Onko sinua kourittu?
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei ole koskaan.9
Voi johtua siitäkin, että olen aina ollut asiallinen nainen ja suhtautunut kaikkiin ihmisiin, niin miehiin kuin naisiin fakta pohjalta mutta tietyllä tavalla humorisesti.
Kukaan ei mies ei koskaan missään olosuhteissa ole lähestynyt minua kourimis mielesssä eikä muutenkaan asiattomasti.
Siksi minua kummastuttaakin, ne niin monet naiset jotka tuosta asiasta valittavat.
Miehet harvoin lähestyvät naista, joka ei anna pienintäkään merkkiä siitä, että on jotenkin miehestä kiinnostunut.
Jos pitää silmäpeliä ja muutoinkin flirttailee miesten kanssa, ei silloin kannata valittaa siitä, että mies kourii ja lähestyy epämiellyttäväsi.
Voi luoja. Seisoin bussissa selkä siihen äijän päin. En edes tiennyt hänen olemassaolostaan ennen kuin hän tunki kätensä jalkoväliin.
Kiihotuitko tuollaisesta julkisesta julkeuden osoituksesta? Sekö sinut hämmensi, omat tunteesi? Ei niinkään miehen teko...
Haista paska. Sun takia metoo on ja pysyy ja hyvä niin.
on kourittu. kilpailevan yrityksen miesmyyjä tarrasi rintoihin kiinni takaapäin ja hölskytti niitä asiakkaan edessä. vedin miestä turpaan. asiakas alkoi taputtaan käsiä, että hyvin lyöty. suomessa messuilla . 2015
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei ole koskaan.
Voi johtua siitäkin, että olen aina ollut asiallinen nainen ja suhtautunut kaikkiin ihmisiin, niin miehiin kuin naisiin fakta pohjalta mutta tietyllä tavalla humorisesti.
Kukaan ei mies ei koskaan missään olosuhteissa ole lähestynyt minua kourimis mielesssä eikä muutenkaan asiattomasti.
Siksi minua kummastuttaakin, ne niin monet naiset jotka tuosta asiasta valittavat.
Miehet harvoin lähestyvät naista, joka ei anna pienintäkään merkkiä siitä, että on jotenkin miehestä kiinnostunut.
Jos pitää silmäpeliä ja muutoinkin flirttailee miesten kanssa, ei silloin kannata valittaa siitä, että mies kourii ja lähestyy epämiellyttäväsi.
Okei. Eli 12-vuotiaana kadulla kävellessäni minä jotenkin onnistuin flirttailemaan vastaantulevan ukkini ikäisen miehen kanssa ja siitä johtuen minua kourittiin?
Taidat olla melkoinen Lolita... 😍
Hyi, sietäisit hävetä. Vaikka olisin ollut tuolloin kuinka ihastuttavan näköinen tahansa, niin yhdenkään aikuisen miehen ei olisi kuulunut nähdä minua millään tavalla seksuaalisesti. MINÄ OLIN LAPSI.
On kourittu, lukemattomia kertoja. Nuorena se oli niin tavallista että sitä piti normaalina. Ei ollut kivaa ja välillä kimpaannuin, mutta ei niistä koskaan mitään sen enempää tullu. Onneksi nykyään ei enää katsota näitä sormien läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei ole koskaan.9
Voi johtua siitäkin, että olen aina ollut asiallinen nainen ja suhtautunut kaikkiin ihmisiin, niin miehiin kuin naisiin fakta pohjalta mutta tietyllä tavalla humorisesti.
Kukaan ei mies ei koskaan missään olosuhteissa ole lähestynyt minua kourimis mielesssä eikä muutenkaan asiattomasti.
Siksi minua kummastuttaakin, ne niin monet naiset jotka tuosta asiasta valittavat.
Miehet harvoin lähestyvät naista, joka ei anna pienintäkään merkkiä siitä, että on jotenkin miehestä kiinnostunut.
Jos pitää silmäpeliä ja muutoinkin flirttailee miesten kanssa, ei silloin kannata valittaa siitä, että mies kourii ja lähestyy epämiellyttäväsi.
Voi luoja. Seisoin bussissa selkä siihen äijän päin. En edes tiennyt hänen olemassaolostaan ennen kuin hän tunki kätensä jalkoväliin.
Kiihotuitko tuollaisesta julkisesta julkeuden osoituksesta? Sekö sinut hämmensi, omat tunteesi? Ei niinkään miehen teko...
Mikäs sekopää se siellä on? Niin sinä juuri.
Sinun pimppi kostuu julkisella paikalla ja minä olen sekopää? Okei...
Tuo on eri kirjoittaja ja sun kaltaiselle paskalle en ala mitään asiallista vastaamaan. Jatka komerorunkkausta ja hoe vielä vähän lisää olen liian kiltti naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei ole koskaan.9
Voi johtua siitäkin, että olen aina ollut asiallinen nainen ja suhtautunut kaikkiin ihmisiin, niin miehiin kuin naisiin fakta pohjalta mutta tietyllä tavalla humorisesti.
Kukaan ei mies ei koskaan missään olosuhteissa ole lähestynyt minua kourimis mielesssä eikä muutenkaan asiattomasti.
Siksi minua kummastuttaakin, ne niin monet naiset jotka tuosta asiasta valittavat.
Miehet harvoin lähestyvät naista, joka ei anna pienintäkään merkkiä siitä, että on jotenkin miehestä kiinnostunut.
Jos pitää silmäpeliä ja muutoinkin flirttailee miesten kanssa, ei silloin kannata valittaa siitä, että mies kourii ja lähestyy epämiellyttäväsi.
Voi luoja. Seisoin bussissa selkä siihen äijän päin. En edes tiennyt hänen olemassaolostaan ennen kuin hän tunki kätensä jalkoväliin.
Kiihotuitko tuollaisesta julkisesta julkeuden osoituksesta? Sekö sinut hämmensi, omat tunteesi? Ei niinkään miehen teko...
Mikäs sekopää se siellä on? Niin sinä juuri.
Sinun pimppi kostuu julkisella paikalla ja minä olen sekopää? Okei...
Ei todellakaan kostu. Olet sinä hullu ja täysin tietämätön miten sekaisin olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ei ole koskaan.9
Voi johtua siitäkin, että olen aina ollut asiallinen nainen ja suhtautunut kaikkiin ihmisiin, niin miehiin kuin naisiin fakta pohjalta mutta tietyllä tavalla humorisesti.
Kukaan ei mies ei koskaan missään olosuhteissa ole lähestynyt minua kourimis mielesssä eikä muutenkaan asiattomasti.
Siksi minua kummastuttaakin, ne niin monet naiset jotka tuosta asiasta valittavat.
Miehet harvoin lähestyvät naista, joka ei anna pienintäkään merkkiä siitä, että on jotenkin miehestä kiinnostunut.
Jos pitää silmäpeliä ja muutoinkin flirttailee miesten kanssa, ei silloin kannata valittaa siitä, että mies kourii ja lähestyy epämiellyttäväsi.
Voi luoja. Seisoin bussissa selkä siihen äijän päin. En edes tiennyt hänen olemassaolostaan ennen kuin hän tunki kätensä jalkoväliin.
Minulle kävi yläasteikäisenä samoin. Että minua hävetti ja pelkäsin, että saman koulun pojat näki, mutta en kuullut siitä mitään jälkeenpäin, joten onneksi eivät huomanneet.
Yhdessä työpaikassa oli yksi typerä mies, joka tarrasi aina tilaisuuden tullen rintoihin kiinni. Alkuun säikähdin, mutta minulle sanottiin, että se nyt on tommonen. Välillä iskin miestä takaisin, rauhoittui siitä vähäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia...
Niin niin, ja tytöt vetää sellaisia poikia turpaan.
On. Kaksi kertaa. Kaupan työvaatteissa tein töitäni kun joku kouraisi perseestä ja kovaa.
Ensin lamaannyin, sitten itketti ja lopuksi raivosin. Kameralta saatiin teko talteen mutta ei siitä mitään tullut kun nimeä ei tiedetty.
Toisen kerran ukko sai sellaisen täyslaidallisen ripitystä, että lähti saman tien ulos. Tämäkin kaupassa ja työnantaja totesi, että tein väärin. Asiakasta ei saa nolata ja maksava asiakas on tärkeä. Ilmeisesti tärkeämpi kuin minä.
Traumoja ei jäänyt eikä inhoa miehiä kohtaan kaupan alan työnantajiin suhtaudun kyllä epäilevästi.
On. Ekan kerran 12-vuotiaana kaupungilla. Tuntematon mies tarrasi rintaani kiinni. En tehnyt mitään, ja hän hävisi väkijoukkoon. En kertonut kenellekkään ja aloin pukeutua entistä peittävämmin.
Baarissa useimmin. Olen reagoinut monella tavalla. Olen huutanut painumaan helvettiin, lyönyt kasvoihin (sama mies kouri hameen alta useita kertoja) ja yrittänyt kertoa henkilökunnalle. Ei oikein mikään ole tepsinyt. Tai ainakaan ahdistelijaa ei ole koskaan heitetty ulos.
On, peffasta… Olen mies. En tehnyt mitään muuta kuin, että työnsin henkilön pois ja näytin kämmenellä ”ei”… kuten muulloinkin.
Tänäkin iltana karvaisten pakaroiden hydraulipumppu laskee ja nousee rytmikkäästi leppoisassa kesäillassa ja tämän ketjun miespuoliset kirjoittajat saa tasan mitä ansaitsevat eli ei yhtikäs mitään. KARMA.
Juu, nuorena aikuisena baarissa. Mulkaisin miestä, sanoin moimoi ja lyöttäydyin jonossa jonkun tuntemattoman samanikäisen naisen seuraan, kunnes sain drinkkini ja menin kaverieni luokse. Tanssilattialla siihen oikein tottui että vain vaihtoi paikkaa jos joku tuli taakse tai viereen hinkkaamaan.
Kyllä on, kahteen eri otteeseen.
Kerran teini-ikäisenä ja toisen kerran melko äskettäin aikuisena.
Molemmilla kerroilla kävi samoin, eli tavallaan lamaannuin enkä tiennyt oikein miten reagoida tai mitä sanoa. Molemmat kerran koin kiusallisina ja vaivaannuttavina, mutta annoin asian olla koska pelkäsin, että asiaan suhtauduttaisiin vähätellen.
Näin jälkikäteen ajatellen toivoisin reagoineeni toisin (olen mies).
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, olen sen oloinen ja näköinen että eipä tarvi pelätä
Ei ole kuule ulkonäöstä tai asusta kiinni. Olet ehkä vain onnekas.
"Mitä teit?" Mitä olin tekemässä kun kourittiin, vai mitä tein sen jälkeen kun kourittiin, ap? No kuule, juttelin tälle ihmiselle joka yhtäkkiä kouri, nojailin työpöytään kun kourittiin, olin autossa kun kourittiin, kävelin katua kun kourittiin, olin rannalla kun tyyppi ilmestyi runkkailemaan, kävelin kun itsensäpaljastaja heilui puskissa, ja niin edelleen ja niin edelleen.
Mitä tein näiden tapahtumien jälkeen? Menin kotiin ja usein menin suihkuun, tai olin vain vihainen ja yrjöttynyt. Mitä mun olis pitänyt tehdä???? Olin 12-16.
Ei. Lähennelty on.
En traumatisoitunut. Otin sen normaaliin naisen elämään kuuluvana ilmiönä.
On toki. Viime kesänä mummotunnelissa pari neli-viisikymppistä mammaa kouri takapuoltani ja haaroväliäni. Tämän koin kiusalliseksi.
Aiemmalla työpaikalla eräs nuorempi kollega uskaltautui jopa kahvitunnilla hivelemään ja ei voinut pitää näppejään erossa minusta, kun porukkaa oli vähemmän paikalla. Tämä oli hauskaa, vaikka aikamoiset juorut lähti liikkeelle. Friends with benefits, tämä oli lopputulema.
On. Joku vanha pappa kouri mua teinityttönä ruokakaupassa. Olin järkyttynyt ja poistuin vain kaupasta.
On, ei kovinkaan usein onneksi. Ensimmäisen kerran koulussa toinen oppilas kävi kiinni haaroväliin takaa päin. Yleensä tilanne on selvinnyt, kun olen napakasti sanonut että nyt riittää.
Työpaikalla on myös ahdisteltu verbaalisesti, asiakkaat useamman kerran ja yhdessä työpaikassa esimies. Asiakkaiden ahdisteluun en osannut sanoa oikein mitään, ja olin vain kuin en olisi kuullut mitä sanottiin. Esimiehen ahdistelusta kerroin toiselle esimiehelle, mutta en halunnut viedä asiaa sen edemmäs. Olisi ehkä pitänyt.