Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Itse valmistuin maisteriksi eräs kieli pääaineena ja mun vanhoissa opiskelukavereissa on paljon muitakin kuin opettajia, tulkkeja ja kääntäjiä. Porukkaa on erilaisissa tehtävissä Kelalla, Migrillä, TE-palveluissa, matkailualalla, kulttuurialalla, koulutussuunnittelijana, yrittäjänä, tutkijana... Paljon riippuu siitä, mitä opiskelee sivuaineena ja tosiasiassa monessa työpaikassa silläkään ei ole mitään väliä, vaan pääasia on, että on jokin tutkinto ja sitten osaaminen, persoona ym. ratkaisee.
Mutta myönnän kyllä, että moni on myös kouluttautunut jollekin toiselle alalle, tiedän ainakin yhden vaihtaneen sairaanhoitajaksi, toisen personal traineriksi ja kolmannen fysioterapeutiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki kielet ovat sellaisia, joita osaa tosi moni muukin. Venäjä ja kiina olisivat paljon hyödyllisemmät yhdistettynä juurikin kauppatieteisiin, niiden osaajista on pulaa. Ja työpaikan voi melkeinpä valita.
Venäjän osaamisella ei ole tällä hetkellä kovin isoa arvoa ja tuskin hetkeen tuleekaan olemaan. Ellei sitten journalistin ura tai jokin valtionhallinnon homma kiinnosta. Kaupallisella puolella aika hyödytön kun suhteet on kokolailla jäissä (ja ihan hyvästä syystä).
Jos haluaa erikoisempia kieliä lisätä reperturaariin, niin kiina, japani, korea. Niille on jatkossakin kysyntää melkein alalla kuin alalla ja ovat hyvä valtti jos aikoo hakea kansainvälisempiin töihin tai ura ulkomailla kiinnostaa. Suomessa tosin ongelmana on se, että useimiten suomalainen firma palkkaa mieluummin esim. joten kuten suomea osaavan natiivin kiinalaisen tai japanilaisen, kuin kys. kieliä osaavan suomalaisen. Syynä on se, että pelkän kielen osaaminen ei riitä, vaan pitää tuntea myös kys. maiden tapakulttuuri ja se miten se nivoutuu yhteen kielen kanssa. Aika harva ei-natiivi hanskaa sen.
Tietysti on hyvä myös määritellä ja miettiä mitä tarkoitetaan sillä, että osaa jotain kieltä. Se, että pärjää turistina kys. kielellä ja osaa jokusen fraasin sieltä ja toisen tuolta ei vielä auta kovinkaan pitkälle jos on tarkoitus pärjätä työelämän tilanteissa.
Monet kotimaiset yritykset kamppailee tällä hetkellä sen kanssa, että koko työyhteisö ja kaikki dokumentit ovat suomeksi, mutta jonkun tietyn alan osaajia löytyisi ulkomailta. Suomalaista kielenosaajaa tarvittaisiin yrityksissä toimimaan kääntäjänä, mutta myös ihan yrityksen sisäisen viestinnän managerina ohjaamaan sen ensimmäisen ulkomaalaisen palkkaamista suomenkieliseen yritykseen. Lukisin siis kauppatieteitä/viestintää ja kieliä.
Jos osaa kieliä niin pääsee aina töihin vaikkei muuta osaisi. Joku tulkki vähintään tai ulkomaanasioita hoitamaan. Tiedän isojakin 100-300 työntekijän konepajoja mitkä myy ulkomaille tuotteita mutta edes johtoporras ei osaa kuin englantia välttävästi. Englanti, espanja, saksa olis aika kova kombo.
Kannattaisi opiskella mieluummin kaupallista tai yhteiskunnallista alaa, ja pitää kielitaitoa yllä muutoin. Tai sivuaineina ainakin noita mainittuja.
Tällainen on maailma nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Niin, ja usein muuten tulkit ja kääntäjät ovat nimenomaan opiskelleet ihan muusta itselleen tutkinnon kuin kielistä. Tuntemistani löytyy dipl.insinööriä, kauppatiteen maistereita jne. Harvemmin tarvitaan noissa normaalimmissa hommissa esim perusteellista kielen historian tuntemusta.
Mutta jos tyttäresi on vielä nuori, anna haaveilla ihan rauhassa. Ja voihan tuota kysyä vaikka opettajalta, joka mahdollisesti tietää, mitä opiskelukavereista on tullut.
Lääkiksen kesken jättäneet kääntää lääkkeiden pakkausselosteita.
Vaikea kuvitella, että vaikka musiikinteorian kirjoja voisi kääntää ilman, että ymmärtää mitä kääntää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin kielten opiskelun yliopistossa amk-tutkintoon, enkä voisi olla tyytyväisempi. Hyväpalkkainen vakityö vuorolisillä pian valmistumisen jälkeen. Opettajana varmaan jumittaisin sijaisuuksissa ja määräailaisuuksissa, kääntäjänä ei olisi töitä. Muitakin humanisti-alanvaihtajia tapasin amk:ssa, osa oli valmistunutkin ja teki huonopalkkaista, tylsää työtä jossain asiakaspalvelussa.
Omasta kokemuksestani en suosittelisi kielten opiskelua kenellekään (yliopistossa pääaineena). Opinnot olivat lisäksi kaukana käytännöstä ja vaikka 1500-luvun kirjallisuuden opiskelu oli hauskaa, en nähnyt siinä mitään etua itselleni työelämässä. Kielet ovat hyödyllisiä, mutta kauppista tai kokonaan muuta juttua suosittelen minäkin.
Minkä tutkinnon opiskelit amk:ssä? Liittyikö se jotenkin kieliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkä hyvä kielitaito ei ole mikään ammatti, täytyy opiskella joku tutkinto.
Esim kauppakorkea tms jossa sijoittuu sitten businesspuolelle jossa tarvitaan kielitaitoa.
UEF: kauppatieteen opinnot voi yhdistää saksan sivuaineeseen. Saksa on tärkein kauppakumppani. Kielten opeille ei ole töitä. Jo töissä olevia irtisanotaan. Valinnaiskieltä opettavalta leikataan palkkaa pienten ryhmien vuoksi. Kun vielä kesän palkka jätetään maksamatta nuorille määräaikaisille, jää tulot pieniksi. Kun kielten ope jää eläkkeelle, virka sammutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvun lopulla lukiolaisista 70% kirjoitti 3-4 kieltä. Silloin kieltenopeja tarvittiin. Ainereaali vuonna 2005 romahdutti kielten opiskelun ja todistusvalinta viimeisteli katastrofin. Eivät nykynuoret lue kieliä ja lukiossa lyhyen kielen aloittaneet keskeyttävät opinnot hyvin nopeasti. Vain työn vieroksujalle voi suositella kielten open uraa: eipä tarvitse töitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Sivuaine voi olla työllistävä. Vaikka mitä voi opiskella sivuaineena, kaupallisia aineita, hallintotieteitä, journalistiikkaa, kirjallisuustiedettä, yhteiskuntatieteitä jne. Mitä hän haluaa tehdä työkseen? Jos kääntäjä/ope niin voi olla vaikea työllistyä nykyään mutta osaa myös harvinaisia kieliä eli sivuaineena kannattaa olla sellainenkin.
Aineen opettajilla on ihan hyvä työtilanne. Nimenomaan kannattaa opiskella englantia ja muita yleisiä kieliä, koska nykyisin vähän opiskellaan muita, joten ne eivät silloin työllistäkään. Toki nykyisin koulutusta uudistetaan niin epäloogisesti, että asia voi muuttua yhteen ja sitten toiseen suuntaan hyvinkin nopeasti.
Nimim. Puoliso opettaja, töitä sillä riittää mutta palkakkin DI-inssin kanssa samaa tasoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hyvä työtilanne aineenopeilla. Valinnaiskielten opeilla on ainakin 1 pakollinen kieli. Mulla on 2 pakollista valinnaisen lisäksi. Silti pk-seudulla virassa olevana saan vain vaivoin tunnit täyteen. Kielissä kaikilla on sama juttu. Pakollisista en voi tunteja lisää ottaa, kun ne tunnit menee niille pakollisten kielten opettajille. Eläköityneiden kielten opejen tilalle ei ole uusia palkattu.
Enkun open virkaan voi olla 120 hakijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoululaisten määrää romahtaa jo vuonna 2030 ja syntyvyys on ollut jo pitkään historiallisen alhainen. Uusien opejen palkkaamisen sijaan nykyisiä tullaan irtisanomaan.
Vierailija kirjoitti:
UEF: kauppatieteen opinnot voi yhdistää saksan sivuaineeseen. Saksa on tärkein kauppakumppani. Kielten opeille ei ole töitä. Jo töissä olevia irtisanotaan. Valinnaiskieltä opettavalta leikataan palkkaa pienten ryhmien vuoksi. Kun vielä kesän palkka jätetään maksamatta nuorille määräaikaisille, jää tulot pieniksi. Kun kielten ope jää eläkkeelle, virka sammutetaan.
Mutta ei tuosta saksastakaan ole enää hyötyä, kun juuri saksalaiset puhuvat täydellistä englantia. Business-kieli kaikkialla onntänä päivänä englanti. Nk. sivistysmaiden kieliä on turha lukea. Kannattaa ennemmin lukea kiinaa tai venäjää, jos jotenkin haluaa erottautua. p
Mä opiskelin kieliä yliopistossa. Muutin ulkomaille, jotta sain työn. Ja ollut täällä jo kauan, eikä paluu Suomeen näy.
Nykyään tekoälyn tultua en voi suositella kääntämiseksi ryhtymistä (itse olin kääntäjä yrittäjänä ennen tekoälyä). Opettajaksi voi, jos haluaa ja jos kielet ovat sellaiset, joiden opettajia etsitään.
Itse olen työskennellyt nyt jo muutaman vuoden verkkokauppa/markkinointialalla. Sitä ennen myös olen tehnyt toimistoassistentin hommaa kv-vientiyrityksessä. Ja opettanut muutaman vuoden aikuisten kielikoulussa. Ja jonkin aikaa olin kielilläni puhelin- ja sähköpostiasiakaspalvelussa yhdessä finanssiyrityksessä.
Tää kaikki siis toisessa EU-maassa kuin Suomessa.
Jos lapsesi menee kieltä opiskeleen, niin kannattaa hankkia sivuaineeksi käytännöllinen aine. Tai sit ihan kaikesta lahjakkuudestas huolimatta mennä opiskeleen käytännöllistä pääainetta. Toivon, että olisin tehnyt niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki kielet ovat sellaisia, joita osaa tosi moni muukin. Venäjä ja kiina olisivat paljon hyödyllisemmät yhdistettynä juurikin kauppatieteisiin, niiden osaajista on pulaa. Ja työpaikan voi melkeinpä valita.
Venäjän osaamisella ei ole tällä hetkellä kovin isoa arvoa ja tuskin hetkeen tuleekaan olemaan. Ellei sitten journalistin ura tai jokin valtionhallinnon homma kiinnosta. Kaupallisella puolella aika hyödytön kun suhteet on kokolailla jäissä (ja ihan hyvästä syystä).
Jos haluaa erikoisempia kieliä lisätä reperturaariin, niin kiina, japani, korea. Niille on jatkossakin kysyntää melkein alalla kuin alalla ja ovat hyvä valtti jos aikoo hakea kansainvälisempiin töihin tai ura ulkomailla kiinnostaa. Suomessa tosin ongelmana on se, että useimiten suomalainen firma palkkaa mieluummin esim. joten kuten suomea osaavan natiivin kiinalaisen tai japanilaisen, kuin kys.
Kielten osaaminen ei ole enää samalla tavoin hyödyllistä kuin oli aiemmin globalisaatiovaiheessa. Nykyisin kaikki puhuvat englantia. Kannattaa satsata englantiin ja hankkia substanssiosaaminen. Kieli on vain väline.
Kyllä kaupankäyntiin tarvitaan kielitaitoa. Saksassa pitää ensin verkostoitua ja se tehdään saksaksi. Tuote edellä ei voi mennä.
Tekoäly puhelimessa kääntää nykyään kaiken, jopa äärimmäisen harvinaiset kielet. Kyllä kielten opiskelu on valitettavasti nykyään mennyttä maailmaa, mutta voihan sillä etsiä vaikka miehen sielta italiasta itselleen.
Mitä ovat kielet, joihin ei tarvita vokaaleja?