Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?
10.05.2021 |
Ihmeellisiä nykyään nuo valintaperusteet.
Toki oikiksessakin matikkapäätä voi tarvita kun pitää laskeskella vero-oikeuteen liittyviä asioita tai vaikkapa perintökaareen liittyviä asioita, mutta aika outoa että yhteiskuntaoppia lainkaan arvosteta koska onhan sen nyt paljon lähempänä muuten oikista mitä matematiikka.
Terv. DI
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.
Matematiikan voi mainiosti jakaa osiin niin kuin yhteiskuntatieteetkin on jaettu. Ei ole järin loogista opettaa eurooppalaista yhteiskuntaa ilman historiaa tai uskontoa, mutta niin vaan ne kaikki ovat omia aineitaan. Samalla tavalla voidaan tehdä matematiikassa. Geometria, logiikka, numero-oppi, mitä näitä nyt on vaan kaikki omiksi alueikseen. Sitten ne ovat ihan saman arvoisia kuin ne kaikki muut neljän kurssin kokonaisuudet. Helppoa.
Sanot ettei jokin asia ole järin loogisesti ratkaistu ja haluat siirtää saman ratkaisun myös muihin asioihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.
Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.
Äidinkielellä ja englannin kielen osaamisella on. Vai lasketaanko näitä "tiedolliseksi sisällöksi"?
Jokainen osaa äidinkieltään ja englantia nykyisin. Nehän ovat pelkkä väline kommunikointiin. Toki matematiikan kieli on universaali.
Ylioppilaskokeisiin voisi kuulua myös loogisen päättelyn testi, niin pitkää matematiikkaa ei tarvitsisi olla tärkeimpänä seulontakriteerinä.
Joissakin asioissa ja ammateissa vaan pitää olla faktoihin perustuvaa erottelukykyä. Tunneäly ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?
1. TODISTUSVALINTA
Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa. Hakija otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli se hakijan koulutustausta huomioon ottaen on mahdollista. Hakija on mukana todistusvalinnassa, jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, EB- tai IB-tutkinnon tai Suomessa RP/DIA-tutkinnon.
Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Hakijan on saatava vähintään 85 pistettä tullakseen valituksi todistusvalinnassa. Maksimipistemäärä on 159,7. Vuonna 2021 IB-, EB- tai RP/DIA -tutkinnon suorittavilla pisteytyksessä huomioidaan ennakkoarviot. Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu hakijan toimittaman lopullisen tutkintotodistuksen perusteella. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hakija valita opiskelijaksi asetetun opiskelijavalintakiintiön ulkopuolelta. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan.
Kynnysehtona on äidinkieli vähintään arvosanalla C.
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
Äidinkieli
Historia
Kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä joko pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.
Hakijoiden saadessa saman todistuspistemäärän järjestys määräytyy seuraavasti:
1. Historian arvosana
2. Äidinkielen arvosana
3. Parhaat pisteet tuottavan aineen pistemäärä
4. Toiseksi parhaat pisteet tuottavan aineen pistemäärä
Jos tasapistesäännön/-sääntöjen jälkeen hakijoita on edelleen tasapisteissä, hyväksytään kaikki tasapisteissä olevat hakijat. Mikäli todistusvalinnassa hyväksyttävissä olevia on alle aloituspaikkojen määrän, siirretään täyttämättä jäävät aloituspaikat valintakoevalintaan hakukohteen ensikertalaisuuskiintiön määrä huomioon ottaen.
Todistusvalinnan pisteytystaulukko: katso "Lisätietoja hakemisesta".
2. VALINTAKOE
Valintakokeeseen voivat osallistua kaikki hakukelpoiset hakijat. Jos hakija on hyväksytty todistusvalinnassa ensimmäiselle hakutoiveelle, ei hän voi enää osallistua valintakokeeseen. Jos hakija on todistusvalinnassa hyväksytty alemmalle hakutoiveelle, voi hän vielä osallistua ylempien hakutoiveiden valintakokeisiin.
Johtuuko vaatimus siitä että juristeja on aika paljon yrityksissä töissä ja johtopaikoillakin jossa pitää hallita myös aika hyvin numeroita? Tai erikoistuneita liikejuristeja asianajotoimistoissa?
Kaikki juristit eivät tietenkään ole tällaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.
Matematiikan voi mainiosti jakaa osiin niin kuin yhteiskuntatieteetkin on jaettu. Ei ole järin loogista opettaa eurooppalaista yhteiskuntaa ilman historiaa tai uskontoa, mutta niin vaan ne kaikki ovat omia aineitaan. Samalla tavalla voidaan tehdä matematiikassa. Geometria, logiikka, numero-oppi, mitä näitä nyt on vaan kaikki omiksi alueikseen. Sitten ne ovat ihan saman arvoisia kuin ne kaikki muut neljän kurssin kokonaisuudet. Helppoa.
Sanot ettei jokin asia ole järin loogisesti ratkaistu ja haluat siirtää saman ratkaisun myös muihin asioihin?
No edellinen nyt vain ilmaisi asian hassusti, mutta mielestäni ei olisi ollenkaan hullumpi idea erotella matikan eri alueet omiksi kursseikseen tai alueikseen. Sitten opintojen mukaan vaadittaisiin että ne tietyt osa-alueet on hallussa, koska lääkärit ja arkkitehdit esim. laskevat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?
Eihän historiassa sitä opiskelupaikkaa tarvitse edes, kun voi harrastuksena lukea netistä rajattomasti.
Pitää opiskella jos haluaa historian opettajaksi tai jos haluaa akateemiselle uralle historiantutkijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Toisaalta sisko on sysisurkea laskija ja pääsi heittämällä sisään unelma-alalleen todistusvalinnassa viime vuonna, kun kirjoitti kuusi ällää. Yksikään niistä ei ollut edes lyhyt matikka, jätti sen kokonaan kirjoittamatta.
Joten vaikka matikka ei luonnistuisikaan, niin kyllä ne oman alansa erityislahjakkuudet saavat silti opiskelupaikan. Vaikka onhan se vähän hassua, että äidinkielen osaamista ja kirjoitustaitoa vaativille aloille voi päästä opiskelemaan sellainen matikkanero, jolta oikeinkirjoitus ei suju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?
Eihän historiassa sitä opiskelupaikkaa tarvitse edes, kun voi harrastuksena lukea netistä rajattomasti.
Pitää opiskella jos haluaa historian opettajaksi tai jos haluaa akateemiselle uralle historiantutkijaksi.
Tällä hetkellä on jo koulutettu yli tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko vaatimus siitä että juristeja on aika paljon yrityksissä töissä ja johtopaikoillakin jossa pitää hallita myös aika hyvin numeroita? Tai erikoistuneita liikejuristeja asianajotoimistoissa?
Kaikki juristit eivät tietenkään ole tällaisia.
Mutta nämä tämänkin alan numerojutut ovat kuitenkin sellaisia laskuja joista selviää lyhyellä matikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?
1. TODISTUSVALINTA
Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa. Hakija otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli se hakijan koulutustausta huomioon ottaen on mahdollista. Hakija on mukana todistusvalinnassa, jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, EB- tai IB-tutkinnon tai Suomessa RP/DIA-tutkinnon.
Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Hakijan on saatava vähintään 85 pistettä tullakseen valituksi todistusvalinnassa. Maksimipistemäärä on 159,7. Vuonna 2021 IB-, EB- tai RP/DIA -tutkinnon suorittavilla pisteytyksessä huomioidaan ennakkoarviot. Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu hakijan toimittaman lopullisen tutkintotodistuksen perusteella. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hakija valita opiskelijaksi asetetun opiskelijavalintakiintiön ulkopuolelta. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan.
Kynnysehtona on äidinkieli vähintään arvosanalla C.
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
Äidinkieli
Historia
Kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä joko pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.
Hakijoiden saadessa saman todistuspistemäärän järjestys määräytyy seuraavasti:
1. Historian arvosana
2. Äidinkielen arvosana
3. Parhaat pisteet tuottavan aineen pistemäärä
4. Toiseksi parhaat pisteet tuottavan aineen pistemääräJos tasapistesäännön/-sääntöjen jälkeen hakijoita on edelleen tasapisteissä, hyväksytään kaikki tasapisteissä olevat hakijat. Mikäli todistusvalinnassa hyväksyttävissä olevia on alle aloituspaikkojen määrän, siirretään täyttämättä jäävät aloituspaikat valintakoevalintaan hakukohteen ensikertalaisuuskiintiön määrä huomioon ottaen.
Todistusvalinnan pisteytystaulukko: katso "Lisätietoja hakemisesta".
2. VALINTAKOE
Valintakokeeseen voivat osallistua kaikki hakukelpoiset hakijat. Jos hakija on hyväksytty todistusvalinnassa ensimmäiselle hakutoiveelle, ei hän voi enää osallistua valintakokeeseen. Jos hakija on todistusvalinnassa hyväksytty alemmalle hakutoiveelle, voi hän vielä osallistua ylempien hakutoiveiden valintakokeisiin.
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.44992567493
Ylioppilastutkinnon pisteytystaulukko:
HISTORIA
L
E
M
C
B
A
IB-tutkinnon arvosanat
7
6
5
4
3
2
EB-tutkinnon arvosanat (-2020)
EB-tutkinnon arvosanat (2021-)
10–9
10–9
8,99–8
8,99–8
7,99–7
7,99–7
6,99–6
6,99–6
5,99–5
5,50–5,99
4,99–4
5,00–5,49
RP/DIA-tutkinnon arvosanat
15–13
12–10
9–8
7
6–5
4
Kaikilta huomioidaan
Äidinkieli*
IB: A-kieli
EB: L1-kieli
RP/DIA: Äidinkieli suomi tai saksa
33,0
27,5
22,0
16,5
11,0
5,5
Historia
34,0
28,3
22,7
17,0
11,3
5,7
Kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Biologia
22,4
18,6
14,9
11,2
7,5
3,7
Filosofia
20,0
16,7
13,3
10,0
6,7
3,3
Fysiikka
26,5
22,0
17,6
13,2
8,8
4,4
Kemia
22,4
18,6
14,9
11,2
7,5
3,7
Kieli, pitkä oppimäärä
IB: A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), B-englanti
EB: L2-kieli
RP/DIA: suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli) englanti
28,3
23,6
18,9
14,1
9,4
4,7
Kieli, keskipitkä oppimäärä
IB: muut B-kielet
EB: L3-kieli, Other National Language
RP/DIA: B1-kieli
25,1
20,9
16,8
12,6
8,4
4,2
Kieli, lyhyt oppimäärä
IB: AB-kieli
EB: L4-, L5-kieli
RP/DIA: B2-kieli tai B3-kieli
22,6
18,9
15,1
11,3
7,5
3,8
Maantiede
20,0
16,7
13,3
10,0
6,7
3,3
Matematiikka, pitkä oppimäärä
IB (-2020): Further Mathematics tai Mathematics HL tai Mathematics SL
IB (2021-): Mathematics: Analysis and approaches HL,
Mathematics: Applications and interpretation HL ja
Mathematics: Analysis and approaches SL
EB: Pitkä matematiikka (5h)
RP/DIA: Matematiikka
36,1
30,0
24,0
18,0
12,0
6,0
Matematiikka, lyhyt oppimäärä
IB (-2020): Mathematical Studies
IB (2021-): Mathematics: Applications and interpretation SL
EB: Lyhyt matematiikka (3h)
RP/DIA: Matematiikka vastaavuustodistuksesta
28,3
23,6
18,9
14,1
9,4
4,7
Psykologia
22,4
18,6
14,9
11,2
7,5
3,7
Terveystieto
17,3
14,4
11,5
8,7
5,8
2,9
Uskonto/elämänkatsomustieto
24,5
20,4
16,3
12,2
8,2
4,1
Yhteiskuntaoppi
20,0
16,7
13,3
10,0
6,7
3,3
Muut reaaliaineet**
22,4
18,6
14,9
11,2
7,5
3,7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ei ole oikein oikeudenmukaista, että ensin opiskellaan jotain 15 eri ainetta vuosikaudet ja sitten aivan opintojen lopussa, kun olet 18v kerrotaankin et hei tää matikka muuten ratkaiseekin sitten aivan kaiken...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.
Jep. Exä oli äärimmäisen hyvä matematiikassa ja mm. äidinkielessä heikkoakin heikompi.
Ihminen voi olla sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakas, exäsi ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Toisaalta sisko on sysisurkea laskija ja pääsi heittämällä sisään unelma-alalleen todistusvalinnassa viime vuonna, kun kirjoitti kuusi ällää. Yksikään niistä ei ollut edes lyhyt matikka, jätti sen kokonaan kirjoittamatta.
Joten vaikka matikka ei luonnistuisikaan, niin kyllä ne oman alansa erityislahjakkuudet saavat silti opiskelupaikan. Vaikka onhan se vähän hassua, että äidinkielen osaamista ja kirjoitustaitoa vaativille aloille voi päästä opiskelemaan sellainen matikkanero, jolta oikeinkirjoitus ei suju.
Matikkaneroja on niin vähän, että olisihan se hassua että päätyisi alalle jossa matematiikkaa ei tarvita. Mikä sellainen ala edes on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Ahaa, siis matematiikka on paras karsinta kaikkiin aineisiin. Eikö kuitenkin opiskelijoilla ole nykyisin paljon masennusta? Tästä voimme sitten vetää suoran johtopäätöksen, että matematiikassa hyvin pärjänneillä on masennustaipumusta. Parempi olisi siis karsia oppilaat jonkun muun aineen perusteella. Selvästikään yliopistoihin valitut, matemaattisesti lahjakkaat eivät tällä hetkellä pärjää siellä.
Vierailija kirjoitti:
Joissakin asioissa ja ammateissa vaan pitää olla faktoihin perustuvaa erottelukykyä. Tunneäly ei riitä.
Esim. missä ammateissa? Ja miksi jakaa ihmiset näin karkeasti kahtia? Moni on hyvä matikassa ja tunneälykäs ja hyvä taiteilija ja hyvä kielissä. Eikä se että on hyvä matematiikassa tarkoita että on jotenkin tehokas ja määrätietoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.
Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.
Äidinkielellä ja englannin kielen osaamisella on. Vai lasketaanko näitä "tiedolliseksi sisällöksi"?
Jokainen osaa äidinkieltään ja englantia nykyisin. Nehän ovat pelkkä väline kommunikointiin. Toki matematiikan kieli on universaali.
No aika isoja eroja siinä osaamisessa kyllä on eri henkilöillä. Etenkin kirjallisen ilmaisun kyvyssä.
Alue: Aihe vapaa
Ei oikeustiede vaadi samantyyppistä osaamista mitä erinomainen matematiikan osaaminen vaatii. Olen itse opiskellut sen verran noita molempia, että osaan kyllä vertailla. Ne on ihan eri luonteisia aloja. Oikeustiede on paljon enemmän yhteiskuntatieteellinen luonteeltaan.