Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut niin kiitollinen, jos joku fiksu olisi mulle 10 vuotta sitten sanonut, että "Älä herran tähden mene kieliä opiskelemaan pääaineena! Ihan mitä tahansa muuta." Duunariperheestäni ei sen sijaan kuulunut kuin vanhoja kuluneita fraaseja siitä, kuinka "kyllä hyvällä kielitaidolla aina töitä saa". Paskanmarjat.
Kieliä voi lukea mielenkiinnosta sivuaineena, mutta totuus on, että FM kielistä ilman mitään muuta osaamista on pahin taloudellinen itsemurha. Ainoastaan lastentarhanopettajat tienaa huonommin kaikista yliopistokoulutetuista, eivätkä edes ole maistereita.
Huonoin valintani elämässäni oli hakea lukemaan englannin kääntämistä yliopistoon. 10 vuotta myöhemmin ja 2300e kk-palkalla kaduttaa aivan helvetisti.
Ei mulla muuta.
2300 € kk-palkka taitaa olla suomalaisten keskipalkka. Älä valita, älä kiroile, älä j
No kyllä se on aika kaukana suomalaisesta keskipalkasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsee suolesta pakoon muuhun maahan.
Suomea opiskelemalla saisi todennäköisimmin töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Työllistääkö kauppiskaan enää niin hyvin? Ja siinä pitää olla sitten sen tyyppisistä asioista kiinnostunut.
Lapsi voisi myös hakea ulkomaille. Paremmat työmahdollisuudetkin kaikkeen.
Kauppakorkean käynyt monipuolisesti lahjakas ystäväni työllistyi lopulta aika heikosti tai hyvin alkanut ura katkesi. Minulle kielitutkinnon suorittaneelle uran alku oli raskasta aikaa mutta lopulta helpotti, ja koskaan en ole ollut työttömänä. Joskus näinkin päin, riippuu henkilöstä ja ehkä myös tuurista.
Ystäväni suoritti maisterin sekä kiinan kielessä että johtamisessa, tällä hetkellä Singaporessa pomohommissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teologiassa tarvitaan latinan, koineekreikan ja heprean alkukielen opettajia ja tuntijoita yliopistossa ja yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Teologiassa tarvitaan latinan, koineekreikan ja heprean alkukielen opettajia ja tuntijoita yliopistossa ja yhteiskunnassa.
Siinä ollaankin tieteen eturintamassa. Ei ole saa ihan mitä luin just: ovat keksineet keinon kasvattaa hampaita uudelleen. Hiirillä ja freteillä toimii jo, seuraavaksi testataan koirilla ja apinoilla.
Mitä siellä teologisessa on keksitty? Parantava rukous syöpään?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täyttä tuubaa.
AI ei osaa koodata riviäkään, se laskee todennäköisyyden että tuollaisia sanoja OIKEA koodaaja käyttää noiden sanojen jälkeen kun tekee jotain joka liittyy noihin avainsanoihin. Ja tämä vain äärimmäisen karkealla tasolla ja yksinkertaista ja lyhyttä koodia luodessa.
Oikeaa koodin luomista eli ongelmien ratkaisua ja vaatimusten sisäistämistä ja toteuttamista AI ei osaa alkuunkaan.
Sinä päivänä kun AI osaa oikeasti koodata, se korvaa kyllä käytännössä kaikki ihmiset työssään. Koska silloin se on aito AI, tietoinen ja ymmärtää laajemman kontekstin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut niin kiitollinen, jos joku fiksu olisi mulle 10 vuotta sitten sanonut, että "Älä herran tähden mene kieliä opiskelemaan pääaineena! Ihan mitä tahansa muuta." Duunariperheestäni ei sen sijaan kuulunut kuin vanhoja kuluneita fraaseja siitä, kuinka "kyllä hyvällä kielitaidolla aina töitä saa". Paskanmarjat.
Kieliä voi lukea mielenkiinnosta sivuaineena, mutta totuus on, että FM kielistä ilman mitään muuta osaamista on pahin taloudellinen itsemurha. Ainoastaan lastentarhanopettajat tienaa huonommin kaikista yliopistokoulutetuista, eivätkä edes ole maistereita.
Huonoin valintani elämässäni oli hakea lukemaan englannin kääntämistä yliopistoon. 10 vuotta myöhemmin ja 2300e kk-palkalla kaduttaa aivan helvetisti.
Ei mulla muuta.
2300 € kk-palkka taitaa olla suomalaisten keskipalkka. Älä valita, älä kiroile, älä j
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021:
-- Suomalaisten keskipalkka: reilut 3700 euroa
-- Miesten keskipalkka: noin 4100 euroa
-- Naisten keskipalkka: vajaa 3400 euroa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suhtautueet karsaasti ruotsin opiskeluun. Joku oli tosin oivaltanut että pohjoismaat ovat (ainakin vielä) hyvinvointivaltioita joissa hyvä palkkataso. Jos siis toimeentulonsa pyrkii varmistamaan, niin yksi mahdollisuus on panostaa skandinaavisuuteen eli ruotsin pohjalta voi siirtyä norjan kieleen ja siitä hieman ääntämystä harjoitellen tanskan kieleen. Varsinaisena ammattikoulutuksena siis jokin muu kuin varsinainen 'kieliala'. (Tietysti tässä, niinkuin ainakin lähes kaikissa tilanteissa, on syytä olla pohjalla hyvänä ja vahvana lingua francana englanti.)
Niin hauskaa kuin tuollainen pseudoakateeminen pohdiskelu onkin, aika monella ihmisellä on ihan oikea elämäkin elettävänä.
Suurin osa ihmisistä tarvitsee vain yhden työpaikan kerrallaan, joten yksilötasolla lähes kaikki on mahdollista.
Ruotsi, norja ja tanska ovat skandinaavisia kieliä ja sillä kielialueeĺla voi kannattakin hakea synergiaetuja (suomenruotsalaiset mukaan lukien).
Suomen kieli ei kuulu joukkoon ja ajatus, että kansakunta ryhtyisi kouluttamaan kolmea maantieteellisesti suppean alueen kieltä, ei ole tästä maailmssta. Eikä sitä voi vakavissaan suositella kovin monelle yksilöllekään.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen kahta kieltä yliopistossa. Työskentelen diplomaattina ulkoministeriössä.
Ha-ha. En usko, ainakaan sitä että tuossa olisi esim yo-tutkinnon jälkeinen koko taustasi. Lienetkö edes ylioppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen useammaltakin taholta kuullut, että natiivitasoista ruotsia puhuvista on pulaa asiakaspalveluhommissa. Kannattaa myös miettiä Hankenille, Åbo Akademiin tms. ruotsinkieliseen koulutukseen pyrkimistä. (Ja käsittääkseni ainakin Åbo Akademiin pääsee suomenkielinenkin, jos on vahvat taidot pitkässä lukioruotsissa.) Voi myös hakeutua hommiin Ruotsiin (tai Norjaan/Tanskaan).
Jos vähän mennään boksin ulkopuolelle:
Nylands Brigad on hyvä vaihtoehto, jos muu kuin ruotsi ei kelpaa.
Porin Prikaatista löytyvät Suomen kansainväliset valmiusjoukot, joissa koulutetaan kriisinhalmintatehtäviin.
Puolustusvoimien johtajakoulutus millä kielellä tahansa on todennäköisesti hyödyllisin tapa käyttää vuosi tuossa iässä.
Suomen turvallisuuspolitiikka kansainvälistyy ja työpaikkoja avautuu niin EU- kuin NATO-kuvioissakin. Toimintaympäristö on ehkä korostetun miehinen, mutta näinä tasa-arvon aikoina särmän naisen urakehitys voi olla miehiä nopeampaa. Kaikkien teekuppi se ei ole.
Inttikokemus voi siis tasoittaa tietä myös Brysselin osteripatojen ääreen.
Kielistä kiinnostunut voi ruveta kieltenopettajaksi, kielenkääntäjäksi, lähteä matkailu- ja hotellialalle, oppaaksi, tulkiksi, vastaanottovirkailijaksi, tai jonnekin ulkomaille töihin, jossa eri kieliä tarvitaan tai saa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne nykyisen liike-elämän käytänteitä mutta ainakin aiemmin oli mahdollista opiskella kauppakirjeenvaihtajaksi, siinä opiskeltiin paljon kieliä ja ymmärtääkseni työllistyminen oli hyvää.
Joka alalla kielitaidosta on hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa tuo väitetty venäjän työllistävä vaikutus. Niin sanottiin jo 50 vuotta sitten. Mutta eikös nykyään ole suomessa jo sen verran suomea osaavia venäläisiä, että hommat hoituvat sitä kautta.
Samoin ajatellaan että kuka tahansa osaa englantia. Kun ei tajuta niitä virheitä, niin painellaan menemään tyyliin surkealla lukioenkulla asenteella mitä välii.
Käännösalalla puutteita on myös kunnollisen suomenkielen osaamisessa.
Tietotekniikassa tyypillisesti (nuoret) nörtit rulettaa. Softaa tehdään kuitenkin taviksille. Oman mausteensa IT-käännöksiin tuo se, että myös englanninkielinen termstö kehittyy vauhdilla.
No ei ole tarkoitettu että kansakunta järjestäisi tuossa tarkoituksessa koulutusta laajalla rintamalla vaan asiasta kiinnostunut hankkiutuu itse sellaiseen koulutukseen vapaaehtoisesti, edellytystensä puitteissa. Ja siis sellainen henkilö joka on asiasta kiinnostunut, ei kuka tahansa jolle useammat vaikka läheisetkin kielet olisivat myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Suomea opiskelemalla saisi todennäköisimmin töitä.
Äidinkielenopettajan töitä jonkin verran, kun nykyiset loputkin eläköityvät. Toisaalta oppilasmäärät pienenevät ja virkoja siis vähemmän. Siinä kannattaisi ottaa S2-opinnot sivuaineeksi ehdottomasti. Koulu tosin työpaikkana nykyään tosi p@ska paikka.
Vaikka tulkiksi EU-parlamenttiin. Siellä on hyvät liksat, varhainen eläkeikä ja tulkkeja tarvitaan aina. Muutama ystävä siellä töissä.
Tyttäreni alakoulun opettaja opiskeli aikoinaan ensin kääntäjäksi ja melko pian sen jälkeen oli lähtenyt opiskelemaan luokanopettajaksi. Lapset hyötyivät tästä niin, että heille sama luokanope opetti englantia jo ekaluokasta lähtien. Opettajan hyöty oli hänen mukaansa ainakin isot opintolainat. Kohta eläkeiässä tämä opettaja, joten eiköhän lainat ole jo maksettu.