Miksei toimeentulotukea myönnetä ihmiselle, jolla on vähän rahaa tilillä yllättäviä menoja varten?

Puskurihan on juuri sitä varten, että voit elää sen turvin kun jäät työttömäksi tms. Jos pystyt elättämään itsesi puskurirahaston turvin niin et tarvitse tukia. Toimeentulotukihan on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi, siis silloin, kun sinulla ei ole varoja tai tuloja.

Kyl me juapottelevat kelapummit ainaskin saadaan ihan hyvin rahnua sillonku toimeentulotukea tarvii bilettämiseen :-D :-D :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Vierailija kirjoitti:

Ap, siksi koska silloin ihmisellä on rahaa maksaa ne itse eli ei tarvitse rahaa. Ei yhteiskunnan tehtävä ole kustantaa elämää jos itsellä on rahaa. Eikä ole olemasa yllättäviä menoja. Kyllä ne menot ovat seurausta palvelujen käyttämisestä. Peruskansalaistaitoihin kuuluu varautuminen tulevaan.

Kyllä on ap pihalla, noloa. Ei se vapaamatkustus mikään ihmisoikeus ole.

Jos tarvitsee yllättäen jotain maksullista palvelua, niin onhan se yllättävä meno. Jos esim. tarvitsee taksia päästäkseen koronatestiin tai sairaalaan (oireisena ei saa mennä julkisilla), puhelin hajoaa ja tarvitsee huoltoa tai pitää soittaa lvi-asentaja kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, siksi koska silloin ihmisellä on rahaa maksaa ne itse eli ei tarvitse rahaa. Ei yhteiskunnan tehtävä ole kustantaa elämää jos itsellä on rahaa. Eikä ole olemasa yllättäviä menoja. Kyllä ne menot ovat seurausta palvelujen käyttämisestä. Peruskansalaistaitoihin kuuluu varautuminen tulevaan.

Kyllä on ap pihalla, noloa. Ei se vapaamatkustus mikään ihmisoikeus ole.

Jos tarvitsee yllättäen jotain maksullista palvelua, niin onhan se yllättävä meno. Jos esim. tarvitsee taksia päästäkseen koronatestiin tai sairaalaan (oireisena ei saa mennä julkisilla), puhelin hajoaa ja tarvitsee huoltoa tai pitää soittaa lvi-asentaja kotiin.

Itse jouduin joskus viemään lapsen Kela-taksilla lastenklinikalle. Saimme siis ihan terveydenhuolosta luvan ja ohjeet Kela-taksin käyttöön. Siihen meni silti yhteensä 50 euroa. Takimatka maksoi jotain vähän alle 30 eur /suunta, ja omavastuu oli 25 euroa.

Voisin kuvitella, että monella toimeentulotukiasiakkaalla ei ole tällaista rahaa muuten kuin jos on salaa säästänyt sukanvarteen. Tai siis voihan se summa olla olemassa, mutta se tarvittaisiin varmaan perheen ruokamenoihin yms. Tuon summan saa toki jälkikäteen haettua toimeentulotuesta takaisin, mutta siinä voi kestää yli viikon, ennen kuin rahan saa. Ja tosiaan se summa pitää olla varaa maksaa taksikuskille heti, velasi he eivät kuljeta, vaikka miten vakuuttaisi, että Kela kyllä maksaa myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitus on, että omat rahat käytetään ensin. Ei se toimeentulotuki ole mitään ”taikarahaa” tai ilmaista rahaa.

Voisi lakkauttaa koko toimeentulotuen, kyllä ihminen pärjää ja on aina pärjännyt ilmankin. Nykyään laskutetaan kaikki Kelalta, vuokrat, ruokarahat, sähköt, vedet, lääkärilaskut, lääkkeet, silmälasit, lastenvaunut, jopa lasten harrastukset. Aika monta tuntia saa töitä painaa, että pääsee samoille lukemille.

Usein ne köyhyydestä valittajat ovat vielä huomattavan ylipainoisia ja elintasosairaita ja kotoa löytyy rivi viihdelaitteita, joiden ostoa hyvinkin toimeentuleva harkitsee.

Ihminen pärjää myös ilman kodinkoneita. Useimmissa taloyhtiöissä on pyykkitupa tai voi kåyttää pesulaa. Pikkuvaatteet voi pestä käsin. Muut kodinkoneet eivät olekaan välttämättömiä.

Mitä ne ”yllättävät menot” ovat? Joka joulu alkaa se lahjojen kerjääminen netissä ja muualla. Aina on ”yllättäviä laskuja”. Miten lasku voi yllättää? Pakollisia ovat asumismenot, muut ovat itse hankittuja. Ja sairasmenot saa tosiaan Kelalta.

Nykyään monessa taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Kaikki voitot maksimoidaan ja on hyödyllisempää rakentaa talo ilman pesutupaa kun nekin neliöt voi käyttää asuntoihin. Mitä tarkoittaa voi käyttää pesulaa? Pesulat on maksullisia ja esimerkiksi itsepalvelupesulassa yksi koneellinen maksaa noin 10 €. Ja sinne pesulaankin pitäisi päästä, ei ne yleensä ole kodin vieressä. Paljon halvemmaksi tulee oma pesukone.

Ne köyhimmät eivät taida asua uusimmissa taloyhtiöissä kuitenkaan. Jos asuvat, jotain on vinksallaan siinä, että yhteiskunta maksaa tulottomien elämisen kalliissa asunnoissa kun työssäkäyvät joutuvat asumaan siinä mihin on varaa.

Käytettyjä pesukoneita saa nettikirppareilta tai roskalavaryhmistä jopa ilmaiseksi tai parilla kympillä. Moni myy muutonkin yhteydessä pois.

Osamaksullakin saa kodinkoneliikkeestä jos on pakko saada uusi kone heti.

Pesula = esim. SOL-pesula, missä voi pesettää petivaatteet ja matot. Vaatteita pestään myös kilopyykkinä muutamalla eurolla. Ei ole kovin kallista kun säästyy pesuaineet, sähkö, vesi, kuivaus ja omaa aikaa.

Pesutuvattomat talot alkoivat yleistyä jo parikymmentä vuotta sitten, ei ole kyse vain uusista taloista. Ja todellakin on asiat vinksallaan kun paljon hyvätuloisia asuu edullisissa kaupungin vuokra-asunnoissa ja oikeasti pienituloiset ei niitä asuntoja saa.

Sol-pesulan hinnasto: Kilopesu, pikkupyykki (min . 1 kg) . . . . . .  . . .8,40/kg

Tosi söpöä kun kukaan täällä palstalla ei ole koskaan pessyt mitään käsin. Olette vissiin alle 30-vuotiaita kaikki tai mamman taskussa?

Minä olen 40+ ja olen todellakin pessyt pyykkiä käsin. Ja se on sellaista hommaa, etten kyllä velvoittaisi siihen ketään. Esim. farkkujen ja lakanoiden pesu käsin on ihan järjetöntä, ja lastenvaatteiden tahrat eivät kyllä käsipyykillä lähde. Lisäksi pesuainejäämiä tuntuu aina jäävän paljon enemmän. Alusvaatteista ei kaikki kuivuneet menkka- ja valkovuototahrat edes lähde.

Joo, voin ihan kokemuksesta sanoa, että kun pesee pussilakanan pienessä lavuaarissa, niin ei siitä ihan niin puhdasta ja raikasta tule kuin jos sen pyörittäisi pesukoneessa.

Tuleekohan joku kohta sanomaan, että eihän köyhä nyt puhtaita petivaatteita tarvitse? Tai vaikka tahrattomia alusvaatteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti. 

Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti. 

Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis. 

Itse en lähtisi siihen, että mikään osa sosiaaliturvasta myönnetään lainana. Se on aika vaarallinen ja epäinhimillinen tie, ja voi johtaa juuri siihen, mitä kuvasin - kohta huomataan, ettei mitään sosiaaliturvaa olekaan, vain lainoja milloin mihinkin elämäntilanteeseen. Ja se taas on ihan muuta kuin mihin hyvinvointivaltiolla pyrittiin. Yhteiskunta on kuitenkin yhteiskunta, jonka täytyy pitää myös huoli jäsenistään - en muuttaisi yhteiskuntaa bisnestä tekeväksi yritykseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen? 

Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, mutta onhan järjestelmä aika viallinen. Jos omistaa yhtään mitään, voi olla suurissa vaikeuksissa köyhyytensä kanssa. Puilla paljailla ollessa saa periaatteessa aika hyvänkin elintason sossun kustantamana - niin kauan kun ei ole mitään omaa eikä etene elämässään yhtään mihinkään. Väliinputoajille - pienituloisille köyhille - ei ole oikein mitään hyvää ratkaisua. Ei ole hirveän motivoivaa yrittää kamppailla sossun rahoilta pois, jos se ei paranna elämänlaatua yhtään välttämättä vuosiin, tai koskaan. Pahimmillaan tulee vaan lisää ongelmia, jos on yrittänyt vähän pyristellä eteenpäin. Esim. saa pientä palkkaa ja lainan, alkaa rakentaa taloa, sairastuu, joutuu lopettamaan talohankkeen epäkäytännölliseen ja taloudellisesti tuhoisaan kohtaan, että saa hoitoon rahaa. Sossun rahalla ei niinkään ole ongelmaa, koska lääkkeet ja sairaalakulut saisi suoraan maksatettua toimeentulotuesta.

Kyseessä on vallankäyttö. 

Tämä vaatimushan koskee vain köyhiä. Jos Nalle ja kumppanit saa verovaroista "maataloustukea", niin siinä ei kysellä tiliotteen perään.

Vierailija kirjoitti:

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, mutta onhan järjestelmä aika viallinen. Jos omistaa yhtään mitään, voi olla suurissa vaikeuksissa köyhyytensä kanssa. Puilla paljailla ollessa saa periaatteessa aika hyvänkin elintason sossun kustantamana - niin kauan kun ei ole mitään omaa eikä etene elämässään yhtään mihinkään. Väliinputoajille - pienituloisille köyhille - ei ole oikein mitään hyvää ratkaisua. Ei ole hirveän motivoivaa yrittää kamppailla sossun rahoilta pois, jos se ei paranna elämänlaatua yhtään välttämättä vuosiin, tai koskaan. Pahimmillaan tulee vaan lisää ongelmia, jos on yrittänyt vähän pyristellä eteenpäin. Esim. saa pientä palkkaa ja lainan, alkaa rakentaa taloa, sairastuu, joutuu lopettamaan talohankkeen epäkäytännölliseen ja taloudellisesti tuhoisaan kohtaan, että saa hoitoon rahaa. Sossun rahalla ei niinkään ole ongelmaa, koska lääkkeet ja sairaalakulut saisi suoraan maksatettua toimeentulotuesta.

Tämä on totta. Ja juuri tämän takia sallisin itse vaikka sen mökin omistuksen tai säästöt, eli muuttaisin toimeentulotuen perusosan enemmän kansalaispalkkaan vertautuvaan kaikille kuuluvaan etuuteen, joka määräytyisi tulojen (ei omaisuuden) perusteella. Perusosaanhan kuuluvat sairaalakulut ja lääkkeet. Vasta harkinnanvaraisen toimeentulotuen kohdalla voitaisiin mielestäni katsoa varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen? 

Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.

No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.

Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.

Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.

Säästämistä ei ole mitenkään rajoitettu tai kielletty. Itsekin ole säästänyt pienistä tuloista yli satatuhatta käyttövaroja. Köyhät ovat tyypillisesti ihmisiä joiden mielestä säästämisessä ei ole mitään järkeä ja säästäjät tuhlaavat elämänsä. No, elämä on valintoja. Mitäs läksit kikkelis kokkelis vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

Lisäyksenä edelliseen vastaukseeni: Toimeentulotuki on viimeisijainen tuki, joten mielestäni ei ole reilua, että kalliin omistusasunnon omistajat saa sitä yhtäläisin ehdoin kuin kaikki muutkin. Miksi moni muu joutuu myymään mökkinsä, autonsa ym. ja tyhjentämään tilinsä viimeistä senttiä myöten saadakseen toimeentulotukea, vaikka joku saa omistaa satojen tuhansien eurojen arvoisen asunnon samalla kun toimeentulotuki juoksee vuodesta toiseen? 

Ei se reilua olekaan. Minusta voitaisiin sallia mökin omistus ja säästötkin, ja velvoittaa kajoamaan niihin vasta sitten, jos toimeentulotuen tarve johtuu esim. itse aiheutetusta karenssista tms.

No miten määritellään itse aiheutettu karenssi 🙄 voi senkin saada jostain monimutkaisesta syystä tai ihan kelan mielivallan ja ymmärryksen puutteen takia.

Mökin ym. omistamisessa on se ongelma, että se maksaa. Miten ihmisellä on varaa kuluihin, jos ei elämiseenkään ole? Pitäisikö harkinnanvaraisen toimeentulotuen sitten kustantaa mökin vakuutus ja korjaukset? Tästä tulisi jo aika paljon lisää maksettavaa. Ja epätasa-arvoa, kun kaikilla toimeentuloasiakkailla ei mökkiä ei ole.

Oma vapaa-ajan asunto ei ole mikään välttämättömyys tai oikeus.

Olet oikeassa siinä, että karenssien syyt eivät aina ole niin yksinkertaisia. Tämä on toki toinen epäkohta. Mutta tarkoitin siis esim. tilannetta, jossa on kieltäytynyt tarjotusta työstä tms - no, eipä minua haittaisi, vaikka edes tuo karenssi ei vaikuttaisi, mutta kun olettaisin, että suurin osa haluaisi vetää rajan johonkin, niin ajattelin että olisko se sitten tuossa kohtaa.

Ja varmaan mökin kuluja ei tietenkään voitaisi huomioida, vaan se vertautuisi siihen, ettei harrastusvälineitäkään kustanneta toimeentulotuessa erikseen. Kai se sitten olisi henkilön oma asia, miten saa ne kulut maksettua, mutta jos on esim. pieni mökki, jossa ulkohuussi, niin ei siihen varmaan tule kuin kiinteistövero, pieni tiemaksu ja maltilliset sähkömaksut. Jos jotain pitäisi korjata, se on toki hankalampaa. Mutta varmaan tuossa ehdottamassani mallissa olisi taas se, että raja olisi vedettävä johonkin, ja kais e vedettäisiin siihen, että mökin saa omistaa, mutta sitten pitää pärjäillä sen kanssa itse.

Jos säästöjä on oikeasti vaan vähän, niin mikä ongelma on nostaa ne käteiseksi?

Työttömyyskorvauksen pitäisi olla kyllä enemmän, sillä pelkällä työttömyyskorvauksella ei kukaan oikein pärjää. Se, että toimeentulotuki on viimesijaseksi tarkoitettu tuki, on vähän vanhentunutta horinaa. Niin moni sitä kuitenkin saa työkkärin rahan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi , että toimeentulotuki on tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole sitä rahaa yhtään. Se on se viimeinen tuki, kun kaikki muut on käytetty. On ihan itsestäänselvää, että sellaisille, joilla on sitä rahaa jemmassa, ei sitä myönnetä. Ethän sinä silloin ole sitä toimeentuloa vailla. Oikeastikko olet sitä mieltä, että veronmaksajien rahoista pitäisi sinun säästösi kustantaa ?

Kuitenkin toimeentulotukea myönnetään niille, jotka omistaa asunnon jossa asuu. Ymmärrän ettei omaa kämppää täydy laittaa heti myyntiin, mutta miksi jotkut saa toimeentulotukea vuodesta toiseen samalla kun omistaa jopa satojen tuhansien arvosta omaisuutta, jonka myymällä voisi rahoittaa elämänsä ties kuinka pitkäksi aikaa? 

Koska asunto on välttämätön.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että satojen tuhansien eurojen omistusasunto on joillekin välttämätön? Niin välttämätön, että kaikkein viimesijaista tukea - toimeentulotukea - kuuluu maksaa vuodesta toiseen niille pienituloisille, joilla on tällainen arvokas omaisuus hallussaan? Ja samalla ne, jotka ei ole kyennyt säästämään tarpeeksi rahaa omistusasuntoa varten, joutuu käyttämään säästönsä viimeistä euroa myöten saadakseen oikeuden samaan toimeentulotukeen... 

Käytännössä omistusasunnossa asuvalle maksettaisiin lähinnä toimeentulotuen perusosa - jos sitäkään, koska usein omassa asunnossa asuva saa käyttörahansa vaikka työttömyyskorvauksesta. Sen sijaan, jos hän joutuisi myymään asunnon vaikkapa tappiolla ja muuttamaan vuokralle asumaan, hän jossain vaiheessa päätyisi isompien menojensa kanssa toimeentulotukiasiakkaaksi, jonka jälkeen toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan paljon enemmän.

Epäreilu tilanne tämä on tietysti niille, joiden säästöt menevät hukkaan. Sen vuoksi kannattaakin ennakoida se toimeentulotuelle joutuminen. ja nostaa säästöt turvaan käteiseksi ennen kuin toimeentulotuen tarve alkaa.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että tuollaissta säästöjen kyttäämisestä voitaisiin alkaa luopua, ja jos henkilö on työtön, sairas tai eläkkeellä, hänelle voitaisiin maksaa perustoimeentulotukea työttömyyskorvauksensa, sairaspäivärahansa tai eläkkeensä lisäksi, mikäli on tarvetta, ja alkaa syynätä säästöjä vasta, jos henkilö hakee harkinnanvaraista lisätukea, tai jos lisätuen tarve johtuu vaikkapa tarjotusta työstä kieltäytymisen aiheuttamasta karenssista. Omaisuuden ja säästöjen kyttääminen johtaa välillä kohtuuttomiin tilanteisiin. Esim. jos henkilö omistaa vanhemmiltaan perityn rähjäisen ja homeisen talon syrjäkylillä eikä saa sitä myytyä, tämä homemörskä estää myös tuensaannin. Eihän se reilua ole. Voitaisiin ihan hyvin siirtyä viimesijaisesta perustoimeentulotuesta ihan vaan perustoimeentulotukeen, jota maksettaisiin sen enempää tiliotteita ja muuta kyselemättä.

Etkö ymmärrä, että asiat voi ratkaista monella tavalla?

Omistusasujille voitaisiin myöntää esim. 6 kuukauden jälkeen toimeentulotuen sijasta toimeentuloLAINAA, jonka korko ja maksuehdot on erittäin edulliset: Lainaa voisi joutua lyhentämään vasta sitten, kun sitä saaneen vuositulot ylittää tietyn summan, lainaa saanut myy asuntonsa tai kuolee. Ja jotta arvottomissa homemörskissä asuvat ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kaikille omistusasujille voitaisiin antaa oikeus jatkaa toimeentulotuen nostamista sillä ehdolla, että antaa asuntonsa valtion myytäväksi. Tällöin valtio saisi pitää korkeintaan tietyn osuuden asunnon myyntihinnasta ja loput menisi asunnon omistajan taskuun. 

Yksityiskohdissa riittää varmasti hiomista, mutta pointti kai tuli kuitenkin selväksi? 

Pointtisi tuli selvksi, joskaan en itse kannata tällaista. Käytännössä johtaisi helposti siihen, että eläkeläinen ei hakisi pientä toimeentulotukea, johon ehkä olisi eläkkeensä ohessa oikeutettu, koska haluaa jättää asuntonsa perintönä lapsilleen. Ja se taas johtaisi kohtuuttomaan kitkutteluun. Oma valinta toki, mutta voisi yhteiskunnassa vähän inhimillisyyttäkin säilyttää. Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen.

Tietysti ne ihmiset, jotka uskovat, etteivät itse koskaan voisi joutua toimeentulotuelle, kannattavat muiden kohdalla kaikkea mahdollista ulosmittausta - ihme kun ei vielä ehdoteta joukkohautoja, mikä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.  En tosin itse ehkä haluaisi sellaisessakaan yhteiskunnassa elää.

Jos joku tahtoo niin kovasti jättää asuntonsa perinnöksi lapsilleen, että on omasta vapaasta tahdostaan halukas kitkuttelemaan minimibudjetilla sen takia, miksi tällaisen ihmisen elämää pitäisi rahoittaa veronmaksajien pussista? Ehdottamallani tavalla kyseinen eläkeläinen olisi oikeutettu toimeentulolainaan, joka tulee maksettavaksi vasta perinnönjaon yhteydessä. Perilliset saisivat siis aikanaan asunnon itselleen, jos pystyisivät maksamaan lainan pois. 

"Yhteiskunta voisi pitää huolta ja avustaa pienituloista tai tulonsa menettänyttä ilman, että kaikki mahdollinen nyhdetään joko ensin tai jälkikäteen."

Mutta mitä jos pienituloisella on satojen tuhansien eurojen arvoinen omistusasunto? Onko todella oikein, että veronmaksajat kustantavat hänelle täysin vastikkeetonta, viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea jopa vuosien tai vuosikymmenien ajan, vaikka hän pystyisi aivan hyvin osallistumaan oman elämänsä rahoittamiseen kallisarvoisella omaisuudellaan? 

On se minusta oikein. Sosiaaliturvan on ihan ok perustua pienituloisen ihmisen auttamiseen, ja olisi minusta epäinhimillistä joko edellyttää omasta kodista muuttamista tai sen kodin haltuun ottamista tässä ketjussa kuvatulla tavalla.

Tällaisissa ehdotuksissa on muuten aina vaarana, että vaikka ne aluksi sovelletaan "niihin muihin" eli "joihinkin sossutukien saajiin", ne saatetaan jonain päivänä laajentaa kaikkiin muihinkin. Miltä kuulostaisi, jos eläke maksettaisi tulossa olevaa perintöä vastaan, eli käytännössä kaikkien keskituloisten omaisuus lopulta otettaisiin valtiolle? Lopulta vain todella rikkaat voisivat jättää perintöä tai tuntisivat itse omistavansa mitään, koska he olisivat lopulta ainoita, joita ei laskutettaisi tyhjiin tuollaisessa järjestelmässä.

En ole missään edellyttänyt, että pienituloinen joutuisi muuttamaan omistamastaan asunnosta pois. Ehdottamani toimeentukiLAINA pitäisi huolen siitä, että pienituloinen saa asua vaikka millaisessa palatsissa elämänsä loppuun asti. 

Miksi muuten omistusasujilla pitäisi olla ehdoton oikeus asua omassa kodissaan hamaan tappiin asti veronmaksajien kustannuksella? Joutuuhan vuokralla asuvatkin muuttamaan halvempaan asuntoon, jos vuokra on liian kallis. 

Itse en lähtisi siihen, että mikään osa sosiaaliturvasta myönnetään lainana. Se on aika vaarallinen ja epäinhimillinen tie, ja voi johtaa juuri siihen, mitä kuvasin - kohta huomataan, ettei mitään sosiaaliturvaa olekaan, vain lainoja milloin mihinkin elämäntilanteeseen. Ja se taas on ihan muuta kuin mihin hyvinvointivaltiolla pyrittiin. Yhteiskunta on kuitenkin yhteiskunta, jonka täytyy pitää myös huoli jäsenistään - en muuttaisi yhteiskuntaa bisnestä tekeväksi yritykseksi.

Osa sosiaaliturvasta on jo ajat sitten myönnetty lainana: Opintotukeen oikeutetuilla opiskelijoilla ei ole pelkästään oikeutta parantaa elintasoaan opintolainan avulla, vaan heillä on käytännössä velvollisuus nostaa opintolaina täysimääräisenä ennen kuin heillä on oikeus esim. toimeentulotukeen. Mielestäni tämä on oikeasti törkeää, koska opintoraha on paljon toimeentulotukea pienempi eikä sitäkään vähää makseta kesäkuukausina, vaikka opiskelija ei saisi mistään töitä tai pystyisi opiskelemaan. Käytännössä moni opiskelija onkin tilanteessa, jossa lainan nostamiselle ei ole vaihtoehtoja. 

Mielestäni ehdottamani toimeentulotulolaina olisi paljon nykyistä opintotukijärjestelmää inhimillisempi vaihtoehto, koska pienituloisilla olisi aina mahdollisuus valita vastikkeeton toimeentulotuki, jos olisivat valmiita antamaan asuntonsa myytäväksi.