Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Kielet ja valtiotieteet niin Brysseliin vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielitaito on yleissivistystä, josta on hyötyä elämässä yleensäkin, ei pelkästään töissä. Tässäkin ketjussa moneen kertaan sanottu, että kannattaa opiskella joku asiantuntija-ammatti, kielitaito siihen päälle antaa enemmän mahdollisuuksia kaikenlaiseen.
Googlen ilmaiskääntäjä ei ole kehittynein tekoäly, joka maailmasta löytyy. AI pystyy tekemään käännökset ja jatkossa tosi tasokkaasti, mutta pystyy se kirjoittamaan kooditkin, joten kolme vuotta sitten tänne spämmätyt ohjelmointikielet eivät kauaa työllistä nekään. Itse asiassa nykyään AI koodaa paremmin kuin kääntää, siitä saitte spämmääjät.
Itse olin ensin muutaman vuoden käännöstoimistossa ja nyt reilut 10 v friikkuna. Ala on muuttunut tosi paljon mutta kyllä tässä on neljän lapsen ruoat ja harrastukset saatu maksettua mun tuloilla ja ison osan olen maksanut myös sähkö-, vesi-, vakuutuslaskuista yms. Perheellisenä on ollu tosi toimivaa, kun ei tarvinnut huolehtia pienten koululaisten loma-ajoista ja aamullakin olin aina katsomassa kouluun lähdön. Nyt kun lapset on isompia, voin heidän loma-aikoina muokata oman työaikatauluni myöhemmäksi eli nukkua aamulla pidempään. Huonoja puolia on työmäärän suuri vaihtelu eri kuukausina, mutta itselleni ei ole ongelma laittaa rahaa sivuun parempina kuukausina. Asiakkaiden vaatimukset tuntuu myös välillä kohtuuttomilta. Toisaalta friikkuna usein myös kieltäydyn joistain töistä, jotka työsuhteessa oli pakko ottaa vastaan.
En ole opiskellut kieliä - olen harrastanut niitä töiden ja elämän ohella. Jos haluaisin työllistyä kielten avulla, opiskelisin pohjoismaisia kieliä: norjaa, tanskaa, islantia, färiä ja siinä ohessa kaupallista tai yhteiskunnallista ainetta. Norja ja Tanska ovat varakkaita maita ja varakkaissa maissa on kysyntää työntekijöille - vaikka sitten suomesta norjaan/tanskaan kääntäville ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turun murretta. Ja sitten korruptiohommiin sukulaisten miehittämään työelämään
Kieliaineet ovat yleensä taloudellinen itsemurha jos ei lue myös jotain muuta. Tuttuni, maisteri englantilaisesta filologiasta, sai kääntäjänä ensimmäiseksi kuukausipalkakseen 200 euroa. Ikinä ei ollut rahaa esim. Mennä ravintolaan syömään. Täysin hukkaan heitetty tutkinto jos et ole taustaltasi suurrikas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Googlen ilmaiskääntäjä ei ole kehittynein tekoäly, joka maailmasta löytyy. AI pystyy tekemään käännökset ja jatkossa tosi tasokkaasti,
Hahahahahahaha!
Olin kiinnostunut kielistä nuorena, mutta kun kuulin mitä esim. kielten opettajat ja professorit ansaitsevat, jätin kielet harrastukseksi ja opiskelin laskentatointa. Rahallisesti se kannattikin, mutta en oikeastaan pidä työstäni, mutta nyt eläkeiän lähestyessä olen tyytyväinen kun on kerääntynyt jonkin verran varallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut niin kiitollinen, jos joku fiksu olisi mulle 10 vuotta sitten sanonut, että "Älä herran tähden mene kieliä opiskelemaan pääaineena! Ihan mitä tahansa muuta." Duunariperheestäni ei sen sijaan kuulunut kuin vanhoja kuluneita fraaseja siitä, kuinka "kyllä hyvällä kielitaidolla aina töitä saa". Paskanmarjat.
Kieliä voi lukea mielenkiinnosta sivuaineena, mutta totuus on, että FM kielistä ilman mitään muuta osaamista on pahin taloudellinen itsemurha. Ainoastaan lastentarhanopettajat tienaa huonommin kaikista yliopistokoulutetuista, eivätkä edes ole maistereita.
Huonoin valintani elämässäni oli hakea lukemaan englannin kääntämistä yliopistoon. 10 vuotta myöhemmin ja 2300e kk-palkalla kaduttaa aivan helvetisti.
Ei mulla muuta.
2300 € kk-palkka taitaa olla suomalaisten keskipalkka. Älä valita, älä kiroile, älä juo viinaa murheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlen ilmaiskääntäjä ei ole kehittynein tekoäly, joka maailmasta löytyy. AI pystyy tekemään käännökset ja jatkossa tosi tasokkaasti,
Hahahahahahaha!
Tarkoitatko että Googlen ilmaiskääntäjä on kehittynein tekoäly? Vai että tekoäly ei kehity?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jo valmiiksi osaisi jotakin kieltä hyvin, sen opiskelu yliopistossa on vaativaa, ja turhauttavaa on, että työllistyminen on todella vaikeaa. Kielten opiskelua nykyään voi verrata entisaikojen naisten pianonsoiton ja koruompelun opiskeluun. Eli ei mitään jää käteen käytännössä. Vanhemmet, jotka eivät tätä tiedä, laittavat aikuiset lapsensa tosi kärsimyksien tielle maksamaan kalliita opintolainojaan siivoojan ansioilla. Vanhempien ei pidä yhtään puuttua lastensa uravalintoihin.
Älä puhu paskaa.
Mistä te luulette käännöskirjallisuuden syntyvän? Elokuvien ja tv-ohjelmien tekstityksen?
Ei kaunokirjallisuuden kääntäjiä vieraista kielistä suomeen ole kovin monia, niitä ei tarvita niin paljon, palkkaus siinä on myös huono. Kustannusala myös rapistuu, koska ihmiset eivät enää lue niin paljon kuin ennen. Väestö myös muuttuu, niin että kouluissa oppilaat eivät samalla tavalla kuin aikaisemmin enää keskity pitkäjänteeseen oppimiseen kuten kielten lukemiseen eli opettajalla on hyvin vaikeaa. Jotkut harvat tietysti tulevaisuudessakin tarvitsevat yliopistokoulutuksen joissain kielissä, itse olin tutkija. Eipä sekään työ taloudelliselta kannalta mikään unelma ole. Yleisesti neuvoisin, että jos ei tiedä asiasta oikein mitään, kannattaa välttää kovin varmojen mielipiteiden esittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlen ilmaiskääntäjä ei ole kehittynein tekoäly, joka maailmasta löytyy. AI pystyy tekemään käännökset ja jatkossa tosi tasokkaasti,
Hahahahahahaha!
Tarkoitatko että Googlen ilmaiskääntäjä on kehittynein tekoäly? Vai että tekoäly ei kehity?
Hahahaha! Mikä pelle olet! Hahahahahahah!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nuo samat kuusi kieltä, kuin lapsellasi.
Jossain muussa maassa kuin Suomessa ei sillä osaamisella tarvitsisi kuin antaa puhelimen soida. Valita päältä parhaat.
Täällä kuuden kielen osaamisestani on osittain ollut hyötyä, mutta yleensä suomalainen yritysjohtaja paskat nakkaa vaikka esim. italian osaamiselle.
Ja kielitaidon arvostus on luokkaa: voiksä kirjoittaa tän englanniks? = kun itse ei osaa.
Aika paha asennevamma sinulla heti kättelyssä. Oletko varma, ettei se ole syynä huonoihin kokemuksiisi?
Kieli on harvoin itsetarkoitus. Ei kukaan palkkaa ketään vain, jotta pääsisi kehuskelemaan, että talossa on joku, joka osaa kuutta kieltä. Kieli on aina väline jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Matkailualaa lukuunottamatta yleensä työssä tarvitaan max. 2-3 kieltä.
Jos jotain kieltä ei tarvita päivittäisessä työssä, harvalla työnantajalla on varaa maksaa siitä senttiäkään. Kuten käännöstoimistojen kotirouvarinkien pyörittäjät hyvin tietävät, tilapäistä kääntäjää ja tulkkia löytyy varsinkin pääkaupunkiseudulta mitä uskomattomampiin lähtöihin.
Se ettei työnantaja ei osaa jotakin osaamaasi kieltä, ei ole mikään nyrpistelyn aihe. Jos hän tai joku muu työntekijä osaisi (ja heillä ei olisi tärkeämpää tekemistäå), sinulla ei olisi töitä.
Minullakin on ollut kielipäätä ja osaan useampia kieliä, toki lähinnä näitä yleisiä joita lapsesi myös osaa. Tosiasia on, että valtaosasta ei ole ollut suuresti hyötyä. Jos yhden vinkin antaisin, niin sanoisin, että kannattaa panostaa yhteen tai kahteen kieleen ja opiskella ne todella hyvin. Parempi osata suomea ja kahta muuta kieltä täydellisesti kuin kuutta kieltä ok-tasoisesti. Ainakin itse toivon, että voisin siirtää kaikki ranskaan hukkaamani tunnit saksaan.
Aloitus on toki vanha. Olisi kiinnostavaa tietää, että menikö lapsi opiskelemaan kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Tämän kirjoituksen pointti on, että kieliosaaminen ja siihen liittyvä kulttuurintuntemus on todella arvokasta liike-elämässä, eikä omaa osaamistaan pidä missään nimessä väheksyä. Kauppatieteiden maisteri ei pitkälle pötki vientimarkkinoilla, jos kulttuurintuntemus puuttuu. Monilla aloilla työtehtävään liittyvän substanssin oppii tekemällä ja kollegoilla - kunhan uskaltaa hakea rohkeasti erilaisia töitä.
Totta.
Mutta samalla kun toteat, että substanssin oppii, on todettava, että myös kieli on osa substanssia.
Kulttuurintuntemus on monisyisempi asia. Ei ole olemassa esimerkiksi yhtä englanninkielistä tai saksankielistä kulttuuria. Kieliopinnoilla ehkä voidaan raapaista pintaa, mutta käytännössä jonkin maa(-aluee)n kulttuurintuntemus edellyttää säännöllstä yhyeydenpitoa.
Samalla kun de facto vähättelet muiden alojen substanssikoulutusta hyväksynet myös sen tosiasian, että monilla aloilla muun pohjakoulutuksen omaavat voivat oppia kielen (ja kulttuurintuntemuksen) tekemällä ja kollegoilta.
Anteeksi ranskani, mutta tekisi myös mieleni väittää, että ap:n antamilla lähtötiedoilla hanen lapsensa tuskin on natiivitasoa yhdessäkään mainituista kielistä. Jos/kun tuli paha mieli, sori siitä.
Ruotsi ja englanti, ranska ja italia.
Ja viittomakieli, minkä osaajien tarvetta on.
Ap:n luettelosta puuttui yksi kieli, nimittäin espanja. Ja jos haluaa eurooppalaiseen kulttuuriperintöön syvemmin pureutua, niin kannattaa hankkia latinan taitoa, samoin kuin myös antiikin kreikan.
Jos on lahjakkuutta, niin kyllä tuollaisella perustalla sitten varmaan toimeenkin tulee.
Jos tavoittelee korkeampia tuloja, niin on yleensä jo viitattukin jonkin varsinaisen ammattialan opiskeluun. Liikealalla yleensä siis työllistyy hyvin, monista on tullut melkonomeja. Yksi mahdollisuus huipputuloihin laajan kielitaidon omaavana voisi olla kansainvälisen liikejuristin ura; ja tuohon opiskellessa olisi latinan taidosta vahva hyötynsä.
Monet ovat suhtautueet karsaasti ruotsin opiskeluun. Joku oli tosin oivaltanut että pohjoismaat ovat (ainakin vielä) hyvinvointivaltioita joissa hyvä palkkataso. Jos siis toimeentulonsa pyrkii varmistamaan, niin yksi mahdollisuus on panostaa skandinaavisuuteen eli ruotsin pohjalta voi siirtyä norjan kieleen ja siitä hieman ääntämystä harjoitellen tanskan kieleen. Varsinaisena ammattikoulutuksena siis jokin muu kuin varsinainen 'kieliala'. (Tietysti tässä, niinkuin ainakin lähes kaikissa tilanteissa, on syytä olla pohjalla hyvänä ja vahvana lingua francana englanti.)
Sitähän tuossa lainaamassasi tekstissä juuri yritettiin tuoda esille, ettei ne ne konekääntäjät ole mitenkään hyviä. Kyllähän niistä siis apua on, kuten itsekin totesit , mutta ei ne sellaista jälkeä tee jota voisi suoraan esim. asiakkaalle menevään raporttiin tai esittelyyn laittaa, vaan ne vaatii vähintään sen puhtaaksikirjoittamisen ja terminologian tarkistuksen. Olen joutunut omassa työssäni kirjoittamaan uusiksi powerpoint-esityksen, joka oli käännetty Googlen kääntäjällä japanista englanniksi. Ei siinä ollut päätä eikä häntää. Onneksi tarkistuttivat sen minulla ennen kuin lähettivät asiakkaalle.