pestään myös kilopyykkinä muutamalla eurolla. Ei ole kovin kallista kun säästyy pesuaineet, sähkö, vesi, kuivaus ja omaa aikaa.
Ai vaatteita pestään kilopyykkinä "muutamalla eurolla"? Esim. SOL-pesulan hinnaston mukaan yksi kilo maksaa 8,40 eur eli tuollainen kohtuullinen 5 kg koneellinen yli 40 euroa. Ihan järjetön hinta ja aivan umpityperä ehdotus ja älytön väite, ettei tuo olisi kovin kallista. Kyllä on. Tuossa ei kovin kauaa tarvitse pesulaa käyttää, että hinta on jo koneen hinnan verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Mitäs muuta kommarin päivään? Tuota mallia kokeiltiin jo neukkulassa.
Miksi väität minua kommariksi? Olen vain sitä mieltä, että toimeentulotuen saajien varallisuutta tulisi kohdella jokseenkin yhdenvertaisesti. Ei ole reilua, että muut joutuu luopumaan viimeisistäkin säästöistä samalla kun joku saa pitää satojen tuhansien omistusasunnon saa itsellään ihan tuosta vaan.
Yhteiskunnan ei pidä kannustaa ihmisiä köyhtymään kuten vasemmisto haluaa äänestäjien toivossa. Perustulo johon ei omaisuus vaikuta olisi paras ratkaisu. Milton Friedmankin tätä.ehdotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen?
Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.
No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.
Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.
Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.Olet oikeassa siinä, että karenssien syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia. Tämä on toki toinen epäkohta. Mutta tarkoitin siis esim. tilannetta, jossa on kieltäytynyt tarjotusta työstä tms - no, eipä minua haittaisi, vaikka edes tuo karenssi ei vaikuttaisi, mutta kun olettaisin, että suurin osa haluaisi vetää rajan johonkin, niin ajattelin että olisko se sitten tuossa kohtaa.
Ja varmaan mökin kuluja ei tietenkään voitaisi huomioida, vaan se vertautuisi siihen, ettei harrastusvälineitäkään kustanneta toimeentulotuessa erikseen. Kai se sitten olisi henkilön oma asia, miten saa ne kulut maksettua, mutta jos on esim. pieni mökki, jossa ulkohuussi, niin ei siihen varmaan tule kuin kiinteistövero, pieni tiemaksu ja maltilliset sähkömaksut. Jos jotain pitäisi korjata, se on toki hankalampaa. Mutta varmaan tuossa ehdottamassani mallissa olisi taas se, että raja olisi vedettävä johonkin, ja kais e vedettäisiin siihen, että mökin saa omistaa, mutta sitten pitää pärjäillä sen kanssa itse.
En oikein tiedä, minkä takia sen rajan pitäisi olla juuri se mökki tai auto? Entäs, jos omistaa asunnon ulkomailla tai veneen? Ei kai niitäkään tarvitse myydä? Entä, jos omistaa auton, mökin, veneen, lomaosakkeen ja ulkomaan asunnon, saako ne kaikki olla?
Ehkä siinä on ajateltu sitäkin, että omaisuudesta pystyy saamaan tuloa. Esim jos omistat vapaa-ajan asunnon, voisit vuokrata sitä pimeästi ja saada tuloa. Jos oma vapaa-ajan virkistys hoituu, eikä rahahuoliakaan ole, mikä toimii motivaationa pyrkiä työhön?
Ei sosiaaliturvan määräytymisperusta voi olla itsestäänselvä oletus siitä, että kaikilla on lähtökohtaisesti pimeitä tuloja. Mutta kuten olen kirjoittanut, minusta toimeentulotuen perusosa voisi hyvinkin olla omaisuudesta ja säästöistä riippumaton kaikille (tulojen perusteella) kuuluva etuus. Veikkaan, että olisi aika marginaalinen tilanne, että toimeentulotukiasiakkaalla olisi mittava omaisuus, jonka vuoksi hän ei motivoidu töihin. Yleensä näin ei ole. Ja onhan se sama tilanne nyt työttömyyskorvauksenkin kanssa, ja silti ihmiset menevät töihin, vaikkei rahahuolia olisikaan. Ilmeisesti heillä on sitten muitakin syitä hakeutua töihin - ehkä haluavat lisää rahaa ja tekemistä?
Esim. tuossa kuvaamassasi tilanteessa motivaattori töihin voisi olla se, että ilman palkkatuloja ei ole rahaa ylläpitää luettelemiasi asioita, ja kun ei halua luopuakaan, pitää saada lisää rahaa. Ihan yhtä hyvin voisit ihmetellä, miksi joku köyhä menisi pienipalkkaiseen työhön, kun ei sillä rahalla kuitenkaan saa mökkiä, autoa, venettä ja lomaosaketta ulkomailta - ja silti aika moni menee sellaiseenkin työhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Mitäs muuta kommarin päivään? Tuota mallia kokeiltiin jo neukkulassa.
Miksi väität minua kommariksi? Olen vain sitä mieltä, että toimeentulotuen saajien varallisuutta tulisi kohdella jokseenkin yhdenvertaisesti. Ei ole reilua, että muut joutuu luopumaan viimeisistäkin säästöistä samalla kun joku saa pitää satojen tuhansien omistusasunnon saa itsellään ihan tuosta vaan.
No miksi se ratkaisu ei kelpaisi, että omaisuutta ja säästöjä saa olla, että ne eivät vaikuta toimeentulotukeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.
Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi. En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.
Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois.
"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."
Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan?
On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.
Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.
En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti.
Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis.
Itse en lähtisi siihen, että mikään osa sosiaaliturvasta myönnetään lainana. Se on aika vaarallinen ja epäinhimillinen tie, ja voi johtaa juuri siihen, mitä kuvasin - kohta huomataan, ettei mitään sosiaaliturvaa olekaan, vain lainoja milloin mihinkin elämäntilanteeseen. Ja se taas on ihan muuta kuin mihin hyvinvointivaltiolla pyrittiin. Yhteiskunta on kuitenkin yhteiskunta, jonka täytyy pitää myös huoli jäsenistään - en muuttaisi yhteiskuntaa bisnestä tekeväksi yritykseksi.
Osa sosiaaliturvasta on jo ajat sitten myönnetty lainana: Opintotukeen oikeutetuilla opiskelijoilla ei ole pelkästään oikeutta parantaa elintasoaan opintolainan avulla, vaan heillä on käytännössä velvollisuus nostaa opintolaina täysimääräisenä ennen kuin heillä on oikeus esim. toimeentulotukeen. Mielestäni tämä on oikeasti törkeää, koska opintoraha on paljon toimeentulotukea pienempi eikä sitäkään vähää makseta kesäkuukausina, vaikka opiskelija ei saisi mistään töitä tai pystyisi opiskelemaan. Käytännössä moni opiskelija onkin tilanteessa, jossa lainan nostamiselle ei ole vaihtoehtoja.
Mielestäni ehdottamani toimeentulotulolaina olisi paljon nykyistä opintotukijärjestelmää inhimillisempi vaihtoehto, koska pienituloisilla olisi aina mahdollisuus valita vastikkeeton toimeentulotuki, jos olisivat valmiita antamaan asuntonsa myytäväksi.
Opiskelijoiden kohdalla tuo onkin epäkohta. En kuitenkaan lähtisi korjaamaan sitä epäkohtaa siirtämällä ongelmaa jollekin toiselle ihmisryhmälle. Erityisen epäinhimillistä olisi tehdä viimesijaisesta sosiaaliturvasta lainapainotteinen. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, että joku maksaisi sosiaaliturvastaan vaikka 250 000 euroa, kun nyt opintolainan velkataakka on kuitenkin huomattavasti maltillisempi. Aika epäinhimilliseltä kuulostaisi tuo ehdottamasi malli! Lopulta se johtaisi myös omanlaiseen taloudelliseen loukkuun: uskaltaako ottaa asuntolainaa, jos se nuorempana maksettu asunto ei sittenkään paranna omaa tilannetta vaikka eläkkeellä? Yksikin vähän pitempi työttömyyskausi voi romuttaa koko loppuelämän, ja sitten kuitenkin eläkkeellä kituuttaa jollain pikkusummalla.
Mitä se sellainen viimesijainen toimeentuloturva on, jota myönnetään vuodesta toiseen ihmiselle jolla on satojen tuhansien eurojen omaisuus?
Jos joku omistaa vaikka 500 000 € arvoisen asunnon, kumpi on mielestäsi parempi:
a) Hänelle maksetaan veronmaksajien kukkarosta 250 000 € toimeentulotukea täysin vastikkeetta.
b) Hän joutuu ottamaan 250 000 € toimeentulolainaa, ellei halua myydä asuntoaan.
Jos valitsit vaihtoehdon a, miten toimisit tilanteessa jossa joku toinen omistaa 500 000 € tai edes 5 000 € arvosta muuta omaisuutta, esim. mökin, auton tai vanhuuden turvaksi hankkituja osakkeita tai säästöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Kai ymmärrät toimeentulotuen ja asumistuen olevan eri asia? Eihän sinua vaadita autoakaan myymään, vaikka saisit toimeentulotukea.
Voisiko köyhillä/kaikka olla ns hätävaratili. Esim. 2000€, jota saisi yllättäviin menoihin...?
On Suomella varaa lähettää 1200 miljoonaa Afrikkaan. 900m EUlle,.. Sun, muihin vaikka ilmastopuuhiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Koska asunto on välttämätön.
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen...
Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.
Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.
Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?
Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun.
Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi?
Mitäs muuta kommarin päivään? Tuota mallia kokeiltiin jo neukkulassa.
Miksi väität minua kommariksi? Olen vain sitä mieltä, että toimeentulotuen saajien varallisuutta tulisi kohdella jokseenkin yhdenvertaisesti. Ei ole reilua, että muut joutuu luopumaan viimeisistäkin säästöistä samalla kun joku saa pitää satojen tuhansien omistusasunnon saa itsellään ihan tuosta vaan.
No miksi se ratkaisu ei kelpaisi, että omaisuutta ja säästöjä saa olla, että ne eivät vaikuta toimeentulotukeen?
En ole sanonut muuta kuin sen, että mielestäni kaikkea omaisuutta tulisi kohdella suunnilleen yhdenvertaisesti.
Jos jollakin on 0.5 miljoonan omistusasunto, ei hän tarvitse tukia.
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Opin köyhinä aikoina että kaikki ylimääräinen pitää säilöä muualle kuin tilille. Oli paljon mukavampaa olla köyhä kun oli kuitenkin mahdollista lähteä reissuun itse säästetyillä rahoilla, tai pystyi ostamaan vaatteita silloin kun tarvitsi, ja sellaisia kuin tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?
Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa?
Kai ymmärrät toimeentulotuen ja asumistuen olevan eri asia? Eihän sinua vaadita autoakaan myymään, vaikka saisit toimeentulotukea.
Tiesitkö, että harkinnanvaraista toimeentulotukea maksetaan joissain tapauksissa myös liian kalliiseen vuokraan? Yleensä tällainen järjestely on tilapäinen, ja tarkoituksena on että tuen saaja muuttaa halvempaan asuntoon tietyn ajan kuluessa tai heti kun pystyy.
Ja kyllä muuten moni toimeentulotuen saada joutuu myymään autonsa. Tapauskohtainen harkinta ratkaisee, onko tuen saajalla oikeus ostaa halvempi auto tilalle (autoa pidetään usein tarpeellisena esim. maaseudulla, jossa julkiset ei kulje) vai joutuuko hän luopumaan autosta kokonaan.
Mitäs muuta kommarin päivään? Tuota mallia kokeiltiin jo neukkulassa.