Mistä niitä tukiverkkoja oikein saa?
Jos omat sukulaiset asuu toisella puolella maata, omat vanhemmat jo kirkkomaalla eikä ystäviä ole mitenkään liikaa, ei ainuttakaan sellaista joka asuisi lähellä tai joka ei olisi todella kiireinen työnsä tai oman perheensä kanssa.
Olen helsinkiläinen tukiverkoton pienen lapsen yh ja minulle on sanottu että hanki tukiverkkoja. Ok, ihan hyvä idea, mutta miten? Aina leikkipuistoon mennessä moikkaan muita äitejä ja isiä ja usein menen juttelemaan. Samoin tässä kerrostalossa jossa asun yritän tutustua naapureihin, mutta en saa vastakaikua naapureista enkä muista äideistä puistossa. Pari sanaa vaihtavat mutta selvästä vain small talk kohteliaisuuden vuoksi vaikka säästä on se juttu mitä haluvat, eivät enempää.
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa mitää toiste lapsii alkaa vahtii tai hoitaa. Minulla on vapaus josta nautin.
Tässä näette tyypillisen vapaamatkustaja velan. Vanhana hänelle kelpaa kyllä noiden ”muiden ihmisten lasten” maksama eläke ja vanhuudenhoiva. Velat on sellaista parasiittisakkia ettei pahempaa ole. Onneksi kuolevat sukupuuttoon.
Hiekkalaatikon reuna on ainoa paikka oman kokemukseni mukaan. Vastavuoroisesti alatte valvoa toistenne kersoja, kun itse käytte hakemassa kahvit, piipahdatte kaupassa... Pitää olla aktiivinen. Verkot pitää levittääalusta pitäe melko laajalle, että et jumitu yhteen äitiin, joka sitten muuuttaakin pois tai pimahtaa.
Heh, kyllä ne nyt on just sieltä Stadista muuttamassa pois, kun kerrankin on sauma. Ei se Stadi itsessään vedä jonain ylimaallisena kaupunkina, vaan sinne kertyneet työpaikat.
Tämäpä just kun kaikilla ne läheiset ei ole semmoisia että niiltä mitään apua voisi pyytää. Mun vanhemmat asuu 10km päässä mutta ovat sanoneet että apua ei heru ikinä, hoida itse kaikki. Eivät auttaneet edes kun väkivaltainen ex heitti pihalle, en saanut mennä yöksi sinne nukkumaan. Eivät todellakaan auta lasten kanssa eikä heille voisi lapsia edes jättää koska ovat henkisesti sairaita, saattavat esim lyödä tms niinkuin minuakin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Hiekkalaatikon reuna on ainoa paikka oman kokemukseni mukaan. Vastavuoroisesti alatte valvoa toistenne kersoja, kun itse käytte hakemassa kahvit, piipahdatte kaupassa... Pitää olla aktiivinen. Verkot pitää levittääalusta pitäe melko laajalle, että et jumitu yhteen äitiin, joka sitten muuuttaakin pois tai pimahtaa.
Olen istunut tunteja ja tunteja hiekkalaatikon reunalla sekä oman taloyhtiön pihalla että viereisten mutta koskaan siellä ei ollut ketään muita. Tyhjästä on vaikea saada kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tukiverkkoasiassahan oikeastaan tärkeintä on se tunne, että jos itselle tapahtuu jotakin yllättävää, niin on ihmisiä, jotka ottavat kopin. Palkallinen apu ei ainakaan minulle tuo sellaista turvallisuuden tunnetta kuin vaikkapa varamummomme, joka välittää ihmisenä, ei rahan takia. Tämä siis vastauksena siihen, miksei voi rakentaa hommaa pelkän ammattiavun varaan (tai voi mutta ei ole vaan sama asia).
Niin. Kysymys APlle: kuka on lapsesi varanoutaja päivähoidosta? (Ainakin täällä pakollinen olla joku).
Varmaan tuo henkilö olisi sitten se loogisin ottamaan kopin jos aplle tapahtuisi jotain 'yllättävän kamalaa' 🤔
Jos oikeasti tuo kohta on tyhjä niin siinä tapauksessa molemmissa kohdin kopin ottaa kaupungin sosiaalitoimi ja sijaisperhe.Lastensuojelun sossu kommentoi tähän väliin, ettei varahakijan puute todellakaan johda lasten sijoittamiseen sijaisperheeseen. Sosiaalitoimisto ei voi tehdä mitään tilanteelle, jossa normaalista perheestä puuttuu varahakija. Vähän sitä faktaa ja harkintaa väitteiden tueksi, kiitos.
Ok.
No kerropa sitten mitä tapahtuu jos ap joutuu kolariin ja teholle eikä kukaan tule moneen päivään hänen lastansa hakemaan?Kai teillä sossuilla sitten joku vastuu asiaan on, eikö lapsi jää asumaan sinne päikkyyn?
Urani varrella en koskaan kohdannut tällaista tapausta. Sekin on osoitus siitä, että tukiverkottomia vanhempia on turha pelotella, meitä sossuja hyödynnetään tähän pelotteluun usein, mikä harmittaa. Itsenäisistä perheistä 99 % pärjää aivan hyvin, moni suvultaan tukea saava päin vastoin ei pärjää, mikä on hiukan erikoinen yhtälö. Tukiverkkoihin saatetaan ripustautua liiaksikin, tai ne ovat itsessään vahingoittavia ja siirtävät esimerkiksi ylisukupolvista kaltoinkohtelua eteenpäin.
Todennäköisintä siis on, ettei ap joudu koskaan teholle moneksi päiväksi sinä aikana, kun hänen lapsensa on pieni. En pidä siitä, miten tukiverkottomien ylle lietsotaan tällaista katastrofiajattelua. Sekö parantaa heidän jaksamistaan? Itse yritän aina nähdä vanhempien voimavarat, itsenäisillä perheillä se on usein arjen ja aikataulujen hallinta ja organisointi. Sillä pääsee todella pitkälle perhe-elämässä. Jos ap sinne teholle kuitenkin joutuisi, meillä on mukavia, lapsiystävällisiä ja ihania perheitä päivystämässä sitä varten. Lapsi hoidetaan perheen kotona ja hänestä huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Sama sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tukiverkkoasiassahan oikeastaan tärkeintä on se tunne, että jos itselle tapahtuu jotakin yllättävää, niin on ihmisiä, jotka ottavat kopin. Palkallinen apu ei ainakaan minulle tuo sellaista turvallisuuden tunnetta kuin vaikkapa varamummomme, joka välittää ihmisenä, ei rahan takia. Tämä siis vastauksena siihen, miksei voi rakentaa hommaa pelkän ammattiavun varaan (tai voi mutta ei ole vaan sama asia).
Niin. Kysymys APlle: kuka on lapsesi varanoutaja päivähoidosta? (Ainakin täällä pakollinen olla joku).
Varmaan tuo henkilö olisi sitten se loogisin ottamaan kopin jos aplle tapahtuisi jotain 'yllättävän kamalaa' 🤔
Jos oikeasti tuo kohta on tyhjä niin siinä tapauksessa molemmissa kohdin kopin ottaa kaupungin sosiaalitoimi ja sijaisperhe.Lastensuojelun sossu kommentoi tähän väliin, ettei varahakijan puute todellakaan johda lasten sijoittamiseen sijaisperheeseen. Sosiaalitoimisto ei voi tehdä mitään tilanteelle, jossa normaalista perheestä puuttuu varahakija. Vähän sitä faktaa ja harkintaa väitteiden tueksi, kiitos.
Ok.
No kerropa sitten mitä tapahtuu jos ap joutuu kolariin ja teholle eikä kukaan tule moneen päivään hänen lastansa hakemaan?Kai teillä sossuilla sitten joku vastuu asiaan on, eikö lapsi jää asumaan sinne päikkyyn?
Urani varrella en koskaan kohdannut tällaista tapausta. Sekin on osoitus siitä, että tukiverkottomia vanhempia on turha pelotella, meitä sossuja hyödynnetään tähän pelotteluun usein, mikä harmittaa. Itsenäisistä perheistä 99 % pärjää aivan hyvin, moni suvultaan tukea saava päin vastoin ei pärjää, mikä on hiukan erikoinen yhtälö. Tukiverkkoihin saatetaan ripustautua liiaksikin, tai ne ovat itsessään vahingoittavia ja siirtävät esimerkiksi ylisukupolvista kaltoinkohtelua eteenpäin.
Todennäköisintä siis on, ettei ap joudu koskaan teholle moneksi päiväksi sinä aikana, kun hänen lapsensa on pieni. En pidä siitä, miten tukiverkottomien ylle lietsotaan tällaista katastrofiajattelua. Sekö parantaa heidän jaksamistaan? Itse yritän aina nähdä vanhempien voimavarat, itsenäisillä perheillä se on usein arjen ja aikataulujen hallinta ja organisointi. Sillä pääsee todella pitkälle perhe-elämässä. Jos ap sinne teholle kuitenkin joutuisi, meillä on mukavia, lapsiystävällisiä ja ihania perheitä päivystämässä sitä varten. Lapsi hoidetaan perheen kotona ja hänestä huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Sama sossu
Hyvä kirjoitus. Olen itse tukiverkoton, luonnevikaiset/narsistiset/väkivaltaiset vanhemmat on mutta en anna heidän lainkaan olla yhteyksissä lapsiini, turvallisuussyistä.
Tarhan kanssa on ollut aina kova vääntö varahakijasta. Meillä ei ole sellaista. Ei vaan siis ole. Työn perässä pitänyt muuttaa pari kertaa ja nykyisestä kaupungista ei ole oikein ketään tuttuja.
Tarha pakotti laittamaan jonkun nimen, laitoimme puolison vela-sisaruksen nimen joka asuu 200km päässä, inhoaa lapsia eikä halua lapsia lähelleen… mutta kun nimi pitää olla niin sit se pitää olla. Tarha oli tyytyväinen.
Oikeasti elävässä elämässä sieltä pitäisi soittaa sosiaalipäivystykseen jos varahakijaa tarvittaisiin.
Sanon vaan sen että erittäin monesti hyvän tukiverkon omaavat ovat todella ilkeitä ja ylimielisiä ja omahyväisiä, ja ilkkuvat tukiverkottomille. Häiriintynyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa mitää toiste lapsii alkaa vahtii tai hoitaa. Minulla on vapaus josta nautin.
Tässä näette tyypillisen vapaamatkustaja velan. Vanhana hänelle kelpaa kyllä noiden ”muiden ihmisten lasten” maksama eläke ja vanhuudenhoiva. Velat on sellaista parasiittisakkia ettei pahempaa ole. Onneksi kuolevat sukupuuttoon.
Jokainen maksaa itse eläkemaksuja ja tekee itse omat valintansa.Jos olet noin katkera lapsettomille ihmisille,lienet kateellinen heille.Tee omat valintasi sen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kiitoksia kaikille minua neuvoneille. Osa kommentoijista käsitti aloituksen väärin. En minä suoranaista lastenhoitajaa ole etsimässä, sillä jos haluan joskus harvoin vaikka leffaan niin palkkaan esim. Mll:stä siihen hoitajan. Enemmän olisin tarvinnut ihmisen, joka vauva-aikana olisi tullut joku aamu olemaan vauvan kanssa että saisin edes kerran nukkua. Tai ihmisen joka olisi käynyt apteekissa kun olen kipeän vauvan kanssa kaksin. Ja sellaista tukea.
Kipeää vauvaa hoitamaan voi pyytää MLL:ltä jonkun ja käydä itse apteekissa ja asioilla.Nykyäänhän lähes kaiken voi tilata kotiovelle netistä.Ei tule kalliiksi,jos tilaa harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tukiverkkoasiassahan oikeastaan tärkeintä on se tunne, että jos itselle tapahtuu jotakin yllättävää, niin on ihmisiä, jotka ottavat kopin. Palkallinen apu ei ainakaan minulle tuo sellaista turvallisuuden tunnetta kuin vaikkapa varamummomme, joka välittää ihmisenä, ei rahan takia. Tämä siis vastauksena siihen, miksei voi rakentaa hommaa pelkän ammattiavun varaan (tai voi mutta ei ole vaan sama asia).
Niin. Kysymys APlle: kuka on lapsesi varanoutaja päivähoidosta? (Ainakin täällä pakollinen olla joku).
Varmaan tuo henkilö olisi sitten se loogisin ottamaan kopin jos aplle tapahtuisi jotain 'yllättävän kamalaa' 🤔
Jos oikeasti tuo kohta on tyhjä niin siinä tapauksessa molemmissa kohdin kopin ottaa kaupungin sosiaalitoimi ja sijaisperhe.Lastensuojelun sossu kommentoi tähän väliin, ettei varahakijan puute todellakaan johda lasten sijoittamiseen sijaisperheeseen. Sosiaalitoimisto ei voi tehdä mitään tilanteelle, jossa normaalista perheestä puuttuu varahakija. Vähän sitä faktaa ja harkintaa väitteiden tueksi, kiitos.
Ok.
No kerropa sitten mitä tapahtuu jos ap joutuu kolariin ja teholle eikä kukaan tule moneen päivään hänen lastansa hakemaan?Kai teillä sossuilla sitten joku vastuu asiaan on, eikö lapsi jää asumaan sinne päikkyyn?
Urani varrella en koskaan kohdannut tällaista tapausta. Sekin on osoitus siitä, että tukiverkottomia vanhempia on turha pelotella, meitä sossuja hyödynnetään tähän pelotteluun usein, mikä harmittaa. Itsenäisistä perheistä 99 % pärjää aivan hyvin, moni suvultaan tukea saava päin vastoin ei pärjää, mikä on hiukan erikoinen yhtälö. Tukiverkkoihin saatetaan ripustautua liiaksikin, tai ne ovat itsessään vahingoittavia ja siirtävät esimerkiksi ylisukupolvista kaltoinkohtelua eteenpäin.
Todennäköisintä siis on, ettei ap joudu koskaan teholle moneksi päiväksi sinä aikana, kun hänen lapsensa on pieni. En pidä siitä, miten tukiverkottomien ylle lietsotaan tällaista katastrofiajattelua. Sekö parantaa heidän jaksamistaan? Itse yritän aina nähdä vanhempien voimavarat, itsenäisillä perheillä se on usein arjen ja aikataulujen hallinta ja organisointi. Sillä pääsee todella pitkälle perhe-elämässä. Jos ap sinne teholle kuitenkin joutuisi, meillä on mukavia, lapsiystävällisiä ja ihania perheitä päivystämässä sitä varten. Lapsi hoidetaan perheen kotona ja hänestä huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Sama sossu
Hyvä kirjoitus. Olen itse tukiverkoton, luonnevikaiset/narsistiset/väkivaltaiset vanhemmat on mutta en anna heidän lainkaan olla yhteyksissä lapsiini, turvallisuussyistä.
Tarhan kanssa on ollut aina kova vääntö varahakijasta. Meillä ei ole sellaista. Ei vaan siis ole. Työn perässä pitänyt muuttaa pari kertaa ja nykyisestä kaupungista ei ole oikein ketään tuttuja.
Tarha pakotti laittamaan jonkun nimen, laitoimme puolison vela-sisaruksen nimen joka asuu 200km päässä, inhoaa lapsia eikä halua lapsia lähelleen… mutta kun nimi pitää olla niin sit se pitää olla. Tarha oli tyytyväinen.
Oikeasti elävässä elämässä sieltä pitäisi soittaa sosiaalipäivystykseen jos varahakijaa tarvittaisiin.
Mitä hel.ettiä minä juuri luin. Mitä luulette puolison siskon ajattelevan jos hälle päiväkodista soitetaan. Oksettaa tällaiset ylikävelijät. Kai te nyt voitte tälle siskolle ilmoittaa asiasta vai meinaatteko olla ihan hiljaa. Narsismiin kuuluu tällainen ylikävely joten kannattais miettiä terapiaa kun mainittiin että suvussa narsismia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kiitoksia kaikille minua neuvoneille. Osa kommentoijista käsitti aloituksen väärin. En minä suoranaista lastenhoitajaa ole etsimässä, sillä jos haluan joskus harvoin vaikka leffaan niin palkkaan esim. Mll:stä siihen hoitajan. Enemmän olisin tarvinnut ihmisen, joka vauva-aikana olisi tullut joku aamu olemaan vauvan kanssa että saisin edes kerran nukkua. Tai ihmisen joka olisi käynyt apteekissa kun olen kipeän vauvan kanssa kaksin. Ja sellaista tukea.
Kipeää vauvaa hoitamaan voi pyytää MLL:ltä jonkun ja käydä itse apteekissa ja asioilla.Nykyäänhän lähes kaiken voi tilata kotiovelle netistä.Ei tule kalliiksi,jos tilaa harvoin.
Näinhän se on , mutta jotkut haluaa mennä vapaa-matkustajina läpi elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä sitäkin että haluaako uudet tuttavuudet oikeasti ryhtyä tukiverkottomanbtuliverkoiksi... voihan olla että vaikka ystävystyisinkin toisen äidin kanssa niin hänellä olisi jo omat tukiverkot kunnossa tai jos ei olisi niin ehkä hän olisi niin uupunut että ei jaksaisi tai haluaisi auttaa minua. Ap
Mutta onhan ystäviä kuitenkin kiva saada vaikkei heistä tukiverkoksi olisikaan.
Jos uusia tuttavuuksia tulee useita,joku heistä voi ehkä auttaa joskus.
EI mistään.Ihan itseensä täytyy luottaa joka tilanteessa.T: YKSIN kakaransa hoitanut jo 18v.
Vierailija kirjoitti:
EI mistään.Ihan itseensä täytyy luottaa joka tilanteessa.T: YKSIN kakaransa hoitanut jo 18v.
Tämä. Lopeta ap turha haikailu.
Löysin pari vuotta sitten seurakunnan lapsikerhosta muutaman muun äidin, joiden kanssa sovittiin yhteisestä lastenhoitoringistä. Osan kanssa autellaan toisiamme myös muissa asioissa ja yhdestä on tullut luottoystävä.
No en minä ainakaan auta, mitäs teit.
Teitkö jännä ukon kans kun noin hankalaksi meni lastenhoito
Kuka jaksaa mitää toiste lapsii alkaa vahtii tai hoitaa. Minulla on vapaus josta nautin.