Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly puhelimessa kääntää nykyään kaiken, jopa äärimmäisen harvinaiset kielet. Kyllä kielten opiskelu on valitettavasti nykyään mennyttä maailmaa, mutta voihan sillä etsiä vaikka miehen sielta italiasta itselleen.
Tokihan niistä tekoäly- ja konekäännössovelluksista apua on, mutta ei ne vielä niin hyviä ole, etteikö kunnon kielitaito niitä päihittäisi. Kyllä se aika kankeaa on jossain liikeneuvottelussa alkaa Google-kääntäjällä keskustelua saamaan aikaiseksi. Tiedän omasta kokemuksesta, että esim. Googlen kääntäjä ei suoriudu kovinkaan hyvin vähänkään perustekstiä vaikeammasta tai jonkin alan erikoissanastoa sisältävästä käännöksestä, jos kyseessä on jokin harvinaisempi tai vaikeampi kieli kuten korea tai japani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Niin, ja usein muuten tulkit ja kääntäjät ovat nimenomaan opiskelleet ihan muusta itselleen tutkinnon kuin kielistä. Tuntemistani löytyy dipl.insinööriä, kauppatiteen maistereita jne. Harvemmin tarvitaan noissa normaalimmissa hommissa esim perusteellista kielen historian tuntemusta.
Mutta jos tyttäresi on vielä nuori, anna haaveilla ihan rauhassa. Ja voihan tuota kysyä vaikka opettajalta, joka mahdollisesti tietää, mitä opiskelukavereista on tul
Tämän takia kääntäjät ja tulkit tekevätkin valtavasti taustatyötä, ei sitä käännöstä kylmiltään aleta väsäämään. Esim. konferenssitulkeilla on sanonta "tunti kopissa, kymmenen opissa", eli tulkkaustyöhön täytyy tosiaan valmistautua aika pitkään ja muistiinpanot on luonnollisesti aina mukana. Toki myös erikoisaloille muuten kouluttautuneet ihmiset tekevät käännöksiä, esim. filosofian alalla tuntuu olevan aika yleistä, että tietynlaiseen filosofiaan erikoistuneet filosofit kääntävät alan merkkiteoksia suomeksi.
Olen ollut kieltenope jo 25 vuotta. Silloin minun nuoruudessani oli järkevää opiskella kielten opeksi, koska kieliä luettiin paljon. En enää yli 10 vuoteen olisi opiskellut tähän ammattiin, koska kieliä ei enää opiskella ja työllisyystilanne on heikko. Tällä hetkellä osa valinnaiskielten viranhaltijoista täyttää opetusvelvollisuustuntinsa muiden aineiden jämätunneilla. Jos kielten opiskelu lisääntyy, he saavat viimein omien aineidensa tunteja. Uusia opeja ei siis silloinkaan palkata. Aiemmin kuntien oli pakko tarjota valinnaiskieliä. Jo pitkään kunnat ovat säästäneet tarjoamalla vain enkkua ja ruotsia. Uusi säästökohde on korvata alakoulujen kieltenopet luokanopeilla, joilla on pienempi palkka. Kielitaitoa arvostetaan vain juhlapuheissa.
Olen elättänyt itseni kirjallisuuden suomentajana 30 vuotta. Työllistymisessä ei ole koskaan ollut ongelmia.
90-luvulla nelikymppinen kielenkääntäjä suoritti opettajan pätevyyden. Alkoi käyttöohjeiden kääntäminen maistua puulta. Koulustamme jäi joitain vuosia sitten kielenkääntäjä eläkkeelle: oli toiminut suuren osan urastaan opena. Kolleganani on myös yhä lähes koko uransa opena tehnyt alunalkaen kielenkääntäjä. Työvuosia hänellä on alle 10 jäljellä.
Serkun perhe asuu Saksassa. Tytär puhuu suomea, ruotsia, saksaa kotikielenä ja on yliopistossa opiskellut englantia ja ranskaa. Työskenteli vuosia vientiyrityksessä markkinointitehtävissä. Ikärasismi vei työt. Uudelleenkouluttautui suomalaista lähihoitajaa vastaavassa koulutuksessa ja vaihtelee nyt vanhusten vaippoja. Eli: kannattaa hakeutua kunnan ja valtion töihin, siellä ikä ei niin paina.
Venäjä ja arabia, jompi kumpi on meidän uusi herramme.
Vierailija kirjoitti:
Olen elättänyt itseni kirjallisuuden suomentajana 30 vuotta. Työllistymisessä ei ole koskaan ollut ongelmia.
Pian tulee olamaan, jahka tuo AI päästetään kunnolla vapaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Sivuaine voi olla työllistävä. Vaikka mitä voi opiskella sivuaineena, kaupallisia aineita, hallintotieteitä, journalistiikkaa, kirjallisuustiedettä, yhteiskuntatieteitä jne. Mitä hän haluaa tehdä työkseen? Jos kääntäjä/ope niin voi olla vaikea työllistyä nykyään mutta osaa myös harvinaisia kieliä eli sivuaineena kannattaa olla sellainenkin.
Liike-elämässä on käyttöä vieraan kielen osaajille, mutta ehkä enemmän harvinaisten kielten osaajille. Mm kiinan kieli, koska maan merkitys maailmassa kasvaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly puhelimessa kääntää nykyään kaiken, jopa äärimmäisen harvinaiset kielet. Kyllä kielten opiskelu on valitettavasti nykyään mennyttä maailmaa, mutta voihan sillä etsiä vaikka miehen sielta italiasta itselleen.
Tokihan niistä tekoäly- ja konekäännössovelluksista apua on, mutta ei ne vielä niin hyviä ole, etteikö kunnon kielitaito niitä päihittäisi. Kyllä se aika kankeaa on jossain liikeneuvottelussa alkaa Google-kääntäjällä keskustelua saamaan aikaiseksi. Tiedän omasta kokemuksesta, että esim. Googlen kääntäjä ei suoriudu kovinkaan hyvin vähänkään perustekstiä vaikeammasta tai jonkin alan erikoissanastoa sisältävästä käännöksestä, jos kyseessä on jokin harvinaisempi tai vaikeampi kieli kuten korea tai japani.
Mistä te löydätte näitä konekääntimiä, jotka muka tekevät käyttökelpoisia käännöksiä? Itse käytän parhaita kaupallisesti saatavilla olevia ohjelmia, mutta eivät nekään ikinä tee virheetöntä käännöstä, ei edes kaikkein mekaanisimmista sopimus- tai ohjeteksteistä. Toki ne säästävät kääntäjän aikaa, kun ei tarvitse ihan kaikkea itse kirjoittaa, mutta todellisuudessa aikaa säästyy korkeintaan puolet, monesti ei edes 10% verrattuna tilanteeseen ilman käännintä. Kaikki erikoisempi terminologia on pakko tarkistaa ja lauserakenteetkin ovat yleensä hyvin jäykkiä ja sanavalinnat epäjohdonmukaisia. Ja tämä jopa englanniksi. Ruotsin kanssa on vielä isompia ongelmia.
Olen kohta valmistumassa maisteriksi pääaineenani kääntäminen. Työtilanne vaikuttaa ikävä kyllä heikolta. Pääosin freelancer-työtä, jossa ollaan sitten täysin käännöstoimistojen armoilla. Joka aamu saat miettiä, tuleeko töitä vai ei. Ainoa toivoni on luultavasti enää yrittää saada ruotsin kääntäjän paikkaa valtiota tai joltakin kunnalta, muita työmahdollisuuksia itselleni tällä alalla en näe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elättänyt itseni kirjallisuuden suomentajana 30 vuotta. Työllistymisessä ei ole koskaan ollut ongelmia.
Pian tulee olamaan, jahka tuo AI päästetään kunnolla vapaaksi.
AI ei pärjää kaunokirjallisuuden kääntäjänä, ja editointiin tarvitaan aina ihminen. Kustannustoimittajat eivät osaa vieraita kieliä, vaan he ovat opiskelleet suomea.
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta valmistumassa maisteriksi pääaineenani kääntäminen. Työtilanne vaikuttaa ikävä kyllä heikolta. Pääosin freelancer-työtä, jossa ollaan sitten täysin käännöstoimistojen armoilla. Joka aamu saat miettiä, tuleeko töitä vai ei. Ainoa toivoni on luultavasti enää yrittää saada ruotsin kääntäjän paikkaa valtiota tai joltakin kunnalta, muita työmahdollisuuksia itselleni tällä alalla en näe.
Kustantamoissa on pulaa pohjoismaisten kielten osaajista. Kirjallisuuden kääntäminen taas ei onnistu kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elättänyt itseni kirjallisuuden suomentajana 30 vuotta. Työllistymisessä ei ole koskaan ollut ongelmia.
Pian tulee olamaan, jahka tuo AI päästetään kunnolla vapaaksi.
Kauanko luulet että vielä jatkan alalla, kun takana on jo 30 vuotta ja töitä niin ollut paljon kuin jaksanut tehdä? Lukekaa sitten AI:n kääntämiä kirjoja.
Voi jo sanoa, että tekoäly vie kielenkääntäjien työt tulevaisuudessa. Mutta laaja kielitaito tuskin on huono juttu työelämässä ollenkaan. Toisaalta jonkun se on tekoälykin opetettava ymmärtään ja tuottaan kieltä. Mutta siitäkään tuskin halutaan maksaa mitään. Loppujen lopulta aika vähän jää töitä joihin ei tekoäly iskisi ja vähentäisi sitä työtä.
Loppujen lopulta voikin miettiä mihin muihin lahjakkuuksiin kyky oppia kieliä kytkeytyy. Kuten esimerkiksi jos olet hyvä kelloseppä jolla on hyvä ja tarkka silmä käsi koordinaatiokyky. Sekä varmasti paljon kärsivällisyyttä. Niin tälläinen henkilö oli varmasti myös huippuluokan kirurgi, tarkka-ampuja, helikopterilentäjä jne.
Mutta en osaa sanoa mihin kielelliset kyvyt voisi myös kytkeytyä. Ehkä isojen monimutkaisten asioiden ymmärtämiseen,kuten kielet yleensä on. Eli ehkä voit olla hyvä löytään vikoja isoista monimutkaisistajärjestelmistä. Toisaalta siinä työssä myös laajakielitaito ei ole ollenkaan huono juttu jos pitää kommunikoida eri kieliä puhuvien asiantuntijoiden kanssa kun ongelmia selvitetään.
Venäjä. Venän opiskelua on vähennetty ja sodan takia moni on vaihtanut kieltä mitä opisklee. Venäjän osaajista on nyt jo pulaa ja tulevaisuudessa tulee vielä enemmän. Tarvitaan venäjänosaajia tiedusteluun ja mahdollisesti tulevaisuudessa kauppaan.
Harva yritys myy, ostaa tai jalostaa kieliä. Useimmat tekevät jotain muuta, ja kielitaito on työkalu.
Eli kannattanee hankkia sen jonkun muun osaamista, ja loistaa työkalupakilla.
Vaikka jo valmiiksi osaisi jotakin kieltä hyvin, sen opiskelu yliopistossa on vaativaa, ja turhauttavaa on, että työllistyminen on todella vaikeaa. Kielten opiskelua nykyään voi verrata entisaikojen naisten pianonsoiton ja koruompelun opiskeluun. Eli ei mitään jää käteen käytännössä. Vanhemmet, jotka eivät tätä tiedä, laittavat aikuiset lapsensa tosi kärsimyksien tielle maksamaan kalliita opintolainojaan siivoojan ansioilla. Vanhempien ei pidä yhtään puuttua lastensa uravalintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jo valmiiksi osaisi jotakin kieltä hyvin, sen opiskelu yliopistossa on vaativaa, ja turhauttavaa on, että työllistyminen on todella vaikeaa. Kielten opiskelua nykyään voi verrata entisaikojen naisten pianonsoiton ja koruompelun opiskeluun. Eli ei mitään jää käteen käytännössä. Vanhemmet, jotka eivät tätä tiedä, laittavat aikuiset lapsensa tosi kärsimyksien tielle maksamaan kalliita opintolainojaan siivoojan ansioilla. Vanhempien ei pidä yhtään puuttua lastensa uravalintoihin.
Älä puhu paskaa.
Mistä te luulette käännöskirjallisuuden syntyvän? Elokuvien ja tv-ohjelmien tekstityksen?
Samaa mieltä. Opiskelin itse kieliä ja olen ns. "kept child". En suosittele kielten opiskelua kenellekään, jos ei ole vanhempien taholta loppuelämäksi turvattu taloudellinen toimeentulo. Sen verran epävarmaa ja huonopalkkaista on yleensä työnsaanti sen tutkinnon saamisen jälkeen. Ellei sit ala koulun opeksi, mutta pitää muistaa, että niihin työpaikkoihin on suuret hakijamäärät.
Mä muutin ulkomaille ja sain työtä, koska asuinmaassani on avoimemmat ja aktiivisemmat työmarkkinat kuin Suomessa, ja osaamani kielet ovat asuinmaassani todella hyödylliset. Työskentelen verkkokaupan alalla nykyään, ja kehitän osaamistani sillä. Onneksi täällä voi työllistyä ihan harrastuspohjalta kerrytetyn osaamisen avulla. Suomessa on tarkempaa, että pitää olla juuri tietyn alan paperi tiettyyn työhön.
Miettikää tarkkaan (myös vanhempienne kyky avustaa rahallisesti elämässänne) ennen kuin valitsette tämän alan!