Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Jos kielet kiinnostavat ja niitä haluaa opiskella, niin sinne vaan. Opintojen lomassa on aikaa miettiä eri vaihtoehtoja työllistymiseen.
Ei kannata jättää kiinnostuksen kohdettaan tulevaisuuden mahdollisten uhkakuvien vuoksi.
Elämä kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Itse olen esimerkki siitä, ettei tarvitse edes osata verkostoitua. Niin vain olen vastoin odotuksia työllistynyt freelancekääntäjäksi ihan vain käymällä alan yliopistokoulutuksen ja lähettämällä umpimähkään hakemuksia. En oikein tutustunut opiskelukavereihini, harmi kyllä.
Tienaaminenkaan ei ole ongelma, jos tyytyy suomalaisten mediaanipalkkatasoon. Käännösala on kyllä ikävä esimerkki "vapaan sopimisen" varjopuolista: lähtökohtaisesti tarjotaan yleensä riistopalkkioita ja neuvotteluissa pitää osata pitää puolensa. Mutta kyllä osaavalle ammattilaiselle maksetaan kohtuullisesti (paitsi kirjallisuuden kääntäjille, se on eri maailma).
Tässäkin ketjussa toisteltu neuvo opiskella kielten lisäksi jotain varmasti työllistävää ei olisi toiminut omalla kohdallani. En pystynyt kuvittelemaan itseäni tekniselle alalle tai yritykseen hoitamaan suhteita. Käännöstiede oli minulle nimenomaan käytännöllinen valinta!
Joku sanoi edellä, että tekoäly hoitaa nykyään ison osan käännöksistä ja ihmiskääntäjille jää tylsät rutiinihommat. Ei todellakaan hoida, vaan konekääntäminen on vielä pieni rajallinen apuväline ja aivan niin kuin muillakin aloilla se nimenomaan vapauttaa kääntäjät rutiinitehtävistä hommiin, jotka vaativat arvostelukykyä ja luovuutta.
Kiitos tästä viestistä! Olen hakeutumassa yliopistoon opiskelemana käännöstieteitä ja viime aikoina on masentanut, kun olen lukenut tätä ketjua ja jutellut kääntäjäkavereiden kanssa alasta. Olen toki tiennyt työn realiteetit jo aiemmin, mutta jotenkin nyt opintojen lähestyessä on alkanut huolestuttaa oma pärjääminen. Mitään isoa elintasoa en ole odottanutkaan, mutta toki sitä toivoisi jotenkin tulevansa toimeen.
Viestisi vähän rohkaisi, että ehkä sitä kuitenkin voi löytää työtä ja saada toimeentuloa tälläkin polulla. Kielet ja käännös/tekstiala on itselleni ainoa, mikä todella kiinnostaa ja mitä voisin kuvitella opiskelevani ja tekeväni loppuelämäni. Tai ainakin ne muut vaihtoehdot ovat vielä huonommin työllistäviä. Itseäni tosin kiinnostaa eniten juuri kirjallisuuden kääntäminen, joka on vielä huonommin palkattua, mutta olen kyllä valmis muuhunkin työhön ja miettinyt esim. auktorisoitua kääntämistä yhtenä mahdollisuutena (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän).
Kaantajan toista haaveileville voisin sanoa etta kannattaa erikoistua jollekin alalle. Pelkka perusjamppa tai mirkku ei paljon tienaa. Tietojenkasittely ja kielet voisi olla kova kombinaatio. Kaannostoiminta on myos valineiden ja ohjelmistojen hallintaa, joten kannattaa kiinnittaa niihin huomiota jo opiskeluaikana. Uskoisin etta hyvat kaantajat parjaavat aina, keskiverrot ja harrastelijat korvataan tekoalylla. Tai sitten voit olla jossain arvioimassa konekaannoksia. Tsemppia vaan.
Kannattaa kuunnella alaa opiskelleiden näkemyksiä ja vetää omat johtopäätökset. Kääntäminen on parhaimmillaan miellyttävää ja antoisaa, mutta kyllä sillä pitäisi palkkansa tienata, mikäli aikoo työn mielekkyyden säilyttää. Näin on valitettavan harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen suorittanut FM-tutkinnon pääaineena englantilainen filologia noin 25 vuotta sitten. Ainakin silloin opiskelijoiden keskuudessa oli pieni joukko, joka oli lapsesta asti haaveillut kieltenopettajan ammatista, ja sitten valtaenemmistö, joka sanoi, ettei ainakaan opettajaksi koskaan ala. Kymmenen vuoden päästä valtaenemmistö siitä valtaenemmistöstä toimi opettajina ihan siksi, kun ei muutakaan työtä ollut löytynyt. En tiedä, onko tilanne miltään osin muuttunut, mutta veikkaukseni on, että ei ole.
Sekin tosiaan kannattaa huomata, mihin joku jossain aiemmassa kommentissa viittasi, että filologia-aineiden opiskelu ei ole pelkästään varsinaista kielten opiskelua. Itse asiassa kielten opiskelua siinä on yllättävänkin vähän. Opiskellaan mm. kielitiedettä ja kirjallisuutta. Toki käytännön kieltä oppi siinä, kun sitä koko ajan käytettiin ja enemmistö opettajista oli natiiveja. Muistan, kuinka yllättyneitä monet kaverini olivat, jos näytin heille jotain tenttikirjoja tai luentomuistiinpanoja: "tuollaistako siellä opiskellaan?" Ilmeisesti he luulivat, että "englannin opiskelu yliopistossa" olisi ikään kuin lukion englannin jatkokurssi. No, ei ole.
Tuohon opettajaksi "joutumiseen" liittyy kyllä sellainen jatko-osa, että monet siirtyvät jossain vaiheessa pois opetusalalta. Ainakin niitä yleisimpiä kieliä yliopistossa opiskelleet työllistyvät valmistumisen jälkeen helpoiten juuri opettajiksi, mutta tunnen useita, jotka ovat muutaman vuoden opettajina kärvisteltyään löytäneet muita töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alalla opiskelleiden näkemyksiä ja kokemuksia taitaa omalla tavallaan kuvastaa myös se, että ne tuntemani henkilöt, joilla on kielten maisterin lisäksi muu ylempi korkeakoulututkinto, ovat suorittaneet tutkintonsa ensin kielitieteestä ja sitten substanssialalta. Muodollinen lisäpätevyys VOI joskus ratkaista kilpahaun sellaiseenkin työpaikkaan, jossa substanssialan osaaminen olisi sinänsä riittävä.
Yksi mahdollisuus erikoistua jonkin substanssialan kielitaitoiseksi asiantuntijaksi voisi olla hakeutuminen Erasmus-vaihtoon jollain muulla kielellä kuin englanniksi, joka tulee tutuksi jo suomalaisissa korkeakouluopinnoissa. Suomalaisen maisteritutkinnon jälkeen voisi vielä suorittaa jossain muussa vieraassa maassa sopivan (lyhyen) (jatko)tutkinnon jollain muulla kielellä.
Sinologi kirjoitti:
Tuplatutkinto kannattaa. Toinen taloustiede, eka otsikossa
joihinkin tehtäviin kielitiede + oikeustiede on ihan validi kombo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Itse olen esimerkki siitä, ettei tarvitse edes osata verkostoitua. Niin vain olen vastoin odotuksia työllistynyt freelancekääntäjäksi ihan vain käymällä alan yliopistokoulutuksen ja lähettämällä umpimähkään hakemuksia. En oikein tutustunut opiskelukavereihini, harmi kyllä.
Tienaaminenkaan ei ole ongelma, jos tyytyy suomalaisten mediaanipalkkatasoon. Käännösala on kyllä ikävä esimerkki "vapaan sopimisen" varjopuolista: lähtökohtaisesti tarjotaan yleensä riistopalkkioita ja neuvotteluissa pitää osata pitää puolensa. Mutta kyllä osaavalle ammattilaiselle maksetaan kohtuullisesti (paitsi kirjallisuuden kääntäjille, se on eri maailma).
Tässäkin ketjussa toisteltu neuvo opiskella kielten lisäksi jotain varmasti työllistävää ei olisi toiminut omalla kohdallani. En pystynyt kuvittelemaan itseäni tekniselle alalle tai yritykseen hoitamaan suhteita. Käännöstiede oli minulle nimenomaan käytännöllinen valinta!
Joku sanoi edellä, että tekoäly hoitaa nykyään ison osan käännöksistä ja ihmiskääntäjille jää tylsät rutiinihommat. Ei todellakaan hoida, vaan konekääntäminen on vielä pieni rajallinen apuväline ja aivan niin kuin muillakin aloilla se nimenomaan vapauttaa kääntäjät rutiinitehtävistä hommiin, jotka vaativat arvostelukykyä ja luovuutta.
Kiitos tästä viestistä! Olen hakeutumassa yliopistoon opiskelemana käännöstieteitä ja viime aikoina on masentanut, kun olen lukenut tätä ketjua ja jutellut kääntäjäkavereiden kanssa alasta. Olen toki tiennyt työn realiteetit jo aiemmin, mutta jotenkin nyt opintojen lähestyessä on alkanut huolestuttaa oma pärjääminen. Mitään isoa elintasoa en ole odottanutkaan, mutta toki sitä toivoisi jotenkin tulevansa toimeen.
Viestisi vähän rohkaisi, että ehkä sitä kuitenkin voi löytää työtä ja saada toimeentuloa tälläkin polulla. Kielet ja käännös/tekstiala on itselleni ainoa, mikä todella kiinnostaa ja mitä voisin kuvitella opiskelevani ja tekeväni loppuelämäni. Tai ainakin ne muut vaihtoehdot ovat vielä huonommin työllistäviä. Itseäni tosin kiinnostaa eniten juuri kirjallisuuden kääntäminen, joka on vielä huonommin palkattua, mutta olen kyllä valmis muuhunkin työhön ja miettinyt esim. auktorisoitua kääntämistä yhtenä mahdollisuutena (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän).
Olen kirjoittanut täällä, että ei kannata, mutta haluan vilpittömästi sanoa, että kannustan sinua! Minulla ei ollut kutsumusta kieliin ja kääntämiseen. Menin opiskelemaan vieraita kieliä yliopistoon, koska olin hyvä niissä, enkä oikein keksinyt mitään muutakaan mitä opiskella. Minun kaltaisilla lähtökohdilla ei kannata lähteä kieliä opiskelemaan, koska kutsumuksen puuttuessa ne huonot puolet korostuvat. Minun kaltaiset tippuu siitä pelistä pois ja sinun kaltaiset selviää sillä sisulla ja tahdolla. Hyvää kesän jatkoa ja menestystä!
Vierailija kirjoitti:
Millaista on kilikylpyluokalla?
Siellä opiskellaan komboa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni luki yhfistelmää: kielet ja taloustieteet.
Oli töissä patenttitoimistossa juristien assistenttina.
Tasa-arvo-ja palkkatasa-arvoasiana suosittelen, että pyrkisi johonkin kauppakorkeaan tai trkniseen korkeakouluun ja perusteiden jälkeen valitsisi kauppatieteen, kielten ja viedtinnän sekä juridiikan opintoja paljon. Muutoin joutuu ns sihteeriköksi.
Outo tapa esitellä vaativaa myyntityötä kansainvälisillä markkinoilla?! Kokeile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kielet kiinnostavat ja niitä haluaa opiskella, niin sinne vaan. Opintojen lomassa on aikaa miettiä eri vaihtoehtoja työllistymiseen.
Ei kannata jättää kiinnostuksen kohdettaan tulevaisuuden mahdollisten uhkakuvien vuoksi.
Elämä kantaa.
Tällä hetkellä kun kovasti painotetaan matematiikkaa, niin eipä ihme jos kymmenen vuoden kuluttua olisi pulaa kielten osaajista.
Kieltän osaajista ei ole pula. Kääntäjien työtilanne on heikko ja kieltenopettajia koulutetaan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki kielet ovat sellaisia, joita osaa tosi moni muukin. Venäjä ja kiina olisivat paljon hyödyllisemmät yhdistettynä juurikin kauppatieteisiin, niiden osaajista on pulaa. Ja työpaikan voi melkeinpä valita.
Mä oon opiskellut kiinaa ja on vaikea kieli, koska ääntäminen ja painotukset tekee siitä haastavan. Oisko venäjä vähän helpompi? Siinä taitaa kielioppi olla aika vaikeaa? Hyödyllisiä kieliä ovat ei siinä mitään :D
Olisin ollut niin kiitollinen, jos joku fiksu olisi mulle 10 vuotta sitten sanonut, että "Älä herran tähden mene kieliä opiskelemaan pääaineena! Ihan mitä tahansa muuta." Duunariperheestäni ei sen sijaan kuulunut kuin vanhoja kuluneita fraaseja siitä, kuinka "kyllä hyvällä kielitaidolla aina töitä saa". Paskanmarjat.
Kieliä voi lukea mielenkiinnosta sivuaineena, mutta totuus on, että FM kielistä ilman mitään muuta osaamista on pahin taloudellinen itsemurha. Ainoastaan lastentarhanopettajat tienaa huonommin kaikista yliopistokoulutetuista, eivätkä edes ole maistereita.
Huonoin valintani elämässäni oli hakea lukemaan englannin kääntämistä yliopistoon. 10 vuotta myöhemmin ja 2300e kk-palkalla kaduttaa aivan helvetisti.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Ainahan joku työllistyy vaikka aidan seipääksi, mutta tilastollisesti pelkkien kielten opiskelu on todella uhkarohkeaa. Kun ei se riitä, että pitää alastaan, siitä täytyy saada myös elantoa. AP kysyi, mihin kieliä opiskelemalla voi työllistyä, ja täällä monet joko alaa opiskelleet tai sivusta seuranneet ovat todenneet, että äärimmäisen harvalle pelkkien kielten opiskelu on kannattavaa. Kukaan ei ole kieltänyt kielten opiskelua, vaan että aineyhdistelmään kannattaa lisätä joku työllistävä aine.
Eri asia on, jos AP:n lapsi on "kept child" joka voi elää vanhempiensa rahoilla 60-vuotiaaksi asti ja opiskella kieliä huvikseen. Kieliä voi opiskella harrastuksena, ja tehdä jotain tuottavaa työtä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Sekin vielä, että jos te todella olette kääntäjiä, olette olleet luultavasti työmarkkinoilla jo jonkin aikaa. AP:n lapsi on ilmeisesti noin lukioikäinen, ja saattaa mennä jopa 10 vuotta, ennen kuin hän on valmistunut ja aloittaa työnhaun. Työllisyys on laskenut koko ajan, erityisesti akateeminen työllisyys, enkä usko että tilanne tulee 10 vuoden päästä olemaan parempi.
Olen työllistynyt hyvin, kun minulla on valttikorttina tavallisten kielien lisäksi viron kielen osaaminen.
Varsinainen yliopistotutkinto on sitten muulta alalta, mutta kielitaidosta on hyötyä.
Olen filologi ja toiminut vuosikymmeniä asiatekstikääntäjänä.
Luultavasti siellä on tosi kivaa!