Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä olenkaan tehnyt terveydelleni, kun luovutin pitkään verta liian usein?
10.07.2021 |
Olen 28 v nainen. Menin ekaa kertaa verenluovutukseen vähän ennen kun täytin 19, ja sen jälkeen mulla oli tapana käydä luovuttamassa verta aina kun minimiaika tuli täyteen eli yleensä 4, mutta joskus "vain" 3 kertaa vuodessa. Nuorille naisille suositellaan vain yhtä tai korkeintaan kahta luovutusta vuodessa. Ajattelin ettei reipas luovutustahti haittaa, koska kuukautiseni ei ole runsaat ja hemoglobiinini oli aina hyvä (viime vuosina 135-140, mutta aluksi se taisi olla yli 150 jos muistan oikein). Jätin myös rautatabletit syömättä, koska sain niistä ummetusta.
Edellinen luovutus oli maaliskuussa. Pian sen jälkeen vointini huononi ja rupesin kärsimään joistain raudanpuutteeseen yleisesti liitetyistä oireista: mm. huimauksesta, hiustenlähdöstä ja pakottavasta tarpeesta syödä jotain syötäväksi kelpaamatonta. Pääsin kesäkuun alussa lääkäriin, joka totesi mulla raudanpuuteanemian: hemoglobiinini oli enää vaivaiset 111.
Olen vähitellen ruvennut tajuamaan, että olen varmaan kärsinyt raudanpuutteesta jo aiemmin. Mulla on jo pitkään ollut jatkuvasti väsynyt ja vetämätön olo, en ole saanut kuntoani kohoamaan vaikka olen koittanut harrastaa liikuntaa monin eri tavoin ja huolehtinut myös palautumisesta, raajani on puutunut tosi helposti ja sormet ja varpaat on jatkuvasti kylmät, olen saanut mustelmia melkein tyhjästä, mun on usein vaikea löytää sanoja muiden kanssa jutellessani, vastustuskykyni on huono ym. Osa oireistani on mennyt masennuksen piikkiin, johon olen syönyt lääkkeitä jo vuosia, ja loput lääkäri on ohittanut olankohautuksella.
Päätin nyt tankata rautaa oikein kunnolla, vaikka lääkäri kehottaisi lopettamaan sitten kun hemoglobiini korjautuu. Toivottavasti kaikki oireeni häviää sillä, mutta väkisinkin mietityttää, millaista haittaa olenkaan tehnyt itselleni kun luovutin verta niin usein. Olenko menettänyt veren mukana jotain muuta tärkeää raudan lisäksi? Onko oletettavasti vuosikausia jatkunut piilevä raudanpuute tehnyt elimistössäni sellaista tuhoa, josta en tiedä vielä mitään? Voiko oireeni jäädä pysyviksi vai tulenko tästä vielä kuntoon?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Miksi tähänkin faktaan tulee alapeukkuja? Joillakin se ainainen Veripalvelukammo.
Siis verenluovutushan on täysin vapaaehtoista, ja jokainen on ihan itse vastuussa terveydestään. Hemoglobiini katsotaan, ja jos se on alhainen, annetaan rautakuuri mukaan ja ehdotetaan, että pitäisi vaikka puolen vuoden tauon ennen seuraavaa luovutusta. Kaikki luovuttajat on vakuutettuja luovutuksesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta.
Annoin alapeukun, koska hemoglobiini voi olla täysin normaali vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Itselläni oli hemoglobiini 135 samaan aikaan kun ferritiini oli 8. Hädintuskin pysyin tolpillani tuolloin. Mitähän olisi käynyt jos olisin verenluovutukseen mennyt, huh.
No olisit kyllä tosi tyhmä ollut, jos olisit mennyt luovuttamaan verta, vaikka et meinannut edes tolpillasi pysyä. Ei ne sua olisi varmasti huolinutkaan tuon takia. Kyllä nyt tolkun ihminen tajuaa itekin pysyä sieltä poissa, jos ei koe oloaan terveeksi.
En tietenkään olisi juuri tuolloin mennyt, pointti olikin siinä, että hemoglobiini ei todellakaan kerro koko totuutta, joten mitä pelkästään sen mittaaminen auttaa. Raudanpuute tulee hiljaa hiipien, eikä ihminen itse välttämättä edes tajua oireita ennen kuin rautavarastot ovat jo tyhjät.
Enpä muuten menisi nytkään verenluovutukseen, vaikka vointi on hyvä ja hemoglobiini normaali. Rautavarastot ovat edelleen alarajalla vuosien rautatankkauksen jälkeen. Olen onnekas, koska minulla on fiksu lääkäri, joka ymmärtää mitata muutakin kuin hemoglobiinin. Suurin osa ihmisistä ei todellakaan tiedä rautavarastojensa tilaa. Suosittelen että selvitätte sen ennen verenluovutusta, oli oireita tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Kumma kun tämäkin nähdään hyökkäyksenä SPR:ää vastaan, vaikkei kukaan edes maininnut SPR:ää ennen sinua.
Kuulostaa siltä, että ainakin parin vuoden tauko verenluovutuksissa on paikallaan. Verenluovuttajat on hengenpelastajia, mutta kenenkään ei pidä luovuttaa verta oman terveytensä kustannuksella.
Kiva maksaa tälläisten yli innokkaiden verenluovuttajien terveydenhuoltomenot 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raudanpuuteanemiahan tulee yleensä liiallisesta veren menetyksestä, olipa se syy siihen mikä tahansa. Myös liiasta verenluovutuksesta voi saada anemian. Onneksi tuossa tapauksessa se on helppoa korjata, kun veren menetyksen syy on kehon ulkopuolella eikä kehossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!
En ottanut kantaa ap:n tilanteeseen vaan Veripalvelun toimintaan yleisesti. Vaikka jokainen on viime kädessä itse vastuussa omasta toi
Minä en näe minkäänlaista moraalista ongelmaa tuossa asiassa. On ihan oletusarvo, että aikuinen ihminen kantaa tekemisistään vastuuta eikä jokin ulkopuolinen taho, tässä tapauksessa veripalvelu. Verenluovutus perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta järkeä saa käyttää kuinka usein siellä käy. Jos nuorille naisille suositellaan 1-2 kertaa vuodessa, sitä voi ihan hyvin noudattaa. Ja ei, tähän ei tarvitse rakentaa mitään kieltoviidakkoa, vaan on aivan oikein, että luovuttaja saa valita käykö kerran vuodessa tai vaikka kolme kertaa.
N58 ja 81 luovutuskertaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei verenluovutus vaikuta raudan määrään, vaan se mitä syöt.
Älä puhu paskaa. Jokaisessa verenluovutuksessa menetetään paljon rautaa veren mukana.
Ja uutta generoidaan luuytimessä joka ikinen päivä siitä ravinnosta, jota syöt. Mä olen luovuttanut kahdesti tänä vuonna, voi olla että seuraavan kerran menen vasta ensi vuonna. Tammikuussa oli hb 175, nyt 158. Pitäis yrittää saada se pysymään alle 150 veritulppariskin takia. Muita riskitekijöitä ei ole kuin korkea hb ja estrogeenihoito.
N60
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten yli innokkaiden verenluovuttajien terveydenhuoltomenot 🤷
Sinä nyt et maksa edes omia etuuksiasi, sossu-Sepe. Mitäpä tuumaat, jos sua kolhitaan autolla ja menetät verta, mistä sitä pitäis sulle hommata kun miehet ei viitsi luovuttaa eikä naisen veri aina sovi miehelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veressä on yli 300 sellaista tekijää, joiden pitää osua kohdalleen että verta voi toiselle antaa. Miesluovuttajista on kova pula ja se johtaa jopa miesten turhiin kuolemiin kun sopivaa verityyppiä ei ole kotimaassa eikä saa välttämättä ulkomailtakaan. Miettikää äijät tätä kun kolhitte itseänne vaikka klapikoneella tai alatte vuotaa leikkauksessa.
On olemassa myös estrogeeniherkkiä miehillä esiintyviä syöpiä, jotka estää naisen veren siirron miehelle.
Kipittäkää luovuttamaan verta, äijät. Se on vähintä mitä voitte toistenne ja itsenne hyväksi tehdä.
Ja taas ap etsii syytä ongelmiinsa jostain muualta kuin omasta käytöksestään. HB muodostuu uudestaan ja rautavarastot täyttyvät jos elimistö toimii hyvin ja ravinto on monipuolista. Liika kahvi haittaa rauta-aineenvaihduntaa, esimerkiksi. Hölkkääminen alentaa hemoglobiinia, koska punasoluja murskautuu joka askeleella kantapäiden hiusverisuonissa.
Aika yllättävät tekijät voi vaikuttaa näihin asioihin, joten ihan turhaa möyhätä siitä, että on käynyt liian usein verenluovutuksessa. MItäs kävit, ole jatkossa viisaampi ja käy vain kerran tai kahdesti vuodessa, vältä kahvia ja hanki pehmeämmät juoksukengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaista se on, kun ihmiset kuvittelevat nykyään tietävänsä paremmin kuin lääkärit, hoitajat ja muut alan ammattilaiset. Siellä sanotaan selkeästi jo ennen paikalle tulemista kaikissa mittareissakin, että naiset ylipäänsä saisivat luovuttaa vain pari kertaa vuodessa, ja alle 25-vuotiaana vain kerran. Hoitajat paikanpäällä sanovat, että ei ole hyvä tulla näin usein. Todennäköisesti jopa kieltävät tulemasta uudelleen hyvään toviin (itselläkin kävi näin, kun tulin kerran nuorena kolmesti puolentoistavuoden sisällä).
Joka kerta sinulle lyödään käteen purkki rautaa, ja sanotaan, että syö loppuun asti jokainen tabletti. Alle 25-vuotiaille naisille niitä annetaan kaksi, koska riski on muuten korkeampi anemialle säännöllisten luovutusten kanssa, ja tämäkin kerrotaan.
Tämä on kuin katsoisi täältä jonkun aloitusta "Ammuin itseäni jalkaan tahallaan kun ajattelin että ei se nyt oikeasti ole niin paha juttu, mutta nyt en voikaan enää olla ammattiurheilija :(". Ei heru sympatiaa.
Joku toinen nero varmasti luki tuon aloituksen ja ajattelee nyt, että siinä hyvä syy olla menemättä luovuttamaan. Siinä on jonkin elintärkeä veri menetetty, kun yksi levittelee anemiatarinoita oman väärinkäytön jälkeen.
Vihje: hemoglobiini voi olla korkea, vaikka varastorauta (ferritiini) on pohjalukemissa.
Kipinkapin mittauttamaan ferritiini ja ainakin pariksi vuodeksi luovutus seis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten yli innokkaiden verenluovuttajien terveydenhuoltomenot 🤷
Sinä nyt et maksa edes omia etuuksiasi, sossu-Sepe. Mitäpä tuumaat, jos sua kolhitaan autolla ja menetät verta, mistä sitä pitäis sulle hommata kun miehet ei viitsi luovuttaa eikä naisen veri aina sovi miehelle?
Sinä maksaisit kuolemansairaiden alkoholistienkin kalliit hoidot yhteiskunnan varoilla, vassari-Viivi.
Vierailija kirjoitti:
Luovutin aiemmin verta aina joulun alla. Päätin kuitenkin lopettaa luovutukset viime syksynä, kun kävin mittaamassa ferritiinini ja se oli 12. Muita olisi kiva auttaa, mutta oma terveys on tärkein.
Itse asiassa ei ne tuon jälkeen olisi sun vertasi huolineetkaan, ennenkuin ferritiinitaso on korjautunut. Mutta kerran vuodessa luovutus ei kyllä ole syynä alhaiseen ferritiinitasoon.
Jotenkin jopa vähän surkuhupaisaa, että nuoret naiset luovuttavat verta innokkaimmin, vaikka heille se sopii kaikkein huonoiten. Mikä järki?
Naisille suositellaan 1-2 luovutusta/v, mutta ap juoksi siellä 4x vuodessa, miksi ajattelit, ettei se haittaa? Ihan älytöntä aiheuttaa itelleen tollasta. Kai se suositus on mietitty syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovutin aiemmin verta aina joulun alla. Päätin kuitenkin lopettaa luovutukset viime syksynä, kun kävin mittaamassa ferritiinini ja se oli 12. Muita olisi kiva auttaa, mutta oma terveys on tärkein.
Itse asiassa ei ne tuon jälkeen olisi sun vertasi huolineetkaan, ennenkuin ferritiinitaso on korjautunut. Mutta kerran vuodessa luovutus ei kyllä ole syynä alhaiseen ferritiinitasoon.
Ei niitä ferritiini kiinnosta, vaan hemoglobiini.
Vierailija kirjoitti:
Vihje: hemoglobiini voi olla korkea, vaikka varastorauta (ferritiini) on pohjalukemissa.
Kipinkapin mittauttamaan ferritiini ja ainakin pariksi vuodeksi luovutus seis.
Jep. Mulla oli hb155, ferritiini 13. Tutulla suunnilleen samat arvot.
Sain rautainfuusion, niin hb laski mun normaalille tasolle (150) ja ferritiini nousi. Olo oli myös kuin uudesti syntyneellä.
Alue: Aihe vapaa
Raudanpuutteen oireet alkaa usein vähitellen ja niihin voi tottua niin, ettei niiden voimakkuutta ja vakavuutta tajua itse. Elin itsekin monta vuotta vajaateholla ja aivosumussa ennen kuin verikokeissa tuli sattumalta ilmi, että kärsin raudanpuutteesta (Hb 102 ja ferritiini 7). Kun sitten rupesin syömään rautaa, muutaman kuukauden kuluttua vointini alkoi kohentua ja vuoden päästä olin jo ihan kuin uusi ihminen.