Miksi monet paheksua sitä, jos joku rakastuu kesken suhteen johonkin toiseen ja jättää aiemman kumppaninsa?

*paheksuvat

Hylkääminen sattuu aina.

Mutta siis monet suhteen ulkopuolisetkin paheksuvat. Miksi?

No yleensä varmaan oletetaan, että peliä on pidetty jo toisen suhteen aikana, jos heti on uusi kumppani ja aika useinhan se niin onkin.

Vierailija kirjoitti:

No yleensä varmaan oletetaan, että peliä on pidetty jo toisen suhteen aikana, jos heti on uusi kumppani ja aika useinhan se niin onkin.

Tämä.

Eihän otsikon skenaariossa mitään törkeää olekaan. Sen sijaan yleisemmältä tuntuvat nämä "mieheni ja neljän lapsemme isä ilmoitti jättävänsä perheemme 10 vuotta nuoremman työkaverin takia". Eli uusi suhde on alkanut perheidyllin kustannuksella. 

Koska olet aloittanut suhteen ilman että oikeasti olet rakastanut kumppaniasi. Törkeää kumppaniasi kohtaan kun itse olet itsekkäistä syistä, ehkä yksinolon pelosta, mennyt suhteeseen vaikket ole oikeasti rakastanut kumppaniasi.

Jos oikeasti rakastaisit kumppaniasi, et noin vain rakastuisi toiseen.

Ketkä monet paheksuvat? Tuntuu turhauttavalta, miten kysyt asiaa ja todennäköisesti  vain oman ihmissuhdeverkostosi rajoittuneilla asenteilla . Voitko ajatella asian niin, etteivät heistä monikaan tajua mistään mitään ja paheksunta on oire kaikesta muustakin elämää kokemattomien katsomuksista?

Jokainen elää ja toimii parhaansa mukaan siinä elämäntilanteessa, missä he juuri silloin ovat. Kukaan meistä ei voi tuomita toisiamme. Me itse tiedämme myöhemmin toimimmeko oikein vai teimmekö virheen? Varmaa kuitenkin on, ettei elämää voi elää pelkäämällä kaikkea ja miettimällä mitä mieltä muut ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän otsikon skenaariossa mitään törkeää olekaan. Sen sijaan yleisemmältä tuntuvat nämä "mieheni ja neljän lapsemme isä ilmoitti jättävänsä perheemme 10 vuotta nuoremman työkaverin takia". Eli uusi suhde on alkanut perheidyllin kustannuksella. 

Tämä on ok vain jos jättäjä on nainen, miehen tapauksessa pahinta mitä voi tehdä.

Kyllä se on sama molemmissa tapauksissa.

Eri

"joku rakastuu kesken suhteen johonkin toiseen ja jättää aiemman kumppaninsa"

"henkilö ei aloita suhdetta uuden kanssa enne kuin on lopettanut suhteen tähän aiempaan henkilöön."

Mitä tuossa pitäisi paheksua? Sitäkö että jättäjä tyhmänä kertoo kumppanille, että ihastuin toiseen ja siksipä me nyt lopetetaan tämä meidän suhde ja lähden toisen luo?

Itse halusin erota miehestäni kun tajusin olevani ihastunut toiseen. En ikinä hänen kanssaan säätänyt, en pyytänyt kahville enkä mitään.

Meillä tosin suhde muutenkin jatkuvaa pahaa oloa, en saanut ikinä itselleni mitään ja aina jouduin itseni uhraamaan toisen halujen ja hyvinvoinnin vuoksi. Ja miehen suvullehan tämä on tietysti aivan toisin päin....

Mutta tosiaan, tajusin, että haluan elämältäni muuta. En voi vain lasten takia jäädä ja kärsiä koko ajan. Jos voin tuntea toista kohtaan sellaista järisyttävän suurta vetovoimaa, että en enää edes halua omaa kumppaniani, niin ehkä tosiaan on aika erota. En itse ainakaan halua, että kumppani voi kokoa paljon suurempaa tunnetta toiseen kuin minuun, ei sekään reilu suhde ole.

Aniharvoin kukaan jättää edellisen kumppaninsa niin, ettei mitään säätöä uuden kanssa ole ollut ennen sitä. Elämänkokemus ja todennäköisyydet varmaan johtaa siihen, että ne 1/1000:sta täysin toistensa seurassa ylimääräistä viihtymättömät, kosketuksista pidättäytyneet, tuomitaan.

Ihmettelen vain, miten erotaan toisen vuoksi ja siirrytään suoraan suhteeseen, jos mitään sellaiseen viittaavaa uuden kanssa ei ole puhuttu ja yhdessä on vietetty aikaa ihan niinkuin muidenkin kaverien kanssa edellisen suhteen aikana?

Ilmeisesti se edellinen suhde ei ole ollut enää hyvä, jos noin heittämällä mennään uuteen suhteeseen. 

Miksi ei erottu ja sitten vasta haettu uutta suhdetta? 

Epäluotettavia, liian tunteellisia, jotka ovat tuulen vietävissä, mutta SILTI huijaavat törkeästi toisia. Joku vielä lapsiakin hankkii noiden kanssa. Se on pahinta. Isättömien lasten ennuste ei ole paras mahdollinen.

Itsellä oli ero mielessä jo pari vuotta, mutta lasten ja talon vuoksi toteuttaminen tuntui hankalalta.

Sitten ihastuin toiseen mieheen. Sain häneltä huomiota. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ero. Erohaluni kerroin exälle heti. Myöhemmin hän sai tietää suhteestakin.

Ero oli parasta mitä minulle on tapahtunut. Lapsille se oli järkytys. Oireilivatkin, mutta nyt vuosien jälkeen kaikki on hyvin.

Ex elää jossain omaa elämää. Ihmisille en paljoa ole eron syistä kertonut. Kaipa nuo tietävät. Exää kun ei lasten elämässä näy. Eipä ollut isänä ydinperheessäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti se edellinen suhde ei ole ollut enää hyvä, jos noin heittämällä mennään uuteen suhteeseen. 

Miksi ei erottu ja sitten vasta haettu uutta suhdetta? 

Koska sopiva kumppani löytyikin suhteen aikana, mutta uusi suhde aloitetaan vasta, kun edellinen on loppunut.

Ei kai kukaan tunteita paheksu? Sen eron voi hoitaa sitten hyvin tai huonosti. Kaikilla ei ole kykyä hoitaa hyvin, heitä tulee ymmärtää myös. Jos ei osaa, ei osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti se edellinen suhde ei ole ollut enää hyvä, jos noin heittämällä mennään uuteen suhteeseen. 

Miksi ei erottu ja sitten vasta haettu uutta suhdetta? 

Koska sopiva kumppani löytyikin suhteen aikana, mutta uusi suhde aloitetaan vasta, kun edellinen on loppunut.

Miten tuollainen uusi suhde löytyy suhteen aikana? Silloin on jo vilkuillut muualle, kun ei ole ollut tyytyväinen silloiseen suhteeseen. Pidetään se vanhan varalle, jos uutta ei löydy. 

Sitäkään en ymmärrä miten joku lähteen tuollaisen suhteesta toiseen hyppäävään mukaan. 

Pitää olla avoin heti tapailun alusta. Jossain kohtaa pitää päättää koska ei enää vilkuilla sivuille. Viimeistään yhteen muutto on sellainen piste. Pitää sopia mitä tehdään kun tulee ongelmia ja houkutuksia, sillä molempia tulee vääjäämättä.

Lapsen teko on yksi asia mistä pitää keskustella jo suhteen alkuaikoina. Kun suhteessa on lapsi ei enää tehdä mitään äkkikäännöksiä tai saadaan lisää kilipäitä maailmaan.

Kyllä minun avioliitto oli surkea. En epäröinyt hetkeäkään, kun ihastuin ja lähestyin ihastukseni kanssa. Kerroin exälle melko pian haluavani eron. Ei minulla ollut exän kanssa vuosiin avioelämää tai mitään muutakaan yhteistä ja se oli exän toive. Kylmää kohtelua oli.