Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tämä pakkoruotsittaminen alkaa saada aina vaan surkuhupaisampia piirteitä... "Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä."
20.05.2021 |
Kuinka pitkään tästä "keisarin uusista vaatteista" pidetään kiinni? Tuokin kirjoittaja ehdottaa ratkaisuksi LISÄÄ PAKKORUOTSIA, vaikka oikea ratkaisu olisi lopettaa tuo järjetön poliittinen pakkoaine kokonaan.
https://www.ts.fi/lukijoilta/5314619/Ruotsin+opetuksen+hidas+kuolema
Kommentit (311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan siksi, että on 1 maa maailmassa, jossa tuolla kielellä tekee jotain joten sen käyttäminen koulupäivän venyttämiseksi aiheuttaa närää
Minua ärsyttää suunnattomista se tahallinen tyhmän esittäminen jota näkee jatkuvasti mediassa, kun keskustellaan kielten opiskelun yksipuolisuudesta. Kaikki jankuttaa "englannin ylivallasta", mutta vaietaan täysin pakkoruotsista, kuin sitä ei olisi olemassakaan. Vaikka pakkoruotsin poisto nimenomaan olisi se oikea ratkaisu kielten opiskelun monipuolistumiseen (kun pidettäisiin B-kielen opiskelu edelleen pakollisena, mutta sen voisi valita).
Espanja,Ranska,Venäjä,Kiina ja Arabia olisi ne kielet, jotka voisi valita ruotsin tilalle
Jaa...mitäs sinä sillä arabialla tekisit kun voit keskustella englanniksi?:)
Kan du svara, snälla?
Valtaosa arabiankielisistä ei puhu englantia, vain jotkut koulutetut ja nettinuoret. Useimmissa testeissä englannikielentaidoissa arabimaat jäävät listan loppupäähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on motivaatioista mun tytär valmistui viimevuonna 9:siltä
Numeroilla
Englanti 9
Espanja 8
Ruotsi 6
Näkee ehkä että miten motivaatio vaikuttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsittajat vetävät usein esiin Sveitsi-kortin ja Irlanti-kortin. Mutta huomatkaa:
- Sveitsi koostuu kantooneista, joista useimmat ovat täysin yksikielisiä ja päättävät itse kieliopinnoistaan.
- Irlannissa vähemmistökieli iiri on kansan alkuperäinen kieli. Se siis itse asiassa vastaisi suomea tai saamea Suomessa, ei suinkaan ruotsia.
Kuitenkin Irlannissa iiri melkein kuoli sukupuuttoon, nykyään sitä on elvytetty, mutta puhujia jotka sitä käyttävät arjessa on vain n. 70 000.
Sveitsin esimerkkiäsi en ymmärtänyt, siis miten mielestäsi itsehallinto nollaisi usean kielen olemassaolon?
Nelikielisellä Sveitsillä puolustellaan Suomen typerää kaksikielisyyttä, mutta kun Sveitsi ei ole yksi valtio vaan se koostuu osavaltioista ja osavaltiot siellä ovat pääasiassa yksikielisiä. Suomessa tämä tarkoitaisi sitä, että Ahvenanmaa olisi ruotsinkielinnen osavaltio, länsirannikon pari kuntaa olisivat kaksikielisiä ja koko muu Suomi olisi yksikielinen ILMAN PAKKORUOTSIA tai VIRKAMIESPAKKORUOTSIA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Sillä mikä on "alkuperäinen kieli" tuksin on kovinkaan suurta merkitystä. Suomea puhuu ylivoimainen enemmistö ja muut kielet ovat todella marginaalisia. Voitaisiinhan Ruotsissakin pakko-opettaa suomea, sillä Ruostin alueella on aina puhutta ja puhutaan vieläkin meänkieltä. Ei vaan taitaisi ruotsalaisia sellainen kiinnostaa.
Merkitystä on sillä että ihmisillä on oikeus puhua äidinkieltään ja saada julkisia paveluja niillä. Tämhän on ihan perusasia.
Joten siksi ei voi olla epäoikeudenmukaista ja syrjivää järjestelmää, jossa suomenkielen puhujilla olisi enemmän oikeuksia äidinkieleensä kuin muilla. Kun jo käytäntö ja arkielämä suosi valtakieliä. Siksi vähemmistökielten suojelu on todella tärkeää.
eli jos äidinkieleni on italia voin mennä ravintolaan tilata italiaksi ja jos he eivät ymmärrä tai pyytävät puhumaan suomea rikkovat he lakia ja minulla on oikeus haastaaa heidät oikeuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Sillä mikä on "alkuperäinen kieli" tuksin on kovinkaan suurta merkitystä. Suomea puhuu ylivoimainen enemmistö ja muut kielet ovat todella marginaalisia. Voitaisiinhan Ruotsissakin pakko-opettaa suomea, sillä Ruostin alueella on aina puhutta ja puhutaan vieläkin meänkieltä. Ei vaan taitaisi ruotsalaisia sellainen kiinnostaa.
Merkitystä on sillä että ihmisillä on oikeus puhua äidinkieltään ja saada julkisia paveluja niillä. Tämhän on ihan perusasia.
Joten siksi ei voi olla epäoikeudenmukaista ja syrjivää järjestelmää, jossa suomenkielen puhujilla olisi enemmän oikeuksia äidinkieleensä kuin muilla. Kun jo käytäntö ja arkielämä suosi valtakieliä. Siksi vähemmistökielten suojelu on todella tärkeää.
Olet erehtynyt. Ei ole mitään yleismaailmallista oikeutta saada julkisia palveluja äidinkielellään.
Totta kai maassa nimeltä SUOMI suomenkielisillä pitää olla enemmän oikeuksia kuin jollain siirtolaiskieli ruotsin puhujilla. Joka maassa on näin, eikä se ole mitään syrjintää.
Toki tilanteen mukaan voidaan tarjota tulkkauspalveluja tms.
Vain nuija puhuu ruotsista "siirtolaiskielenä".
Ja kyllä Suomessa äidinkieli on perusoikeus.
Nuija mikä nuija, mutta se nyt vaan sattuu olemaan fakta. Ruotsin kieli tuli tänne, koska ruotsalaissiirtolaiset muuttivat Ruotsista rannikoille. Rannikko oli alunperin suomenkielinen, mikä näkyy edelleen alueen nimistössä (monet "ruotsinkieliset" paikannimet kun ovat itse asiassa väännöksiä alkuperäisistä suomenkielisistä nimistä).
Taas väärää tietoa. Monet paikannimet ovat usein alun perin ruotsinkielisiä! Ja monet ovat saamenkielisiäkin!
Esim. asun itse Helsingissä paikassa, jonka nimi tunnetaan ruotsinkielisenä jo keskiajalta. Suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista vasta paljon myöhemmin, ehkä 1900-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsittajat vetävät usein esiin Sveitsi-kortin ja Irlanti-kortin. Mutta huomatkaa:
- Sveitsi koostuu kantooneista, joista useimmat ovat täysin yksikielisiä ja päättävät itse kieliopinnoistaan.
- Irlannissa vähemmistökieli iiri on kansan alkuperäinen kieli. Se siis itse asiassa vastaisi suomea tai saamea Suomessa, ei suinkaan ruotsia.
Kuitenkin Irlannissa iiri melkein kuoli sukupuuttoon, nykyään sitä on elvytetty, mutta puhujia jotka sitä käyttävät arjessa on vain n. 70 000.
Sveitsin esimerkkiäsi en ymmärtänyt, siis miten mielestäsi itsehallinto nollaisi usean kielen olemassaolon?
Nelikielisellä Sveitsillä puolustellaan Suomen typerää kaksikielisyyttä, mutta kun Sveitsi ei ole yksi valtio vaan se koostuu osavaltioista ja osavaltiot siellä ovat pääasiassa yksikielisiä. Suomessa tämä tarkoitaisi sitä, että Ahvenanmaa olisi ruotsinkielinnen osavaltio, länsirannikon pari kuntaa olisivat kaksikielisiä ja koko muu Suomi olisi yksikielinen ILMAN PAKKORUOTSIA tai VIRKAMIESPAKKORUOTSIA.
"Sveitsi ei ole yksi valtio"???? Tsekkaappa nyt vaikka Wikipediasta, äläkä puhuu pehmosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Sillä mikä on "alkuperäinen kieli" tuksin on kovinkaan suurta merkitystä. Suomea puhuu ylivoimainen enemmistö ja muut kielet ovat todella marginaalisia. Voitaisiinhan Ruotsissakin pakko-opettaa suomea, sillä Ruostin alueella on aina puhutta ja puhutaan vieläkin meänkieltä. Ei vaan taitaisi ruotsalaisia sellainen kiinnostaa.
Merkitystä on sillä että ihmisillä on oikeus puhua äidinkieltään ja saada julkisia paveluja niillä. Tämhän on ihan perusasia.
Joten siksi ei voi olla epäoikeudenmukaista ja syrjivää järjestelmää, jossa suomenkielen puhujilla olisi enemmän oikeuksia äidinkieleensä kuin muilla. Kun jo käytäntö ja arkielämä suosi valtakieliä. Siksi vähemmistökielten suojelu on todella tärkeää.
Olet erehtynyt. Ei ole mitään yleismaailmallista oikeutta saada julkisia palveluja äidinkielellään.
Totta kai maassa nimeltä SUOMI suomenkielisillä pitää olla enemmän oikeuksia kuin jollain siirtolaiskieli ruotsin puhujilla. Joka maassa on näin, eikä se ole mitään syrjintää.
Toki tilanteen mukaan voidaan tarjota tulkkauspalveluja tms.
Vain nuija puhuu ruotsista "siirtolaiskielenä".
Ja kyllä Suomessa äidinkieli on perusoikeus.
Nuija mikä nuija, mutta se nyt vaan sattuu olemaan fakta. Ruotsin kieli tuli tänne, koska ruotsalaissiirtolaiset muuttivat Ruotsista rannikoille. Rannikko oli alunperin suomenkielinen, mikä näkyy edelleen alueen nimistössä (monet "ruotsinkieliset" paikannimet kun ovat itse asiassa väännöksiä alkuperäisistä suomenkielisistä nimistä).
Taas väärää tietoa. Monet paikannimet ovat usein alun perin ruotsinkielisiä! Ja monet ovat saamenkielisiäkin!
Esim. asun itse Helsingissä paikassa, jonka nimi tunnetaan ruotsinkielisenä jo keskiajalta. Suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista vasta paljon myöhemmin, ehkä 1900-luvulla.
Rannikolla on paljon esim. lax-päätteisiä "ruotsinkielisiä" paikannimiä. Nämä ovat kaikki alunperin suomenkielisiä. Lax tulee vanhasta suomenkielisestä laksi-sanasta, joka tarkoittaa lahtea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsittajat vetävät usein esiin Sveitsi-kortin ja Irlanti-kortin. Mutta huomatkaa:
- Sveitsi koostuu kantooneista, joista useimmat ovat täysin yksikielisiä ja päättävät itse kieliopinnoistaan.
- Irlannissa vähemmistökieli iiri on kansan alkuperäinen kieli. Se siis itse asiassa vastaisi suomea tai saamea Suomessa, ei suinkaan ruotsia.
Kuitenkin Irlannissa iiri melkein kuoli sukupuuttoon, nykyään sitä on elvytetty, mutta puhujia jotka sitä käyttävät arjessa on vain n. 70 000.
Sveitsin esimerkkiäsi en ymmärtänyt, siis miten mielestäsi itsehallinto nollaisi usean kielen olemassaolon?
Nelikielisellä Sveitsillä puolustellaan Suomen typerää kaksikielisyyttä, mutta kun Sveitsi ei ole yksi valtio vaan se koostuu osavaltioista ja osavaltiot siellä ovat pääasiassa yksikielisiä. Suomessa tämä tarkoitaisi sitä, että Ahvenanmaa olisi ruotsinkielinnen osavaltio, länsirannikon pari kuntaa olisivat kaksikielisiä ja koko muu Suomi olisi yksikielinen ILMAN PAKKORUOTSIA tai VIRKAMIESPAKKORUOTSIA.
"Sveitsi ei ole yksi valtio"???? Tsekkaappa nyt vaikka Wikipediasta, äläkä puhuu pehmosia.
Olisivat voinut ihan itsekin käydä sen lukemassa:
"Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Sillä mikä on "alkuperäinen kieli" tuksin on kovinkaan suurta merkitystä. Suomea puhuu ylivoimainen enemmistö ja muut kielet ovat todella marginaalisia. Voitaisiinhan Ruotsissakin pakko-opettaa suomea, sillä Ruostin alueella on aina puhutta ja puhutaan vieläkin meänkieltä. Ei vaan taitaisi ruotsalaisia sellainen kiinnostaa.
Merkitystä on sillä että ihmisillä on oikeus puhua äidinkieltään ja saada julkisia paveluja niillä. Tämhän on ihan perusasia.
Joten siksi ei voi olla epäoikeudenmukaista ja syrjivää järjestelmää, jossa suomenkielen puhujilla olisi enemmän oikeuksia äidinkieleensä kuin muilla. Kun jo käytäntö ja arkielämä suosi valtakieliä. Siksi vähemmistökielten suojelu on todella tärkeää.
eli jos äidinkieleni on italia voin mennä ravintolaan tilata italiaksi ja jos he eivät ymmärrä tai pyytävät puhumaan suomea rikkovat he lakia ja minulla on oikeus haastaaa heidät oikeuteen
Suomessa ravintolat eivät ole julkisen sektorin palveluja vaan yksityisiä yrityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako täällä kukaan, että Suomen pääkieli oli ennen ruotsi. Yliopistojen opetus oli ruotsiksi.
Suomalaiset alkoivat taistella suomen kielen puolesta. Jopa ruotsinkieliset suomalaiset.
Ei Suomen pääkieli ole koskaan ollut ruotsi. Ruotsinkielisten osuus on enimmilläänkin ollut vain noin 20%:n luokkaa.
Nyt se on noin 5%.
Määrittele käsite "pääkieli".
Olen eri, mutt ehkä pitäisi puhua
-enemmistön puhumasta kielestä
-virallisesta kielestä
Kaikkein typerin käsite on Suomessa käytössä oleva "kansalliskieli", koska ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille tullut vieras ruotsi on muka kansalliskieli, mutta täällä "aina" puhutut saamen kielet eivät muka olisikaan kansalliskieliä.
Koko termistä pitäisi luopua, koska se on puhtaasti poliittinen käsite, jolla vain pönkitetään ruotsin kielen keinotekoista korkeaa asemaa.
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa vaan paikallisten vähintään 800 vuotta täällä asuneen väestön äidinkieli.
Jos ruotsi määritellään "vieraaksi", sitten Suomi ei ole sekään Suomen alueen alkuperäinen kieli. Ei ole saamekaan. Nekin ovat sitten vieraita kieliä.
Itsenäisen Suomen perustuslaissa on kansalliskieliksi määritelty suomi ja ruotsi, joten siinä tietysti syrjitään muita kieliä, joita täällä on pitkään puhuttu.
Sillä mikä on "alkuperäinen kieli" tuksin on kovinkaan suurta merkitystä. Suomea puhuu ylivoimainen enemmistö ja muut kielet ovat todella marginaalisia. Voitaisiinhan Ruotsissakin pakko-opettaa suomea, sillä Ruostin alueella on aina puhutta ja puhutaan vieläkin meänkieltä. Ei vaan taitaisi ruotsalaisia sellainen kiinnostaa.
Merkitystä on sillä että ihmisillä on oikeus puhua äidinkieltään ja saada julkisia paveluja niillä. Tämhän on ihan perusasia.
Joten siksi ei voi olla epäoikeudenmukaista ja syrjivää järjestelmää, jossa suomenkielen puhujilla olisi enemmän oikeuksia äidinkieleensä kuin muilla. Kun jo käytäntö ja arkielämä suosi valtakieliä. Siksi vähemmistökielten suojelu on todella tärkeää.
Olet erehtynyt. Ei ole mitään yleismaailmallista oikeutta saada julkisia palveluja äidinkielellään.
Totta kai maassa nimeltä SUOMI suomenkielisillä pitää olla enemmän oikeuksia kuin jollain siirtolaiskieli ruotsin puhujilla. Joka maassa on näin, eikä se ole mitään syrjintää.
Toki tilanteen mukaan voidaan tarjota tulkkauspalveluja tms.
Vain nuija puhuu ruotsista "siirtolaiskielenä".
Ja kyllä Suomessa äidinkieli on perusoikeus.
Nuija mikä nuija, mutta se nyt vaan sattuu olemaan fakta. Ruotsin kieli tuli tänne, koska ruotsalaissiirtolaiset muuttivat Ruotsista rannikoille. Rannikko oli alunperin suomenkielinen, mikä näkyy edelleen alueen nimistössä (monet "ruotsinkieliset" paikannimet kun ovat itse asiassa väännöksiä alkuperäisistä suomenkielisistä nimistä).
Taas väärää tietoa. Monet paikannimet ovat usein alun perin ruotsinkielisiä! Ja monet ovat saamenkielisiäkin!
Esim. asun itse Helsingissä paikassa, jonka nimi tunnetaan ruotsinkielisenä jo keskiajalta. Suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista vasta paljon myöhemmin, ehkä 1900-luvulla.
Se, että suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista, ei suinkaan todista sitä, että nimi olisi alunperin ruotsinkielinen. Esim. Helsingissä Huopalahti oli alunperin suomenkielinen Haapalaksi. Ruotsalaissiirtolaiset pakkoruotsittavat sen ruotsinkieliseen muotoon Hoplax, joka kääntyi myöhemmin takaisin suomen kielelelle Huopalahti. Huopa on siis käännösvirhe, alunperin tarkoitettiin haapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä pakkoruotsin puolesta että vastaan on olemassa ihan hyviä argumentteja. Mutta olen huomannut, että ne, jotka äänekkäimmin länkyttävät pakkoruotsin poistamisesta ovat niitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä ruotsista ja sen opiskelusta.
Samasta syystä minä voisin alkaa vaatimaan pakkomatematiikan poistoa yläkoulusta tai viimeistään toisen asteen opetuksesta. Nimittäin en ole koskaan tykännyt matikasta ja voin myös rehellisesti sanoa, etten ole koskaan arkielämässäni tarvinnut muuta matikkaa kuin ala-asteella opeteltua. Kaikki sen jälkeinen opiskeluhan on pitänyt tehdä vain jatko-opiskeluja varten. Ihan sama siis kuin ruotsin kielen kanssa.
Vai tarvitseeko joku oikeasti jotain derivointia tai differentiaalilaskentaa pärjätäkseen ns. normiarjessa? Ja miksi sitä pitää takoa jokaisen päähän, vaikka ei pätkääkään kiinnostaisi?
Saatko 2/3 - 3/4 kansasta pakkomatematiikan poistamisen taakse? Nimittäin kaikissa tutkimuksissa tuo on ollut se osuus, joka haluaa pakkoruotsin pois.
No en varmasti saisi, mutta ei minulla olisi mitään intressejä lähteä asiaa ajamaankaan. Ei minulla ole tällaisia asioita kohtaan niin suurta intohimoa. Siksi minä olenkin ihmetellyt, miksi pakkoruotsi voi olla niin monille niin valtavan iso juttu.
Ja "empiiristen tutkimusteni" perusteella olen havainnut, että monilla juurisyy on ihan vain vastenmielisyys ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ei mitään sen suurempaa tai ylevämpää.
Ruotsista sain kiitettävät niin peruskoulussa kuin lukiossa. Vasta vanhemmiten nousi esiin suoranainen inho kyseistä oppiainetta kohtaan ymmärretyyäni kuinka surkea panostus vs hyöty on kyseisellä kielellä.
Olen käynyt työn merkeissä 55 maassa ja ruotsin tarve ollut tasan nolla. Sen sijaan C-ranskaa ja D-saksa/kansalaisopiston keskustelukurssit ovat suoraan näkyneet niin matkapäivissä kuin lompakon täytteenä.
Kieliä pitää opiskella (kaksi pakollista jo peruskoulussa) mutta en kyllä ymmärrä minkä ihmeen takia pitää jumittua pakollisesti johonkin mikrokieleen jolla ei ole käytännössä mitään käyttöä opintojen jälkeen.
Mä taas päinvastoin sain aikoinaan Ranskasta työpaikan koska osasin ruotsia. Ruotsia olen tarvinnut jo kesätyöpaikoissa Suomessa. Lisäksi työelämässä useimmissa paikoissa ruotsia tarvittiin. Nykyisellä erikoisalalla n. viimeiset 15 vuotta ruotsia olen tarvinnut Suomessa, sekä kansainvälisesti (Ruotsi, Tanska).
Eli täysin eri kokemus kuin sinulla.
Niin, todennäköisesti olisit opislellut ruotsia ihan vapaaehtoisesti. Sen sijaan minulla ei ollut mahdollisuutta valita sitä minkä ymmärsin olevan huomattavasti hyödyllisempää (pieni yläaste, ei ollut saksan ryhmää mutta onneksi edes C-ranska oli). Sillä olisin opiskellut erittäin mielelläni 6+1 lukuvuotta saksaa ruotsin sijaan. Ei tarvitse kuin katsoa kuinka paljon saksan puhujia on ja miettiä, mikä on se todellinen Euroopan raha/valtakieli, suorastaan idioottimaista ettei Suomen suurimman vientimaan kielen osaamiseen panosteta asiallisesti.
Ja juuri sen takia omat lapseni ottivat A2-saksan. Olen sanonutkin heille, että koulun käydessä raskaaki ensimmäisenä voi allaa tinkiä ruotsin arvosanoista. Joku voi vänistä työmarkkinoista - voin kertoa että "hieman rahakkaammat tarjolla" kun panostaa saksaan ruotsin sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä pakkoruotsin puolesta että vastaan on olemassa ihan hyviä argumentteja. Mutta olen huomannut, että ne, jotka äänekkäimmin länkyttävät pakkoruotsin poistamisesta ovat niitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä ruotsista ja sen opiskelusta.
Samasta syystä minä voisin alkaa vaatimaan pakkomatematiikan poistoa yläkoulusta tai viimeistään toisen asteen opetuksesta. Nimittäin en ole koskaan tykännyt matikasta ja voin myös rehellisesti sanoa, etten ole koskaan arkielämässäni tarvinnut muuta matikkaa kuin ala-asteella opeteltua. Kaikki sen jälkeinen opiskeluhan on pitänyt tehdä vain jatko-opiskeluja varten. Ihan sama siis kuin ruotsin kielen kanssa.
Vai tarvitseeko joku oikeasti jotain derivointia tai differentiaalilaskentaa pärjätäkseen ns. normiarjessa? Ja miksi sitä pitää takoa jokaisen päähän, vaikka ei pätkääkään kiinnostaisi?
Saatko 2/3 - 3/4 kansasta pakkomatematiikan poistamisen taakse? Nimittäin kaikissa tutkimuksissa tuo on ollut se osuus, joka haluaa pakkoruotsin pois.
No en varmasti saisi, mutta ei minulla olisi mitään intressejä lähteä asiaa ajamaankaan. Ei minulla ole tällaisia asioita kohtaan niin suurta intohimoa. Siksi minä olenkin ihmetellyt, miksi pakkoruotsi voi olla niin monille niin valtavan iso juttu.
Ja "empiiristen tutkimusteni" perusteella olen havainnut, että monilla juurisyy on ihan vain vastenmielisyys ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ei mitään sen suurempaa tai ylevämpää.
Ruotsista sain kiitettävät niin peruskoulussa kuin lukiossa. Vasta vanhemmiten nousi esiin suoranainen inho kyseistä oppiainetta kohtaan ymmärretyyäni kuinka surkea panostus vs hyöty on kyseisellä kielellä.
Olen käynyt työn merkeissä 55 maassa ja ruotsin tarve ollut tasan nolla. Sen sijaan C-ranskaa ja D-saksa/kansalaisopiston keskustelukurssit ovat suoraan näkyneet niin matkapäivissä kuin lompakon täytteenä.
Kieliä pitää opiskella (kaksi pakollista jo peruskoulussa) mutta en kyllä ymmärrä minkä ihmeen takia pitää jumittua pakollisesti johonkin mikrokieleen jolla ei ole käytännössä mitään käyttöä opintojen jälkeen.
Sait kiitettäviä, mutta tykkäsitkö aidosti opiskella sitä? Vai panostitko siihen vain siksi, että ajattelit sen olevan sinulle hyödyksi?
Joka tapauksessa tässä kohtaa tekee kyllä mieli todeta vain lakonisesti, että ihmiset ovat erilaisia. :D Minulle kun on ihan vieras ajatus, että alkaisin inhota jälkikäteen jotain asiaa tai sen opiskelemista vain siksi, että opitut taidot eivät osoittautuneetkaan kovin hyödyllisiksi.
Ylipäätään olen opiskellut/opetellut monia asioita ihan vain mielenkiinnosta ja innostuksesta ilman mitään hyötyajatteluja. Ja opiskelen itse asiassa kaiken aikaa.
- Se, jolle vastasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
annas klara panna!
ska vi knulla?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on motivaatioista mun tytär valmistui viimevuonna 9:siltä
Numeroilla
Englanti 9
Espanja 8
Ruotsi 6
Näkee ehkä että miten motivaatio vaikuttaa
Niin kai, koska luulisi että jos valinnaiskielikin on valittu ja 8 saatu, niin kielellistä lahjakkuutta ehkä olisi saada ruotsin numerokin ylemmäs. Vaikka varmaan tietty opettajakin vaikuttaa osaltaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä pakkoruotsin puolesta että vastaan on olemassa ihan hyviä argumentteja. Mutta olen huomannut, että ne, jotka äänekkäimmin länkyttävät pakkoruotsin poistamisesta ovat niitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä ruotsista ja sen opiskelusta.
Samasta syystä minä voisin alkaa vaatimaan pakkomatematiikan poistoa yläkoulusta tai viimeistään toisen asteen opetuksesta. Nimittäin en ole koskaan tykännyt matikasta ja voin myös rehellisesti sanoa, etten ole koskaan arkielämässäni tarvinnut muuta matikkaa kuin ala-asteella opeteltua. Kaikki sen jälkeinen opiskeluhan on pitänyt tehdä vain jatko-opiskeluja varten. Ihan sama siis kuin ruotsin kielen kanssa.
Vai tarvitseeko joku oikeasti jotain derivointia tai differentiaalilaskentaa pärjätäkseen ns. normiarjessa? Ja miksi sitä pitää takoa jokaisen päähän, vaikka ei pätkääkään kiinnostaisi?
Saatko 2/3 - 3/4 kansasta pakkomatematiikan poistamisen taakse? Nimittäin kaikissa tutkimuksissa tuo on ollut se osuus, joka haluaa pakkoruotsin pois.
No en varmasti saisi, mutta ei minulla olisi mitään intressejä lähteä asiaa ajamaankaan. Ei minulla ole tällaisia asioita kohtaan niin suurta intohimoa. Siksi minä olenkin ihmetellyt, miksi pakkoruotsi voi olla niin monille niin valtavan iso juttu.
Ja "empiiristen tutkimusteni" perusteella olen havainnut, että monilla juurisyy on ihan vain vastenmielisyys ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ei mitään sen suurempaa tai ylevämpää.
Ruotsista sain kiitettävät niin peruskoulussa kuin lukiossa. Vasta vanhemmiten nousi esiin suoranainen inho kyseistä oppiainetta kohtaan ymmärretyyäni kuinka surkea panostus vs hyöty on kyseisellä kielellä.
Olen käynyt työn merkeissä 55 maassa ja ruotsin tarve ollut tasan nolla. Sen sijaan C-ranskaa ja D-saksa/kansalaisopiston keskustelukurssit ovat suoraan näkyneet niin matkapäivissä kuin lompakon täytteenä.
Kieliä pitää opiskella (kaksi pakollista jo peruskoulussa) mutta en kyllä ymmärrä minkä ihmeen takia pitää jumittua pakollisesti johonkin mikrokieleen jolla ei ole käytännössä mitään käyttöä opintojen jälkeen.
Sait kiitettäviä, mutta tykkäsitkö aidosti opiskella sitä? Vai panostitko siihen vain siksi, että ajattelit sen olevan sinulle hyödyksi?
Joka tapauksessa tässä kohtaa tekee kyllä mieli todeta vain lakonisesti, että ihmiset ovat erilaisia. :D Minulle kun on ihan vieras ajatus, että alkaisin inhota jälkikäteen jotain asiaa tai sen opiskelemista vain siksi, että opitut taidot eivät osoittautuneetkaan kovin hyödyllisiksi.
Ylipäätään olen opiskellut/opetellut monia asioita ihan vain mielenkiinnosta ja innostuksesta ilman mitään hyötyajatteluja. Ja opiskelen itse asiassa kaiken aikaa.
- Se, jolle vastasit.
Ruotsi oli helppo mutta hyödytön keskiarvon nostaja, ei muuta. Aine muiden joukossa josta oli saatava kiitettävä, ilman mitään sen isompia intohimoja.
Ensimmäisessä oikeassa työpaikassani puolet tiimistä oli ruotsinkielisiä mutta puhuivat täydellistä suomea ja yksi jopa piti aivan naurettavana sitä, että enemmistö pakotetaan opiskelemaan ruotsia "...koska suurin osa ei kuitenkaan opi sitä niin hyvin että siitä olisi heille hyötyä kun me kuitenkin puhumme suomea kuten 95% alle viiskymppisistä meikäläisistä". Silloin (24 vuotta sitten) aloin ymmärtää kuinka paljon olin hukannut aikaa täysin turhaan ja työelämä on vain vahvistanut käsitystäni - käytetty aika vs hyöty todella surkea.
Opiskelen minäkin, ilta-AMK:ssa inssijuttuja vaikka on jo yhdet inssit ja yhdet dipat hallussa. Tällä kertaa ei taida tulla täyttä tutkintoa, sillä periaatteesta en todellakaan ala istumaan mm ruotsin kursseja (tai muitakaan "vanhoja"). Joten käydään pois hyödylliset ammattiaineet ja otetaan niistä uusi tieto haltuun.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa ruotsin opiskelusta on? Laajentaa kielipohjaa ja samalla helpottaa monien muiden kielien opiskelua eikä vie mitään pois.
Peruskoulun viikkotuntimäärät ovat kiinteät, joten kyllä tuo tuntimäärä osaltaan rajoittaa niitä vaihtoehtoja. Yhtä hyvin voisi kysyä mitä haittaa olisi siitä jos tuo ruotsiin nyt käytetty tuntimäärä korvamerkittäisiin vieraiden kielten opiskeluun, mutta opiskelija saisi vapaasti valita kielen? Esimerkiksi saksan valitsemalla olisi helppo opiskella myöhemmin ruotsia ja vaikka näin ei tapahtuisikaan niin ei useiden satojen miljoonien puhuma espanja tai esimerkiksi mandariinikiina (kiina on idän nouseva voima) olisi ollenkaan huonoja valintoja, koska ruotsin kielen osaajia on tässä maassa tarpeeseen nähden ylitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Siirretään ruotsin opettajat päiväkoteihin ja eskariin, kun on herkkyyskausi oppia kieliä. Lapset osaavat ruotsia jo kouluun siirtyessään ja englanti helppo oppia siihen päälle. Kutosluokalla suullinen ja kirjallinen koe, jossa todistus ruotsin osaamisesta, sen jälkeen jatkuu valinnaisena. Jos sitten työssään joskus ruotsia tarvitsee, niin tuohon päälle voi sitten jatkaa vaikkapa yliopistossa/AMK:ssa tarvittaessa. Ruotsi taitaa nykyään alkaa vitosella, mut omana kouluaikana seiskalla ja se oli kyllä huono ajankohta aloittaa kieliä, kun puolta luokasta ei koulunkäynti kiinnostanut muutenkaan.
suomalaisilla pitäisi nykyaikana olla oikeus valita mihin kielikylpyyn lapsensa laittaa. Ranskalainen, saksalainen tai kiinalainen kielikylpy olisi huomattavasti parempi idea kuin ruotsalainen, koska noiden kielten ääntäminen on vaikea oppia vanhempana.
Suomenruotsia on helppo ääntää. Sen oppii vanhempanakin, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että ruotsin kieltä vieroksutaan noin paljon. Tuskinpa kaikki vieroksuvat silti. Ennenvanhaan, kun oli olemassa kansakoulu, ruotsia ei tarvinnut opiskella kansakoulussa. Oppikoulussa sitten aloitettiin ruotsilla.
Pitäisikö kansakoulun käytäntö ottaa takaisin?
Sinänsä ruotsin kieli on onnenpotku suomalaisille ja Suomelle nimenomaan nykyisessä maahanmuuttotilanteessa. Kanadan siirtolaisviisumin saamisessa auttoi ennen sekä englannin että ranskan osaaminen. Suomi voisi omaksua tuo nkäytännön ja vaatia maahan asumaan pyrkiviltä suomen ja ruotsin taitoa.
Vieroksutaan, koska ruotsin kielelle ei oikeasti ole mitään tarvetta.
Nuoret sukupolvet keskustelevat muiden pohjoismaalaisten kanssa englanniksi ja kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ei ketään nuorta pysty motivoimaan opintoihin niin, että "sinun pitää sitten palvella ruotsin kielellä kun olet kunnan virkamies".
Vielä on vanhaa polvea, jok ei osaa kuin ruotsia.
Esim mieheni vanha täti. Hänellä ei ollut suomea lainkaan koulussa. Ei kansakoulussa, ei kansalaiskoulussa eikä sitten vieläkään jossain opistokoulutuksessa. (englantia kyllä luki)
Hänellä oli älyttömän vaikeaa oll sairaalahoidossa, kun hoitajat ei osanneet ruotsia. Hän kuoli pari vuotta sitten, mutta paljon on kaltaisiaan vielä jäljellä.
Miltähän tuntuu asua maassa, jonka pääkieltä ei osaa lainkaan? Eiköhän ole jokaisen harteilla opetella se eikä ruikuttaa, että kun muut eivät osaa sitä hänen vähemmistökieltään!
Minulla oli koulussa ruotsia mutten sitä siellä oppinut, vaan vasta muutettuani Ruotsiin. Ihan normaalia mielestäni. Eikä Ruotsissa opeteta pakkosuomea vaikka historiallinen yhteys maiden välillä on ollut heillä yhtä hyvin kuin Suomella, jos nyt siihen halutaan vedota.
Öööööh, kuka ja missä edes on väittänyt että Ruotsissa opiskellaan "pakkosuomea"?
Eiköhän siitä ole puhuttu ihan vain Suomen kontekstissa.
En toki sellaista väittänytkään, kunhan mietiskelin. Halusin, että ihmiset huomaisivat, miten ääliömäistä on vedota kahden maan yhteiseen historiaan, mutta vain Ruotsin kannalta, ei koskaan Suomen. Jos kerran pakkoruotsia on opetettava Suomessa maiden yhteisen historian varjolla, niin yhtä hyvin sitten Ruotsissa pitäisi opettaa pakkosuomea. Näin ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Todella harva ruotsalainen osaa sanoa muuta kuin kiitos, hyvää päivää ja perkele.
Sinun äidinkielesi ei taida olla suomi?
Alue: Aihe vapaa
Nuija mikä nuija, mutta se nyt vaan sattuu olemaan fakta. Ruotsin kieli tuli tänne, koska ruotsalaissiirtolaiset muuttivat Ruotsista rannikoille. Rannikko oli alunperin suomenkielinen, mikä näkyy edelleen alueen nimistössä (monet "ruotsinkieliset" paikannimet kun ovat itse asiassa väännöksiä alkuperäisistä suomenkielisistä nimistä).