Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä olenkaan tehnyt terveydelleni, kun luovutin pitkään verta liian usein?
10.07.2021 |
Olen 28 v nainen. Menin ekaa kertaa verenluovutukseen vähän ennen kun täytin 19, ja sen jälkeen mulla oli tapana käydä luovuttamassa verta aina kun minimiaika tuli täyteen eli yleensä 4, mutta joskus "vain" 3 kertaa vuodessa. Nuorille naisille suositellaan vain yhtä tai korkeintaan kahta luovutusta vuodessa. Ajattelin ettei reipas luovutustahti haittaa, koska kuukautiseni ei ole runsaat ja hemoglobiinini oli aina hyvä (viime vuosina 135-140, mutta aluksi se taisi olla yli 150 jos muistan oikein). Jätin myös rautatabletit syömättä, koska sain niistä ummetusta.
Edellinen luovutus oli maaliskuussa. Pian sen jälkeen vointini huononi ja rupesin kärsimään joistain raudanpuutteeseen yleisesti liitetyistä oireista: mm. huimauksesta, hiustenlähdöstä ja pakottavasta tarpeesta syödä jotain syötäväksi kelpaamatonta. Pääsin kesäkuun alussa lääkäriin, joka totesi mulla raudanpuuteanemian: hemoglobiinini oli enää vaivaiset 111.
Olen vähitellen ruvennut tajuamaan, että olen varmaan kärsinyt raudanpuutteesta jo aiemmin. Mulla on jo pitkään ollut jatkuvasti väsynyt ja vetämätön olo, en ole saanut kuntoani kohoamaan vaikka olen koittanut harrastaa liikuntaa monin eri tavoin ja huolehtinut myös palautumisesta, raajani on puutunut tosi helposti ja sormet ja varpaat on jatkuvasti kylmät, olen saanut mustelmia melkein tyhjästä, mun on usein vaikea löytää sanoja muiden kanssa jutellessani, vastustuskykyni on huono ym. Osa oireistani on mennyt masennuksen piikkiin, johon olen syönyt lääkkeitä jo vuosia, ja loput lääkäri on ohittanut olankohautuksella.
Päätin nyt tankata rautaa oikein kunnolla, vaikka lääkäri kehottaisi lopettamaan sitten kun hemoglobiini korjautuu. Toivottavasti kaikki oireeni häviää sillä, mutta väkisinkin mietityttää, millaista haittaa olenkaan tehnyt itselleni kun luovutin verta niin usein. Olenko menettänyt veren mukana jotain muuta tärkeää raudan lisäksi? Onko oletettavasti vuosikausia jatkunut piilevä raudanpuute tehnyt elimistössäni sellaista tuhoa, josta en tiedä vielä mitään? Voiko oireeni jäädä pysyviksi vai tulenko tästä vielä kuntoon?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Siinä on vaan sellainen ongelma, että luovutukset pitäisi lopettaa jo hyvissä ajoin ennen kuin hemoglobiini laskee, koska siinä vaiheessa raudanpuute on edennyt jo pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Miksi tähänkin faktaan tulee alapeukkuja? Joillakin se ainainen Veripalvelukammo.
Siis verenluovutushan on täysin vapaaehtoista, ja jokainen on ihan itse vastuussa terveydestään. Hemoglobiini katsotaan, ja jos se on alhainen, annetaan rautakuuri mukaan ja ehdotetaan, että pitäisi vaikka puolen vuoden tauon ennen seuraavaa luovutusta. Kaikki luovuttajat on vakuutettuja luovutuksesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Siinä on vaan sellainen ongelma, että luovutukset pitäisi lopettaa jo hyvissä ajoin ennen kuin hemoglobiini laskee, koska siinä vaiheessa raudanpuute on edennyt jo pitkälle.
No siinä vaiheessahan on ollut jo vähintään kolmen kuukauden tauko edellisestä luovutuksesta. Eli hyvissä ajoin on lopetettu.
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Jos tässä joku on kummallista niin se, kuinka joidenkin mielestä Veripalvelun toiminnassa ei saisi nähdä mitään kritisoitavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret, tunnolliset naiset tuhoavat terveytensä luovuttamalla verta, syömällä pelkkää kasvisruokaa ja urheilemassa kestävyyslajeissa. Tämä on se ns. kympin tyttöjen kolmen kombo, joka johtaa sitten raudanpuutteeseen ja sitä myöten uupumiseen. Pahimmillaan vielä menkat ovat runsaat.
Itselläni pahaksi menneen raudanpuutteen korjaaminen vei 5 vuotta. Nyt alkaa taas elämä voittaa ja pystyy esim maltilla liikkumaan ja muutenkin elämään normaalia, aktiivista elämää. Tämä vaati 6 rautainfuusiota ja kohdunpoiston.
Kun raudanpuute on syntynyt, rautaa pitää syödä pitkään ja paljon, 200-300 mg / pv, noin vuoden ajan. Mieluiten lääkärin valvonnassa. Ja raudanpuutteen syy täytyy selvittää.
Rautalisä ei nosta hemoglobiinia oman luontaisen tason yli. Olen itse saanut suurimmillaan 1g rautaa kerralla suoneen, vastaa lähes vuoden rautalisän syömistä. Hb aina ollut maksimissaan 147.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Miksi tähänkin faktaan tulee alapeukkuja? Joillakin se ainainen Veripalvelukammo.
Siis verenluovutushan on täysin vapaaehtoista, ja jokainen on ihan itse vastuussa terveydestään. Hemoglobiini katsotaan, ja jos se on alhainen, annetaan rautakuuri mukaan ja ehdotetaan, että pitäisi vaikka puolen vuoden tauon ennen seuraavaa luovutusta. Kaikki luovuttajat on vakuutettuja luovutuksesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta.
Annoin alapeukun, koska hemoglobiini voi olla täysin normaali vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Itselläni oli hemoglobiini 135 samaan aikaan kun ferritiini oli 8. Hädintuskin pysyin tolpillani tuolloin. Mitähän olisi käynyt jos olisin verenluovutukseen mennyt, huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Sanopa muuta. Miten joku kehtaakin väittää, että SPR:n veripalvelu ei ole kaikin puolin täydellinen?
Olen luovuttanut säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa nyt yli kymmenen vuotta. Hemoglobiini on vain noussut tänä aikana ollen nuorempana 118, viime luovutuksessa oli päälle 130.
Luovuttaminen on tärkeää.
Yksilöllistähän se toki on mutta todennäköisesti ap puhuu läpiä päähänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin jonkun neljä kertaa luovuttamassa verta noin 21-22 vuoden iässä. Hemoglobiini oli alunperin 149 ja se laski luovutusten jälkeen 120 kohdalle. Sain rautatabut joita nuorena naisena söin laiskasti, mutta meni silti joku 10 vuotta ennen kuin olin lähellekään samassa kunnossa kuin ennen ekaa luovutusta eli hyvin terve hoikka urheilija.
Suurin syypää on mielestäni Veripalvelu joka syytää koko ajan propagandaa luovuttamisen tärkeydestä ja sehän osuu juuri nuoriin naisiin, koska nuoret naiset ovat idealisteja jotka haluavat muille hyvää. Tarjotkoot sitten rahaa jos on niin tärkeää luovuttajia saada!
Ilman muuta kannattaa maksaa verestä, niin saadaan loistavia luovuttajia narkkareista, alkoholisteista ja prostituoiduista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Miksi tähänkin faktaan tulee alapeukkuja? Joillakin se ainainen Veripalvelukammo.
Siis verenluovutushan on täysin vapaaehtoista, ja jokainen on ihan itse vastuussa terveydestään. Hemoglobiini katsotaan, ja jos se on alhainen, annetaan rautakuuri mukaan ja ehdotetaan, että pitäisi vaikka puolen vuoden tauon ennen seuraavaa luovutusta. Kaikki luovuttajat on vakuutettuja luovutuksesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta.
Annoin alapeukun, koska hemoglobiini voi olla täysin normaali vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Itselläni oli hemoglobiini 135 samaan aikaan kun ferritiini oli 8. Hädintuskin pysyin tolpillani tuolloin. Mitähän olisi käynyt jos olisin verenluovutukseen mennyt, huh.
No olisit kyllä tosi tyhmä ollut, jos olisit mennyt luovuttamaan verta, vaikka et meinannut edes tolpillasi pysyä. Ei ne sua olisi varmasti huolinutkaan tuon takia. Kyllä nyt tolkun ihminen tajuaa itekin pysyä sieltä poissa, jos ei koe oloaan terveeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Jos tässä joku on kummallista niin se, kuinka joidenkin mielestä Veripalvelun toiminnassa ei saisi nähdä mitään kritisoitavaa.
Saat toki. Monet persut vastustavat mm. veripalvelua.
Olen niin rajoittunut, että ilahduin siitä, että terveet ihmiset pelastivat minut syöpähoitojeni aikana.
Narkkari-Niilon veri ei ihan välttämättä olisi toiminut vastaavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!Verta kuitenkin tarvitaan paljon ja ei ole yksilön vastuulla huolehtia verivarastojen riittävyydestä, vaan se on yhteiskunnan asia, joten olisi myös yhteiskunnan asia huolehtia luovuttajien terveydestä. Teoriassa siitä jo huolehditaan terveyskeskuksissa, mutta ei niissä ajatella verenluovutuksen tarpeita tai sen vaikutuksia luovuttajaan. Mitataanko esim. ferritiiniä vieläkään julkisella?
"Mitataanko esim. ferritiiniä vieläkään julkisella?"
Mitataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista SPR:n vastaista propagandaa nyt taas.
Jos tässä joku on kummallista niin se, kuinka joidenkin mielestä Veripalvelun toiminnassa ei saisi nähdä mitään kritisoitavaa.
Saat toki. Monet persut vastustavat mm. veripalvelua.
Olen niin rajoittunut, että ilahduin siitä, että terveet ihmiset pelastivat minut syöpähoitojeni aikana.
Narkkari-Niilon veri ei ihan välttämättä olisi toiminut vastaavasti.
Ja mitenköhän ne persut liittyvät tähän yhtään mitenkään? Mikä sairas fetissi joillain on tunkea niitä joka väliin?
Verisyöpägeenisetkin luovuttaa verta? Kuka tietää sairastuuko joku verta saanut johonkin syöpään jossain vaiheessa. Voiko altistaa?
Olisi kohtullista että verenluovutuksesta maksettaisi rokottamattomille hyvä summa kun on verentarvitsijoissa varmaan aika paljon niitä jotka haluaa verta joka ie ole koronapiikin saastamaaa ja piikkiproteiinista. ietenki olisi kiva lahjoittaa vertaan jollekulle toiselle piikkaamattomalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nehän mittaa hemoglopiinin aina ennen luovutusta. Eikä anna luovuttaa, jos se on alhainen.
Miksi tähänkin faktaan tulee alapeukkuja? Joillakin se ainainen Veripalvelukammo.
Siis verenluovutushan on täysin vapaaehtoista, ja jokainen on ihan itse vastuussa terveydestään. Hemoglobiini katsotaan, ja jos se on alhainen, annetaan rautakuuri mukaan ja ehdotetaan, että pitäisi vaikka puolen vuoden tauon ennen seuraavaa luovutusta. Kaikki luovuttajat on vakuutettuja luovutuksesta mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen varalta.
Alapeukut johtuu varmaankin siitä, että hemoglobiinin mittaaminen ennen luovutusta on täysin riittämätön varotoimenpide. Hemoglobiini kun laskee vasta siinä vaiheessa, kun raudanpuute on jo edennyt pitkälle ja elimistö kärsii siitä monin muin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma, ettei Veripalvelu huolehdi paremmin verenluovuttajien terveydestä. Luovutuksille pitäisi olla tiukemmat rajoitukset ja/tai ainakin säännöllisesti luovuttaville tarjolla kunnolliset terveystarkastukset, joilla varmistetaan mm. rautavarastojen riittävyys.
Kyllä se nyt on ihan ihmisen oma asiansa huolehtia tuollaisista asioista. Ei ne siellä mitään päiväkotilaisia kaitse, on niillä parempaakin tekemistä.
Ap:llekin on tarjottu rautalisää, mutta ihan itte sen jätti syömättä. Oma valintansa. Jos olisi syönyt, niin kuin ohje oli, niin tuskin nyt tuossa tilanteessa olisi. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se ei ole muitten syy, vaan ihan oma vika!Verta kuitenkin tarvitaan paljon ja ei ole yksilön vastuulla huolehtia verivarastojen riittävyydestä, vaan se on yhteiskunnan asia, joten olisi myös yhteiskunnan asia huolehtia luovuttajien terveydestä. Teoriassa siitä jo huolehditaan terveyskeskuksissa, mutta ei niissä ajatella verenluovutuksen tarpeita tai sen vaikutuksia luovuttajaan. Mitataanko esim. ferritiiniä vieläkään julkisella?
"Mitataanko esim. ferritiiniä vieläkään julkisella?"
Mitataan.
Niin mitataan, mutta liian harvoin.
Iäkkään äitini hemoglobiini oli romahtanut viime vuonna aiemmalta tasolta ~140 lukemaan 87. Lääkäri määräsi äidin rautakuurille, ja kontrollissa arvo oli 120. Äiti pyysi kummallakin kerralla myös ferritiinin mittausta, mutta siihen ei suostuttu lainkaan. Lääkärin mielestä kontrollin jälkeen kaikki oli kunnossa eikä raudan syömistä kannattanut jatkaa, vaikka äiti kärsi edelleen joistain raudanpuutteen oireista, koska hemoglobiini oli noussut hienosti viitearvojen sisälle.
Maksoin sitten äidille ferritiinimittaukset ja tulos oli 10. Sen jälkeen äiti jatkoi raudan syömistä. Puoli vuotta myöhemmin hemoglobiini oli taas yli 140, ferritiini oli 44 ja äiti oli päässyt monista raudanpuutteen oireista kokonaan eroon.
Ei muuten liian korkeakaan Hb ole hyvä, se tarkoittaa verisuonten ahtautumista jota elimistö yrittää kompensoida.
Alue: Aihe vapaa
Naisten, jotka luovuttavat verta, pitää muistaa myös se, että kuukautisten aikana elimistöstä poistuu 1-1,5 dl verta joka kuukausi. Menstruoiva nainen menettää luonnollista reittiä 1,5-1,8 litraa verta JOKA vuosi.
Verenluovutuksessa menetetty verimäärä tulee vielä tuohon päälle jolloin vuoden ainana määrä kasvaa jo suureksi, ja tottakai heikentää rauta-arvoja huomattavasti.
Jos henkilön hemoglobiini on tavallisesti vaikka 145 ja laskee 125 niin se on tälle henkilölle epänormaalin alhainen Hb, vaikka 125 on vielä viitearvojen sisällä ja näennäisesti normaali. Verratkaa omaa hemoglobiinianne ja ferritiiniä aina aikaisempiin arvoihinne, ei pelkkiin viitearvoihin.