Kyllästynyt tasoteorioihin. Joten naiset kertokaa meille miehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Mutta eikös ne sinkkunaiset muuta kaupunkeihin koulutuksen ja paremman työn perässä. Koulutushan ei tee naisesta kuulemma millään tavalla tasokasta, vaan parhaita ovat ne hyvännäköiset matalasti koulutetut parturikampaajat ja lähihoitajat, jotka kyllä jäävät kotipaikkakunnalle. Tai tietysti, jos tässä niitä parhaita ovatkin ne rahan perässä juoksevat botox-bimbot, niin ne taitavat kyllä alun perinkin asua kaupungeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

No mites se on teillä miehillä? Kuinka moni mies on valinnut naisen luonteen perusteella? Kuinka moni komea tai edes tavallisen näköinen mies on ottanut ruman, lihavat, epänaisellisen naisen? Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa? Veikkaanpa että ei yksikään. Palsta on kuitenkin täynnä myös juttuja, joissa miehet valittavat yksiisyyttään ja naisen puutettaan.

No ei yksikään. Ongelmahan on siinä että näiden pitäisi itse päästä valitsemaan nainen ulkonäön perusteella, mutta naiselle miehen ulkonäöllä ei saisi olla merkitystä. Olen ikävä kyllä törmännyt näihin äijiin ihan tuolla tosielämässäkin: tuntematon, poikkeuksetta vaatimattoman näköinen mies bongaa minut kävelemässä kadulla ja tulee pokaamaan ulkonäön perusteella, mutta kun annan pakit, mies syyttää pinnalliseksi. Omassa toiminnassaan ei tietenkään näe mitään pinnallisuutta.

Kannustaisin näitä miehiä itse valitsemaan luonteen perusteella, sen sijaan että velvoittaisivat muita tekemään niin. Alatte seuraavaksi lähestymään naisia, jotka eivät miellytä silmää yhtään. Voin melkein luvata, ettei sen jälkeen tarvitse enää hetkeen valittaa nettipalstalla naisettomuutta.

Nyt on helppo sanoa sinun olevan väärässä. En ole valinnut vaimoani ulkonäön perusteella. Minulle merkkaa paljon se, millaista normaali elämä on naisen kanssa. Tuota kun on enemmän kuin juhlia, lomia tms. erikoistilaisuuksia. Jo nuorena tajusin että ulkonäkö tulee rapistumaan, joten sen varaan ei kannata pitkää suhdetta lähteä rakentamaan. 

- eri

Olenko väärässä jos veikkaan, että hän on kuitenkin edes jollain tasolla miellyttänyt silmääsi? Vai piditkö häntä epämiellyttävän näköisenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on laajat sosiaaliset verkostot ja olen 53-vuotias. En tunnista näitä alfoja ja betoja ja tasoja omassa kokemusmaailmassani. Parisuhteiden solmimiseen liittyvät tekijät ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin tämä tasoteorioiden simppeli matematiikka. Tasoteoria näyttää olevan uskontoa ja kulttia muistuttava rakennelma, mikä on sinänsä surullinen asia, koska ihminen alkaa nähdä todellisuuden tällaisen rakennelman läpi. .

Outoa, mutta ehkä sosiaaliset taitosi ovat vaan hiukan normaalia vähemmän kehittyneet. Useimmat meistä kyllä huomaavat, minkälaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja minkälaiset eivät.

Suomessa avioerojen määrä on prosentuaalisesti aika suuri, joten ei ihmiset tilastollisesti ole mitenkään mainioita valitsemaan puolisoitaan

- eri

Eiköhän se kerro enemmän yhteiskunnan arvoista ja yleisestä ihmislajin kehittyymättömyydestä kuin hirveän huonoista valinnoista. Moni ihminen on sellainen ettei pärjäisi hyvin missään liitossa ja on valinnut sellaisen ihmisen jonka kanssa pärjää parhaiten. Ja se on varmaa että te palstamiehet ette ole ratkaisu, osalla on luojan lykky ettei pariutumisesta tule mitään potentiaalisen kumppanin kannalta.

Minä olen kylläkin pariutunut ja ollut yhdessä yli 30 vuotta, vaikka olen mies ja kirjoitan tähän ketjuun. Sinulla on faktat hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

No mites se on teillä miehillä? Kuinka moni mies on valinnut naisen luonteen perusteella? Kuinka moni komea tai edes tavallisen näköinen mies on ottanut ruman, lihavat, epänaisellisen naisen? Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa? Veikkaanpa että ei yksikään. Palsta on kuitenkin täynnä myös juttuja, joissa miehet valittavat yksiisyyttään ja naisen puutettaan.

No ei yksikään. Ongelmahan on siinä että näiden pitäisi itse päästä valitsemaan nainen ulkonäön perusteella, mutta naiselle miehen ulkonäöllä ei saisi olla merkitystä. Olen ikävä kyllä törmännyt näihin äijiin ihan tuolla tosielämässäkin: tuntematon, poikkeuksetta vaatimattoman näköinen mies bongaa minut kävelemässä kadulla ja tulee pokaamaan ulkonäön perusteella, mutta kun annan pakit, mies syyttää pinnalliseksi. Omassa toiminnassaan ei tietenkään näe mitään pinnallisuutta.

Kannustaisin näitä miehiä itse valitsemaan luonteen perusteella, sen sijaan että velvoittaisivat muita tekemään niin. Alatte seuraavaksi lähestymään naisia, jotka eivät miellytä silmää yhtään. Voin melkein luvata, ettei sen jälkeen tarvitse enää hetkeen valittaa nettipalstalla naisettomuutta.

Nyt on helppo sanoa sinun olevan väärässä. En ole valinnut vaimoani ulkonäön perusteella. Minulle merkkaa paljon se, millaista normaali elämä on naisen kanssa. Tuota kun on enemmän kuin juhlia, lomia tms. erikoistilaisuuksia. Jo nuorena tajusin että ulkonäkö tulee rapistumaan, joten sen varaan ei kannata pitkää suhdetta lähteä rakentamaan. 

- eri

Olenko väärässä jos veikkaan, että hän on kuitenkin edes jollain tasolla miellyttänyt silmääsi? Vai piditkö häntä epämiellyttävän näköisenä?

En pitänyt epämiellyttävän näköisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on laajat sosiaaliset verkostot ja olen 53-vuotias. En tunnista näitä alfoja ja betoja ja tasoja omassa kokemusmaailmassani. Parisuhteiden solmimiseen liittyvät tekijät ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin tämä tasoteorioiden simppeli matematiikka. Tasoteoria näyttää olevan uskontoa ja kulttia muistuttava rakennelma, mikä on sinänsä surullinen asia, koska ihminen alkaa nähdä todellisuuden tällaisen rakennelman läpi. .

Outoa, mutta ehkä sosiaaliset taitosi ovat vaan hiukan normaalia vähemmän kehittyneet. Useimmat meistä kyllä huomaavat, minkälaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja minkälaiset eivät.

Suomessa avioerojen määrä on prosentuaalisesti aika suuri, joten ei ihmiset tilastollisesti ole mitenkään mainioita valitsemaan puolisoitaan

- eri

Eiköhän se kerro enemmän yhteiskunnan arvoista ja yleisestä ihmislajin kehittyymättömyydestä kuin hirveän huonoista valinnoista. Moni ihminen on sellainen ettei pärjäisi hyvin missään liitossa ja on valinnut sellaisen ihmisen jonka kanssa pärjää parhaiten. Ja se on varmaa että te palstamiehet ette ole ratkaisu, osalla on luojan lykky ettei pariutumisesta tule mitään potentiaalisen kumppanin kannalta.

Minä olen kylläkin pariutunut ja ollut yhdessä yli 30 vuotta, vaikka olen mies ja kirjoitan tähän ketjuun. Sinulla on faktat hukassa.

Joo sori, en lukenut langan aiempia viestejä ja olen eri kuin aiempi vastaaja. Ei koske sua jos olet tuo 53v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Tämä on kyllä niin rasittavaa jankkaamista. Se, että ulkonäkö sattuu olemaan se ensimmäinen asia, joka siitä henkilöstä huomataan, ei tarkoita, että se olisi tärkein ominaisuus. Juu, on olemassa se "minimitaso", jonka sen ulkonäön tulee täyttää, mutta se ei suinkaan ole se laatikkokalsarimalli. Ja vaikka olisikin, se ei vie kovin pitkälle, jos luonne on perseestä. Mutta katsos kun se luonne ei tule välttämättä esiin ensimmäisten eikä toisien treffien aikana, joten paha sitä on ensinäkemältä valkata luonteen perusteella. Ja jokainen, joka on ollut parisuhteessa (tai ylipäätään pitkässä ihmissuhteessa), ymmärtää, että ihmisestä voi paljastua uusia puolia pitkänkin ajan päästä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Kusipäisyyskin on lopulta monen asian summa eikä välttämättä joka hetkellä näkyvissä oleva ominaisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on laajat sosiaaliset verkostot ja olen 53-vuotias. En tunnista näitä alfoja ja betoja ja tasoja omassa kokemusmaailmassani. Parisuhteiden solmimiseen liittyvät tekijät ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin tämä tasoteorioiden simppeli matematiikka. Tasoteoria näyttää olevan uskontoa ja kulttia muistuttava rakennelma, mikä on sinänsä surullinen asia, koska ihminen alkaa nähdä todellisuuden tällaisen rakennelman läpi. .

Outoa, mutta ehkä sosiaaliset taitosi ovat vaan hiukan normaalia vähemmän kehittyneet. Useimmat meistä kyllä huomaavat, minkälaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja minkälaiset eivät.

Suomessa avioerojen määrä on prosentuaalisesti aika suuri, joten ei ihmiset tilastollisesti ole mitenkään mainioita valitsemaan puolisoitaan

- eri

Eiköhän se kerro enemmän yhteiskunnan arvoista ja yleisestä ihmislajin kehittyymättömyydestä kuin hirveän huonoista valinnoista. Moni ihminen on sellainen ettei pärjäisi hyvin missään liitossa ja on valinnut sellaisen ihmisen jonka kanssa pärjää parhaiten. Ja se on varmaa että te palstamiehet ette ole ratkaisu, osalla on luojan lykky ettei pariutumisesta tule mitään potentiaalisen kumppanin kannalta.

Minä olen kylläkin pariutunut ja ollut yhdessä yli 30 vuotta, vaikka olen mies ja kirjoitan tähän ketjuun. Sinulla on faktat hukassa.

Joo sori, en lukenut langan aiempia viestejä ja olen eri kuin aiempi vastaaja. Ei koske sua jos olet tuo 53v.

Sekaannuksen välttämiseksi. En ole tuo 53v, vaan mies, joka toi esiin avioerojen prosenttimäärän 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Tämä on kyllä niin rasittavaa jankkaamista. Se, että ulkonäkö sattuu olemaan se ensimmäinen asia, joka siitä henkilöstä huomataan, ei tarkoita, että se olisi tärkein ominaisuus. Juu, on olemassa se "minimitaso", jonka sen ulkonäön tulee täyttää, mutta se ei suinkaan ole se laatikkokalsarimalli. Ja vaikka olisikin, se ei vie kovin pitkälle, jos luonne on perseestä. Mutta katsos kun se luonne ei tule välttämättä esiin ensimmäisten eikä toisien treffien aikana, joten paha sitä on ensinäkemältä valkata luonteen perusteella. Ja jokainen, joka on ollut parisuhteessa (tai ylipäätään pitkässä ihmissuhteessa), ymmärtää, että ihmisestä voi paljastua uusia puolia pitkänkin ajan päästä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Kusipäisyyskin on lopulta monen asian summa eikä välttämättä joka hetkellä näkyvissä oleva ominaisuus. 

Te naiset yritätte aina naisselittää tuon kalsarimalliolkiukon avulla.

Ei tietenkään ole, koska sitten 99% naisista jäisi ilman parisuhdetta.

Käytännössä se minimitaso on hyvin lähellä maksimitasoa mihin ko. nainen omaa mahdollisuudet parisuhdemielessä. Itsepetosta voi toki harrastaa tyyliin "julkkismies flirttasi mutta annoin pakit" tai "sain kalsarimalleilta matcheja Tinderissä".

Mutta valittu mies ei ole alempaa luokkaa ulkonäöllisesti, ellei sitten kompensoi rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Oikeasti?

NAISET (huom monikko) toimivat kaikki samalla tavalla. Heillä ei ole omaa tahtoa.

Jos ikinä päädyt seurustelemaan (tuskin) saatat huomata että luonteella on parisuhteessa 100 kertaa enemmän merkitystä kuin ulkonäöllä. Aika masokisti pitää olla jo valitsee kauniin, mutta sellaisen jota inhoaa, puolisokseen.

Kaunis kenen mielestä? En usko että pystyt minun puolesta päättämään kuka on kaunis ja kuka ei.

Tämä ”palsta” ei edusta edes promillea naisista. Jos käytät tätä referenssinä elämääsi, niin aika huonosti sinulla menee. Naiset on sen verran fiksumpia etteivät luule että kaikki miehet ovat yhtä toivottomia tapauksia kuin palstan tasoniehet.

Ja tiedoksi: sinun mielestä epämaskuliiniset miehet kaatavat sellaisia naisia joita sinä pitäisit tasolla sata. Siis oikeassa elämässä, ei reppanoiden nettipalstalla.

Mutta ulkonäöllä on 100 kertaa enemmän merkitystä sinä vaiheessa kun pitää herättää kiinnostus. Ellei kiinnostus herää, luonteeseen ei tutustuta eikä synny parisuhdetta.

Se jos komea mutta k*sipäinen mies ei kiinnosta, ei tarkoita sitä että ruma mutta hyväluonteinen kiinnostaisi. Sitten jäädään odottelemaan komeaa ja mukavaa. Tai retkahdetaan siihen k*sipäähän.

Niin, monet retkahtavat siihen kusipäähän. Toiset jäävät sen kusipään viereen. Toiset lähtevät, kun kusipäisyys paljastuu. Mutta lopulta maailmassa on niin paljon hyviä  ei-kusipäämiehiä, joilla on parisuhteita, joten en nyt laittaisi kusipäisyydelle kovin suurta painoarvoa tässä. Harvoin tapaa todella hyviä miehiä, jotka olisivat sinkkuja vastentahtoisesti. Se, että et ole hyvännäköinen, ei automaattisesti tarkoita, että olet hyväluonteinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Tämä on kyllä niin rasittavaa jankkaamista. Se, että ulkonäkö sattuu olemaan se ensimmäinen asia, joka siitä henkilöstä huomataan, ei tarkoita, että se olisi tärkein ominaisuus. Juu, on olemassa se "minimitaso", jonka sen ulkonäön tulee täyttää, mutta se ei suinkaan ole se laatikkokalsarimalli. Ja vaikka olisikin, se ei vie kovin pitkälle, jos luonne on perseestä. Mutta katsos kun se luonne ei tule välttämättä esiin ensimmäisten eikä toisien treffien aikana, joten paha sitä on ensinäkemältä valkata luonteen perusteella. Ja jokainen, joka on ollut parisuhteessa (tai ylipäätään pitkässä ihmissuhteessa), ymmärtää, että ihmisestä voi paljastua uusia puolia pitkänkin ajan päästä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Kusipäisyyskin on lopulta monen asian summa eikä välttämättä joka hetkellä näkyvissä oleva ominaisuus. 

Te naiset yritätte aina naisselittää tuon kalsarimalliolkiukon avulla.

Ei tietenkään ole, koska sitten 99% naisista jäisi ilman parisuhdetta.

Käytännössä se minimitaso on hyvin lähellä maksimitasoa mihin ko. nainen omaa mahdollisuudet parisuhdemielessä. Itsepetosta voi toki harrastaa tyyliin "julkkismies flirttasi mutta annoin pakit" tai "sain kalsarimalleilta matcheja Tinderissä".

Mutta valittu mies ei ole alempaa luokkaa ulkonäöllisesti, ellei sitten kompensoi rahalla.

Tottakai on, entä sitten? Ja miksi pitäisi ollakaan toisin? Jos naisia kuitenkin on paljon muitakin kuin ne 9-10 -tasoiset, niin mikä ongelma tuo on. Kaikilta tasoilta löytyy naisia, joille kelpaa ne oman tasoiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Tämä on kyllä niin rasittavaa jankkaamista. Se, että ulkonäkö sattuu olemaan se ensimmäinen asia, joka siitä henkilöstä huomataan, ei tarkoita, että se olisi tärkein ominaisuus. Juu, on olemassa se "minimitaso", jonka sen ulkonäön tulee täyttää, mutta se ei suinkaan ole se laatikkokalsarimalli. Ja vaikka olisikin, se ei vie kovin pitkälle, jos luonne on perseestä. Mutta katsos kun se luonne ei tule välttämättä esiin ensimmäisten eikä toisien treffien aikana, joten paha sitä on ensinäkemältä valkata luonteen perusteella. Ja jokainen, joka on ollut parisuhteessa (tai ylipäätään pitkässä ihmissuhteessa), ymmärtää, että ihmisestä voi paljastua uusia puolia pitkänkin ajan päästä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Kusipäisyyskin on lopulta monen asian summa eikä välttämättä joka hetkellä näkyvissä oleva ominaisuus. 

Te naiset yritätte aina naisselittää tuon kalsarimalliolkiukon avulla.

Ei tietenkään ole, koska sitten 99% naisista jäisi ilman parisuhdetta.

Käytännössä se minimitaso on hyvin lähellä maksimitasoa mihin ko. nainen omaa mahdollisuudet parisuhdemielessä. Itsepetosta voi toki harrastaa tyyliin "julkkismies flirttasi mutta annoin pakit" tai "sain kalsarimalleilta matcheja Tinderissä".

Mutta valittu mies ei ole alempaa luokkaa ulkonäöllisesti, ellei sitten kompensoi rahalla.

Tuo kalsarimallilentäjäkirurgi on kyllä ihan teidän palstamiesten lanseeraama miestyyppi. Sitähän te jankutatte edelleen. Että se huippukomea on ainoa joka naisille kelpaa. Ja vaikka tästä käytäisiin vielä seuraavatkin 10 vuotta vääntöä, niin se on edelleen ainoa asia joka mielessänne liikkuu. Joko komea tai rikas kelpaa naisille. Ei auta, vaikka tässäkin ketjussa naiset ovat kertoneet omista puolisoistaan, jotka eivät ole sen enempää komeita kuin rikkaitakaan. Väitätte silti, että nainen kelpuuttaa ainoastaan itseään "korkeampitasoisen" miehen.  Naisen sanaa ei uskota kirveelläkään.

En ymmärrä enää koko tämän vänkäämisen pointtia, mutta ehkä minun ei tarvitsekaan.

Vierailijaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Oikeasti?

NAISET (huom monikko) toimivat kaikki samalla tavalla. Heillä ei ole omaa tahtoa.

Jos ikinä päädyt seurustelemaan (tuskin) saatat huomata että luonteella on parisuhteessa 100 kertaa enemmän merkitystä kuin ulkonäöllä. Aika masokisti pitää olla jo valitsee kauniin, mutta sellaisen jota inhoaa, puolisokseen.

Kaunis kenen mielestä? En usko että pystyt minun puolesta päättämään kuka on kaunis ja kuka ei.

Tämä ”palsta” ei edusta edes promillea naisista. Jos käytät tätä referenssinä elämääsi, niin aika huonosti sinulla menee. Naiset on sen verran fiksumpia etteivät luule että kaikki miehet ovat yhtä toivottomia tapauksia kuin palstan tasoniehet.

Ja tiedoksi: sinun mielestä epämaskuliiniset miehet kaatavat sellaisia naisia joita sinä pitäisit tasolla sata. Siis oikeassa elämässä, ei reppanoiden nettipalstalla.

Mutta ulkonäöllä on 100 kertaa enemmän merkitystä sinä vaiheessa kun pitää herättää kiinnostus. Ellei kiinnostus herää, luonteeseen ei tutustuta eikä synny parisuhdetta.

Se jos komea mutta k*sipäinen mies ei kiinnosta, ei tarkoita sitä että ruma mutta hyväluonteinen kiinnostaisi. Sitten jäädään odottelemaan komeaa ja mukavaa. Tai retkahdetaan siihen k*sipäähän.

Niin, monet retkahtavat siihen kusipäähän. Toiset jäävät sen kusipään viereen. Toiset lähtevät, kun kusipäisyys paljastuu. Mutta lopulta maailmassa on niin paljon hyviä  ei-kusipäämiehiä, joilla on parisuhteita, joten en nyt laittaisi kusipäisyydelle kovin suurta painoarvoa tässä. Harvoin tapaa todella hyviä miehiä, jotka olisivat sinkkuja vastentahtoisesti. Se, että et ole hyvännäköinen, ei automaattisesti tarkoita, että olet hyväluonteinen. 

Eikä se että on komea tarkoita että on kusipää. Noiden kahden välille yritetään täällä vetää jatkuvasti yhtäläisyysmerkkejä ja taatusti niin tekevät miehet ei tajua että se on heidän kateuttaan mitä suurimmassa määrin. Tunnen yhden ehdan kusipäämiehen josta porukat aina toivoo ettei se pääsisi mukaan illanviettoihin ja hän on viittä vaille ruma.

No täällähän tästä väännetään kuten joka paikassa. Itellä laaja kaveri piiri enkä saa millään kumottua tätä teoriaa  tällä empiirisellä pohjalla. Toki tämä on raaka malli joka ei kaikkia tilanteita kata, mutta liian paljon. 

Kaveri joka on varmaan määrittelemän mukaan kusipää niin hänellä kyllä riittää vientiä ja voi sanoa tinderissä melkeen mitä vaan ja silti flaksi käy. Monesti vielä soittelevat perään. On siis tosi hyvän näköinen. 

Se miksi tämä tuohduttaa on se että onhan se harmittavaa että käytös menee ns. eläimelliseen muotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

Tämä on kyllä niin rasittavaa jankkaamista. Se, että ulkonäkö sattuu olemaan se ensimmäinen asia, joka siitä henkilöstä huomataan, ei tarkoita, että se olisi tärkein ominaisuus. Juu, on olemassa se "minimitaso", jonka sen ulkonäön tulee täyttää, mutta se ei suinkaan ole se laatikkokalsarimalli. Ja vaikka olisikin, se ei vie kovin pitkälle, jos luonne on perseestä. Mutta katsos kun se luonne ei tule välttämättä esiin ensimmäisten eikä toisien treffien aikana, joten paha sitä on ensinäkemältä valkata luonteen perusteella. Ja jokainen, joka on ollut parisuhteessa (tai ylipäätään pitkässä ihmissuhteessa), ymmärtää, että ihmisestä voi paljastua uusia puolia pitkänkin ajan päästä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Kusipäisyyskin on lopulta monen asian summa eikä välttämättä joka hetkellä näkyvissä oleva ominaisuus. 

Te naiset yritätte aina naisselittää tuon kalsarimalliolkiukon avulla.

Ei tietenkään ole, koska sitten 99% naisista jäisi ilman parisuhdetta.

Käytännössä se minimitaso on hyvin lähellä maksimitasoa mihin ko. nainen omaa mahdollisuudet parisuhdemielessä. Itsepetosta voi toki harrastaa tyyliin "julkkismies flirttasi mutta annoin pakit" tai "sain kalsarimalleilta matcheja Tinderissä".

Mutta valittu mies ei ole alempaa luokkaa ulkonäöllisesti, ellei sitten kompensoi rahalla.

Tuo kalsarimallilentäjäkirurgi on kyllä ihan teidän palstamiesten lanseeraama miestyyppi. Sitähän te jankutatte edelleen. Että se huippukomea on ainoa joka naisille kelpaa. Ja vaikka tästä käytäisiin vielä seuraavatkin 10 vuotta vääntöä, niin se on edelleen ainoa asia joka mielessänne liikkuu. Joko komea tai rikas kelpaa naisille. Ei auta, vaikka tässäkin ketjussa naiset ovat kertoneet omista puolisoistaan, jotka eivät ole sen enempää komeita kuin rikkaitakaan. Väitätte silti, että nainen kelpuuttaa ainoastaan itseään "korkeampitasoisen" miehen.  Naisen sanaa ei uskota kirveelläkään.

En ymmärrä enää koko tämän vänkäämisen pointtia, mutta ehkä minun ei tarvitsekaan.

Vänkäämisen pointti on istua tämäkin kesäpäivä yksin asunnossa (ryyppäämässä) ja onnistua syyttämään siitä jotain muuta kuin itseään.

Vierailija kirjoitti:

No täällähän tästä väännetään kuten joka paikassa. Itellä laaja kaveri piiri enkä saa millään kumottua tätä teoriaa  tällä empiirisellä pohjalla. Toki tämä on raaka malli joka ei kaikkia tilanteita kata, mutta liian paljon. 

Kaveri joka on varmaan määrittelemän mukaan kusipää niin hänellä kyllä riittää vientiä ja voi sanoa tinderissä melkeen mitä vaan ja silti flaksi käy. Monesti vielä soittelevat perään. On siis tosi hyvän näköinen. 

Se miksi tämä tuohduttaa on se että onhan se harmittavaa että käytös menee ns. eläimelliseen muotiin.

Mistähän teoriasta sinä mahdat puhua? Me muut puhumme tasoteoriasta, joka on pitkälti sitä, että suurin osa pariutuu samankaltaisen kanssa. Sinä kuitenkin puhut jostain teoriasta, jossa kusipäillä on vientiä. Kerrotko lisää, mikä tämä teoria on? 

Tuo yksi kommentti kiteyttääkin jotenkin kivasti tämän teoreetikkojen ajatuskulun. Jankutetaan ensin päivänselvää asiaa ja todistetaan, että se on järkeenkäypää ja tosi. Sitten vedetään hatusta joku ihan tuulesta temmattu väite, joka ei liity oikein mihinkään ja perustellaan sen todenperäisyyttä sillä, että tasoteoria on tosi. Kaikki pystyvät myöntämään, että samankaltaiset etsivät ja löytävät samankaltaisia parisuhteeseen. Mutta sitten joku tulee ihan pokalla selittämään, että juu, kyllä tämä teoria on tosi ja minunkin kusipääkaverilla riittää naisia joka sormelle kun naiset katsovat vain ulkonäköä ja tuloja. Niin siis mitä? Miten hitossa tuo soveltuu tähän teoriaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

No jos luet vain ne tekstit jotka tukevat omaa ennakko-olettamaasi niin näin varmaan on. Itse olen kyllä lukenut melkoisen määrän naisten tekstejä joissa todetaan että miehessä teki heti vaikutuksen se miten mukava, fiksu ja välitön hän oli. Sitten todetaan että ulkonäkö on ihan tavallinen mutta naisen omissa silmissä mies on kuitenkin maailman komenin ja itselle juuri sopiva.

Mutta ei toki kannata uskoa mitään joka ei sovi omaan maailmankuvaan.

Vierailija kirjoitti:

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.)

Eli sinä itsekin myönnät, että preferenssit eivät ole universaaleja, koska tuo yksi Raija Iisalmelta ei toimi niiden mukaan.

Ajattelepas nyt hetken aikaa ihan itse. Jos on olemassa yksi poikkeus sääntöön, niin miksi ihmeessä niitä poikkeuksia ei voisi olla enemmänkin?

Olet jo aika syvällä suossa. Uskot, että löydät punapillerisivuilta sen yhden ainoan totuuden, ja kaikki lähteet, jotka sanovat jotain muuta valehtelevat. Se on tie yksinäiseen vanhuuteen (ja keski-ikään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on paljon universaaleja elementtejä ja niitähän tässä juuri yritetään metsästää, ei niillä henkilökohtaisilla preferensseillä ole mitään merkitystä kun yritetään ymmärtää pariutumista lajikäyttäytymisenä.

Mutta kun mikään niistä elementeistä ei ole oikeasti universaali siinä merkityksessä, että kaikki maailman naiset preferoisivat sitä. Ei yksikään.

Se, mitä jokin laskennallinen keskiarvonainen haluaa ei ole minulle mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä se nimenomainen nainen, josta olen kiinnostunut, haluaa.

Samoin ei ole mitään merkitystä sillä, mitä laskennallinen keskiarvomies haluaa. Sillä on merkitystä, mitä minä itse haluan.

100% naisista ottaa mieluummin pitkän kuin lyhyen miehen. 100% naisista ottaa mieluummin varakkaan kuin köyhän miehen. 100% naisista ottaa mieluummin sosiaalisesti arvostetussa asemassa olevan miehen, kuin tyypin jolla ei ole mitään valtaa mihinkään. 100% naisista ottaa mieluummin komean kuin rujon miehen. (Näistä voi miinustaa sen yhden Raijan Iisalmelta, jolla on fetissi lyhyisiin miehiin.) Ja niin edelleen. Tästä voimme päätellä, että mitä enemmän noita ominaisuuksia miehellä on, sitä suuremmasta naisten joukosta hänellä on varaa valita. Vaikka nainen ei painottaisi esimerkiksi varakkuutta, ei siitä haittaakaan ole. Näiden puuttumisesta taas on selkeästi haittaa, vaikka luonteeltaan olisi mitä mainioin.

Näin olisi jos pariutuminen olisi kuin ostoksilla käyntiä jossa hyllyssä on vapaasti valittavia tuotteita josta vain ottaa sen minkä haluaa. Mutta eihän se näin mene. Oikeassa elämässä ihmiselle tulee eteen yleensä kerrallaan vain yksi potentiaalinen kumppani josta sitten pitää miettiä että olisiko hän sopiva. Harvoin siinä vierellä on heti kärkkymässä sitä hieman pidempää, hieman rikkaampaa tai hiukan komeampaa vaihtoehtoa. Se on joko juuri tämä tai sitten pitää odottaa tuleeko jotain muuta joskus tarjolle. Ja sen seuraavan laadusta et voi koskaan tietää. Se voi olla parempi mutta myös huonompi.

Mitä tasokkaampi nainen on, sitä enemmän valinnan varaa ja sitä vähemmän tarvetta joustaa.

Kouluarvosanoilla joku kutosen nainen voi ottaa 6½ tai 6-miehen jos sattuu olemaan sopiva, koska ei ole varaa odotella josko löytyisi sopiva ja 5cm pidempi tai hieman naamakomeampi. Mutta paljon tuota enempää tasoluokissa ei jousteta.

Siinä vaiheessa kun naisella alkaa olemaan haluttavia ominaisuuksia (johon ei nykyään paljoa vaadita, esim. normaalipainoinen + mukava riittää todella pitkälle), ei nainen ota sitä lyhyttä miestä vaan jää odottelemaan pidempää.

Ymmärrä nyt, että se taso ei välttämättä ole lainkaan ratkaiseva tekijä siinä, onko valinnanvaraa vai ei. Jos esimerkiksi asuu pienellä paikkakunnalla ja työskentelee naisvaltaisessa työpaikassa eikä käytä tinderiä, se kympin nainen tapaa paljon vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi suuremmassa kaupungissa vähän eri työyhteisössä tai tinderiä käyttäen. Ei kai se täsmälleen sama nainen yhtäkkiä nosta pisteitään pelkästään sen takia, että muutti suurempaan kaupunkiin tai jos hänen veljensä keräsi uudenlaisen kaveriporukan ja sieltä löytyy enemmän uusia miestuttavuuksia. Niin, onko tässä enää kyse tasosta vai olosuhteista vai muodostuuko suuri osa tasosta niistä olosuhteista? 

On äärimmäisen harvinaista että tasokas nainen asuisi pikkukaupungissa, saati että hakisi miestä sieltä.

Sinkkunaiset muuttavat kaupunkeihin.

Onko sun vaan pakko päästä jankkaamaan ihan jankkaamisen ilosta, koska tossa sun päättelyssäs ei ole mitään järkeä? Ei kaikki "tasokkaat" sinkkunaiset muuta isoihin kaupunkeihin. Pikkukaupungissakin saattaa nimittäin olla töitä, harrastuksia ja kavereita. Miehet nyt ei ole mikään syy muuttaa yhtään mihinkään FYI. Löysin itsekin miehen pikkukaupungista. Ja on kuule ihan insinööri. Ja pitkä. Noilla spekseillä kun tuntuu olevan tasoteoreetikoille väliä. Minulle ei ole, pariuduin mieheni kanssa ihan muista syistä.

-eri

Tuossa väitettiin että jos pikkukaupungista ei löydy tasokasta miestä, saatetaan ottaa vähemmän tasokas.

Minä argumentoin että ei. Naiset eivät riko tasoteoriaa, vaan ovat mieluummin yksin tai hakevat miehen isommasta kaupungista.

Naiset ottaa tasan tarkkaan sen miehen kenestä pitävät ja siihen, että pitää miehestä vaikuttaa _kaikista eniten_ miehen luonne. Olkoot tasoton tai tasokas.  Tästä asiasta on jauhettu jo satoja viestejä tässä ketjussa ja tuhansia yhteensä tällä palstalla. Mitä pitää tehdä, että se menee jakeluun kaikille?

Alkaa valitsemaan miehiä ensisijaisesti luonteen perusteella.

Tällä hetkellä naiset eivät niin tee. Ennen kuin luonteella on paskankaan merkitystä, on miehen "miellytettävä silmää" ja täytettävä muut tasoon liittyvät vaatimukset.

Palsta on täynnä juttuja siitä kuinka nainen valittaa k*sipäämiehestä. Mutta yksikään kaunis nainen ei ole ottanut rumaa, köyhää ja epämaskuliinista miestä. Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa.

No mites se on teillä miehillä? Kuinka moni mies on valinnut naisen luonteen perusteella? Kuinka moni komea tai edes tavallisen näköinen mies on ottanut ruman, lihavat, epänaisellisen naisen? Vaikka tämä olisi ihmisenä kuinka kiva ja hyväsydäminen tahansa? Veikkaanpa että ei yksikään. Palsta on kuitenkin täynnä myös juttuja, joissa miehet valittavat yksiisyyttään ja naisen puutettaan.

Teidän ongelmanne on se että ette näe kuin kaksi ääripäätä. On vain todella kauniita ja sitten rumia ja lihavia.

En ottaisi (omaan silmääni) rumaa naista oli hän sitten miten mukava tahansa. Mutta jos puhutaan niistä 75 prosentista naisista jotka ovat silmääni ihan ok näköisiä niin heillä se luonne on täysin ratkaiseva siinä kenet valitsen.

Tässä vielä. Kun aikoinaan menin puolisoni kanssa yhteen, niin siitä parin kuukauden päästä muuan toinen mies yritti iskeä häntä juhlissa. Kyseinen mies on minua pidempi, lihaksikkaampi, muutenkin urheilullisempi, sosiaalisempi ja siihen aikaan meillä oli oli suunnilleen yhtä paljon rahaa. Mies ei myöskään ollut kusipää, hän vaan ei sattunut tietämään, että me olimme yhdessä.

Tasoteoreetikkojen mukaan tyttöystäväni olisi hypännyt heti tämän heidän kriteereillään selvästi alfemman

miehen mukaan. Ei vaan lähtenyt, vaan olemme vieläkin vähän yli 20 vuoden jälkeen yhdessä.