Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä olenkaan tehnyt terveydelleni, kun luovutin pitkään verta liian usein?
10.07.2021 |
Olen 28 v nainen. Menin ekaa kertaa verenluovutukseen vähän ennen kun täytin 19, ja sen jälkeen mulla oli tapana käydä luovuttamassa verta aina kun minimiaika tuli täyteen eli yleensä 4, mutta joskus "vain" 3 kertaa vuodessa. Nuorille naisille suositellaan vain yhtä tai korkeintaan kahta luovutusta vuodessa. Ajattelin ettei reipas luovutustahti haittaa, koska kuukautiseni ei ole runsaat ja hemoglobiinini oli aina hyvä (viime vuosina 135-140, mutta aluksi se taisi olla yli 150 jos muistan oikein). Jätin myös rautatabletit syömättä, koska sain niistä ummetusta.
Edellinen luovutus oli maaliskuussa. Pian sen jälkeen vointini huononi ja rupesin kärsimään joistain raudanpuutteeseen yleisesti liitetyistä oireista: mm. huimauksesta, hiustenlähdöstä ja pakottavasta tarpeesta syödä jotain syötäväksi kelpaamatonta. Pääsin kesäkuun alussa lääkäriin, joka totesi mulla raudanpuuteanemian: hemoglobiinini oli enää vaivaiset 111.
Olen vähitellen ruvennut tajuamaan, että olen varmaan kärsinyt raudanpuutteesta jo aiemmin. Mulla on jo pitkään ollut jatkuvasti väsynyt ja vetämätön olo, en ole saanut kuntoani kohoamaan vaikka olen koittanut harrastaa liikuntaa monin eri tavoin ja huolehtinut myös palautumisesta, raajani on puutunut tosi helposti ja sormet ja varpaat on jatkuvasti kylmät, olen saanut mustelmia melkein tyhjästä, mun on usein vaikea löytää sanoja muiden kanssa jutellessani, vastustuskykyni on huono ym. Osa oireistani on mennyt masennuksen piikkiin, johon olen syönyt lääkkeitä jo vuosia, ja loput lääkäri on ohittanut olankohautuksella.
Päätin nyt tankata rautaa oikein kunnolla, vaikka lääkäri kehottaisi lopettamaan sitten kun hemoglobiini korjautuu. Toivottavasti kaikki oireeni häviää sillä, mutta väkisinkin mietityttää, millaista haittaa olenkaan tehnyt itselleni kun luovutin verta niin usein. Olenko menettänyt veren mukana jotain muuta tärkeää raudan lisäksi? Onko oletettavasti vuosikausia jatkunut piilevä raudanpuute tehnyt elimistössäni sellaista tuhoa, josta en tiedä vielä mitään? Voiko oireeni jäädä pysyviksi vai tulenko tästä vielä kuntoon?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei verenluovutus vaikuta raudan määrään, vaan se mitä syöt.
Älä puhu paskaa. Jokaisessa verenluovutuksessa menetetään paljon rautaa veren mukana.
Joka tasaantuu kun elimistö palauttaa veren määrän ennalleen! Vai?
Tyhymä!
Siinä luovutetussa veressä on tietenkin sitä rautaa. Se otetaan sun elimistöstä kokonaan pois, eikä se voi tietenkään enää hyödyntää sitä. Veren määrän saa kyllä korjaantumaan juomalla riittävästi nestettä. Mutta eihän se menetetty rauta tietenkään kuin taikaiskusta hyppää takaisin sinne, tai jäljelle jäänyt lisäänny itsestään. Verta kyllä on entisen verran, mutta se on paljon laimeampaa mm raudan osalta.
Ihan sama tilanne, jos teet mehutiivisteestä itelles mehua. Voit juoda valmista mehua kannusta vaikka pari lasillista, ja sitten lisäätkin siihen kannuun pelkkää vettä, jotta sen mehun määrä pysyy samana kuin se oli alunperin. Mutta kyllähän nyt idioottikin tajuaa, että se mehu on silloin jo paljon laimeampaa kuin se alkuperäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovutin aiemmin verta aina joulun alla. Päätin kuitenkin lopettaa luovutukset viime syksynä, kun kävin mittaamassa ferritiinini ja se oli 12. Muita olisi kiva auttaa, mutta oma terveys on tärkein.
Pidä vaan reilusti taukoa verenluovutuksesta, mutta harkitse jatkamista sitten kun kaikki on taas kunnossa ja tilanne stabiili. Melkein kaikki terveet ihmiset voi ihan hyvin luovuttaa verta ainakin kerran vuodessa.
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!
En ottanut kantaa ap:n tilanteeseen vaan Veripalvelun toimintaan yleisesti. Vaikka jokainen on viime kädessä itse vastuussa omasta toiminnastaan, Veripalvelulla on velvollisuus ehkäistä verenluovutuksesta aiheutuvia haittoja. Etkö itse näe mitään moraalista ongelmaa siinä, että nuorille naisille suositellaan verenluovutusta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, mutta heidän annetaan silti luovuttaa verta jopa 4 kertaa vuodessa kunhan hemoglobiini on kunnossa?
Olisiko todella kohtuutonta pyytää, että Veripalvelu tarjoaisi esim. raudanpuutteen riskiryhmään kuuluville säännöllisille luovuttajille mahdollisuuden mittauttaa ferritiininsä edes kerran vuodessa? Verinäytteen ottaminen luovutuksen yhteydessä olisi pieni vaiva, eikä siitä aiheutuisi isoja kustannuksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Pitäis käydä luovuttamassa taas. Minä olen hengissä koska joku luovutti.
Niin minäkin, vaikka sairastuin 15 vuotta verenluovutuksieni jälkeen suvussa kulkevaan verisyöpään.
Luovutuksilla tai syövällä ei - tietenkään - ole minkäänlaista yhteyttä.
Arvostan kaikkia teitä, jotka pelastatte ihmisiä luovuttamalla verta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös ole niin, että ennen kuin neula työnnetään suoneen, niin hemoglobiini mitataan joka luovutuskerran alussa. Ja jos hemoglobiini on liian alhainen, ei verta oteta, vaan lyödään rautatablettipurkki vai -resepti kouraan. Jos ap:n veri on siis kelvannut aina, niin nyt alentunut hemoglobiini on uusi vaiva. Onko elintavoissa ja / tai ravitsemuksessa tapahtunut oleellinen muutos. Onko ap alkanut kasvissyöjäksi tai peräti vegaaniksi. Nämä ryhmät kärsivät joidenkin suojaravinteiden puutteesta. Olisiko aiheellista käydä ravitsemusterapeutin puheilla kartoittamassa, onko ravinnossa kaikki kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei verenluovutus vaikuta raudan määrään, vaan se mitä syöt.
Normaalisti ihminen kuluttaa rautaa n. 1-2 mg päivässä. Verenluovutuksessa menetettävä määrä on yli 200 mg. Se on paljon se!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös ole niin, että ennen kuin neula työnnetään suoneen, niin hemoglobiini mitataan joka luovutuskerran alussa. Ja jos hemoglobiini on liian alhainen, ei verta oteta, vaan lyödään rautatablettipurkki vai -resepti kouraan. Jos ap:n veri on siis kelvannut aina, niin nyt alentunut hemoglobiini on uusi vaiva. Onko elintavoissa ja / tai ravitsemuksessa tapahtunut oleellinen muutos. Onko ap alkanut kasvissyöjäksi tai peräti vegaaniksi. Nämä ryhmät kärsivät joidenkin suojaravinteiden puutteesta. Olisiko aiheellista käydä ravitsemusterapeutin puheilla kartoittamassa, onko ravinnossa kaikki kohdallaan.
Tiesitkö, että hemoglobiini laskee verenluovutuksessa n. 10 pykälällä vaikka olisi terve? Normaalisti se nousee kuitenkin itsestään takaisin aiempiin lukemiin seuraavien viikkojen kuluessa. Raudanpuutteesta kärsivillä hemoglobiinin lasku voi kuitenkin olla paljon suurempi, eikä se välttämättä palaa koskaan ennalleen ilman rautalisää.
Kohtuus kaikessa. Ikävää että tässäkin on ääritapauksia. Jotkut ei sitten luovuta koskaan.
Onneksi anemiasta puhutaan nykyään. Nuorempana en saanut mitään ohjeita, olin vain kalpea ja vetämätön. Paljon selvisi kun vaiva selvisi. Nyt kaapissa on aina rautatabletteja, otan silloin tällöin.
Verenluovutuksessa kävin kaksi kertaa, mutta tuli huono olo enkä enää mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!En ottanut kantaa ap:n tilanteeseen vaan Veripalvelun toimintaan yleisesti. Vaikka jokainen on viime kädessä itse vastuussa omasta toiminnastaan, Veripalvelulla on velvollisuus ehkäistä verenluovutuksesta aiheutuvia haittoja. Etkö itse näe mitään moraalista ongelmaa siinä, että nuorille naisille suositellaan verenluovutusta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, mutta heidän annetaan silti luovuttaa verta jopa 4 kertaa vuodessa kunhan hemoglobiini on kunnossa?
Olisiko todella kohtuutonta pyytää, että Veripalvelu tarjoaisi esim. raudanpuutteen riskiryhmään kuuluville säännöllisille luovuttajille mahdollisuuden mittauttaa ferritiininsä edes kerran vuodessa? Verinäytteen ottaminen luovutuksen yhteydessä olisi pieni vaiva, eikä siitä aiheutuisi isoja kustannuksiakaan.
Ei ole edelleenkään Veripalvelun tehtävä paapoa aikuisia ihmisiä. Verenluovutus on täysin vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä ja kukin käy siellä omalla vastuullaan.
Yleiset ohjeet on annettu on annettu yleisesti jokaiselle kävijälle. Ei siellä voida jokaisella miettiä ja räätälöidä yksilöllistä suunnitelmaa ja ohjeistusta. On kävijän omalla vastuulla osata noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia. Ei tämän luulisi olevan vaikeaa kenellekään normaalilla järjellä varustetulle aikuiselle.
Ja yleiset ohjeet ovat syystäkin yleisiä. Nykyään on aika paljon myös nuoria naisia, jotka voivat turvallisesti luovuttaa sen neljäkin kertaa vuodessa. Monet hormoniehkäisyt mahdollistavat sen, ettei naisella välttämättä ole lainkaan menkkoja eikä täten myöskään säännöllistä raudan menetystä. Jokaisen kävijän pitää itse siis huolehtia siitä, mikä on hänelle se sopiva luovutustahti, jos ei yleisiä ohjeistuksia HALUA noudattaa. Jos asia mietityttää, onko luovutus turvallista ja mitkä ovat ne omat tarkemmat rauta-arvot, niin se on sitten lääkäri, jonka puoleen käännytään. Veripalvelun tehtävä ei ole tehdä terveystarkastuksia. Siksi voidaan antaa vain yleisiä ohjeita käyntimääristä/vuosi, koska toisille oikeasti sopii käydä useamminkin, se on yksilöllistä. Ei sen salliminen ole mitenkään moraalitonta.
"Veripalvelulla on velvollisuus ehkäistä verenluovutuksesta aiheutuvia haittoja"
Juuri tätähän Veripalvelu tekee, kun mittaa niitä hemoglobiineja ja antaa maksutta rautalisää. On painorajoitusta ja on minimi välit luovutuskerroille. Sieltä saa myös maksutta välipalaa luovutuksen jälkeen. Että eiköhän se Veripalvelu velvollisuutensa hoida.
Kävin jonkun neljä kertaa luovuttamassa verta noin 21-22 vuoden iässä. Hemoglobiini oli alunperin 149 ja se laski luovutusten jälkeen 120 kohdalle. Sain rautatabut joita nuorena naisena söin laiskasti, mutta meni silti joku 10 vuotta ennen kuin olin lähellekään samassa kunnossa kuin ennen ekaa luovutusta eli hyvin terve hoikka urheilija.
Suurin syypää on mielestäni Veripalvelu joka syytää koko ajan propagandaa luovuttamisen tärkeydestä ja sehän osuu juuri nuoriin naisiin, koska nuoret naiset ovat idealisteja jotka haluavat muille hyvää. Tarjotkoot sitten rahaa jos on niin tärkeää luovuttajia saada!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin jonkun neljä kertaa luovuttamassa verta noin 21-22 vuoden iässä. Hemoglobiini oli alunperin 149 ja se laski luovutusten jälkeen 120 kohdalle. Sain rautatabut joita nuorena naisena söin laiskasti, mutta meni silti joku 10 vuotta ennen kuin olin lähellekään samassa kunnossa kuin ennen ekaa luovutusta eli hyvin terve hoikka urheilija.
Suurin syypää on mielestäni Veripalvelu joka syytää koko ajan propagandaa luovuttamisen tärkeydestä ja sehän osuu juuri nuoriin naisiin, koska nuoret naiset ovat idealisteja jotka haluavat muille hyvää. Tarjotkoot sitten rahaa jos on niin tärkeää luovuttajia saada!
Sait rautatabletit, joita söi ITSE laiskasti, ja silti syy oli muiden? Menikö sulla 10 vuotta sen yhden purkin syömiseen?
Sori vaan, mutta kyllä sussa itsessäsi on ollut sitten jotain muutakin vikaa, jos menee 10 vuotta, että hemoglobiini korjaantuu luovutuksen jälkeen. Siis terveydellistä/fyysistä vikaa. Siellä se suurin syypää on, eikä Veripalvelussa.
Eikä se mitään propagandaa ole, että luovuttajia tarvitaan. Sillä niitä ihan oikeasti tarvitaan, jos meinataan, että mm onnettomuus- ja leikkauspotilaat eivät kuole ihan vaan pelkän veren puutteen vuoksi.
Siellä saa jo ilmaista välipalaa luovutuksen jälkeen, niin miten paljon pitäisi tuollaiselle pienelle ahneelle possulle maksaa, että se olisi mielestäsi sopiva sitten korvaus ja ahneita luovuttajia saataisiin nykyisten hyväntekijöiden lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!En ottanut kantaa ap:n tilanteeseen vaan Veripalvelun toimintaan yleisesti. Vaikka jokainen on viime kädessä itse vastuussa omasta toiminnastaan, Veripalvelulla on velvollisuus ehkäistä verenluovutuksesta aiheutuvia haittoja. Etkö itse näe mitään moraalista ongelmaa siinä, että nuorille naisille suositellaan verenluovutusta korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, mutta heidän annetaan silti luovuttaa verta jopa 4 kertaa vuodessa kunhan hemoglobiini on kunnossa?
Olisiko todella kohtuutonta pyytää, että Veripalvelu tarjoaisi esim. raudanpuutteen riskiryhmään kuuluville säännöllisille luovuttajille mahdollisuuden mittauttaa ferritiininsä edes kerran vuodessa? Verinäytteen ottaminen luovutuksen yhteydessä olisi pieni vaiva, eikä siitä aiheutuisi isoja kustannuksiakaan.
Ei ole edelleenkään Veripalvelun tehtävä paapoa aikuisia ihmisiä. Verenluovutus on täysin vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä ja kukin käy siellä omalla vastuullaan.
Yleiset ohjeet on annettu on annettu yleisesti jokaiselle kävijälle. Ei siellä voida jokaisella miettiä ja räätälöidä yksilöllistä suunnitelmaa ja ohjeistusta. On kävijän omalla vastuulla osata noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia. Ei tämän luulisi olevan vaikeaa kenellekään normaalilla järjellä varustetulle aikuiselle.Ja yleiset ohjeet ovat syystäkin yleisiä. Nykyään on aika paljon myös nuoria naisia, jotka voivat turvallisesti luovuttaa sen neljäkin kertaa vuodessa. Monet hormoniehkäisyt mahdollistavat sen, ettei naisella välttämättä ole lainkaan menkkoja eikä täten myöskään säännöllistä raudan menetystä. Jokaisen kävijän pitää itse siis huolehtia siitä, mikä on hänelle se sopiva luovutustahti, jos ei yleisiä ohjeistuksia HALUA noudattaa. Jos asia mietityttää, onko luovutus turvallista ja mitkä ovat ne omat tarkemmat rauta-arvot, niin se on sitten lääkäri, jonka puoleen käännytään. Veripalvelun tehtävä ei ole tehdä terveystarkastuksia. Siksi voidaan antaa vain yleisiä ohjeita käyntimääristä/vuosi, koska toisille oikeasti sopii käydä useamminkin, se on yksilöllistä. Ei sen salliminen ole mitenkään moraalitonta.
"Veripalvelulla on velvollisuus ehkäistä verenluovutuksesta aiheutuvia haittoja"
Juuri tätähän Veripalvelu tekee, kun mittaa niitä hemoglobiineja ja antaa maksutta rautalisää. On painorajoitusta ja on minimi välit luovutuskerroille. Sieltä saa myös maksutta välipalaa luovutuksen jälkeen. Että eiköhän se Veripalvelu velvollisuutensa hoida.
Älähän vääristele sanojani. Totesin selvästi, mielestäni Veripalvelun tulisi asettaa luovuttajille tiukemmat rajoitukset tai tarjota säännöllisesti luovuttaville mahdollisuus jonkinlaisiin luovutuksiin liittyviin terveystarkastuksiin, jotta ongelmilta vältyttäisiin.
Rajoitusten tiukentaminen voitaisiin toteuttaa niin, että sallittuun luovutusväliin vaikuttaisi muukin kuin pelkkä sukupuoli. Luovutusväli voisi tietysti olla myös yksilöllinen: Esim. nuorille naisille voisi asettaa luovutuksiin oletusarvoisesti 6 tai 12 kuukauden minimivälin, jota voisi kuitenkin lyhentää Veripalvelun tekemän yksilöllisen arvion perusteella, jossa selvitetään raudanpuutteelle altistavia tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!
Verta kuitenkin tarvitaan paljon ja ei ole yksilön vastuulla huolehtia verivarastojen riittävyydestä, vaan se on yhteiskunnan asia, joten olisi myös yhteiskunnan asia huolehtia luovuttajien terveydestä. Teoriassa siitä jo huolehditaan terveyskeskuksissa, mutta ei niissä ajatella verenluovutuksen tarpeita tai sen vaikutuksia luovuttajaan. Mitataanko esim. ferritiiniä vieläkään julkisella?
En käy kuin max kerran vuidessa juuri tuon takia.
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Alue: Aihe vapaa
Rupea syömään nyt ainakin paljon rautapitoisia ruokia; maksaa, linssejä, nokkosta, spirulinalisää.