Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?
10.05.2021 |
Ihmeellisiä nykyään nuo valintaperusteet.
Toki oikiksessakin matikkapäätä voi tarvita kun pitää laskeskella vero-oikeuteen liittyviä asioita tai vaikkapa perintökaareen liittyviä asioita, mutta aika outoa että yhteiskuntaoppia lainkaan arvosteta koska onhan sen nyt paljon lähempänä muuten oikista mitä matematiikka.
Terv. DI
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.
Jep. Exä oli äärimmäisen hyvä matematiikassa ja mm. äidinkielessä heikkoakin heikompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Tyypillisestihän matematiikka on pakollinen aine - myös niissä maissa, joissa lukiossa luetaan n. kuutta ainetta. Ajatus siitä, että lukiossa voi lukea jotain psykaa tai filosofiaa on suomalainen erikoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
Mutta ihan oikeasti on myös niin, että joskus se pitkän matikan nero onkin huono esim äidinkielessä. Eikö esim oikiksessa olisi tärkeämpää se, että ko alalla oleva pystyy tuottamaan selkeää tekstiä, hahmottaa loogisia kokonaisuuksia jne. Monella alalla se äidinkieli on mielestäni tärkeämpi.
No lukion suunnittelijat ovat kuitenkin katsoneet viisaaksi panna pitkään matematiikkaan enemmän kursseja kuin äidinkieleen. Äidinkieleen tarvitsee vain panna 14 kurssia, niin sitten siitä saa enemmän pisteitä kuin pitkästä matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.
Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.
Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.
Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.
Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.
Menestys lukion pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja valmiudesta työskennellä pitkäjännitteisesti ainakin kolmen vuoden ajan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.
Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Tyypillisestihän matematiikka on pakollinen aine - myös niissä maissa, joissa lukiossa luetaan n. kuutta ainetta. Ajatus siitä, että lukiossa voi lukea jotain psykaa tai filosofiaa on suomalainen erikoisuus.
Esimerkiksi IB-ohjelman mukaisessa koulussa arts on ihan yhtä pakollinen kuin mathematics. Sama Eurooppa-kouluissa. Sama homma Brittien sixth formissa. Mikä sulla mahtaa olla esimerkkinä tuosta lukiotasoisesta koulusta, missä ei opiskella yhteiskuntatieteitä ja taideaineita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.
Toki vaatiikin, mutta joku voi olla kiinnostunut oikeustieteestä mutta ei ole kiinnostunut matematiikasta. Nythän pakotetaan kaikki olemaan "kiinnostuneita" matematiikasta?
Ei kaikki tärkeä ja hyödyllinen ole kiinnostavaa eikä tarvitse olla. Kaikki ei ole aina kivaa ja helppoa etenkään menestymisessä. Ei minua matematiikka juuri kiinnosta, vaan se minkä se mahdollistaa.
Miksi tähän kuitenkin pitäisi tuhlata niin hirveästi energiaa, jos ei ole kiinnostunut ja tietää ettei töissään tule sitä pitkää matikkaa tarvitsemaan?
Matemaattisilta ihmisiltä kuulee usein lausahduksen "hahmotan maailmaa matemaattisesti". Okei. Avartukaa nyt kuitenkin sen verran että edes yritätte kuvitella että on hyvin monta erilaista tapaa "hahmottaa maailmaa".
Koska kilpailu on kovaa, suomalaisia ei ole ikinä ollut näin paljon emmekä ole ikinä olleet näin koulutettuja. Miten hakijoiden välille tehdään eroa? Ehkä se työn tekeminen jo hakupaikan saamiseksi rajaa hakijoita? Voisi kuvitella etteivät kaikki hakijat ole valmiita tekemään ns. turhaa työtä opiskelemalla useita asioita vaan haluavat päästä minimipanostuksella eteenpäin tai sitten hanskat tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.
No koska se mittaa älykkyyttä ja oppimiskykyä sekä kykyä loogiseen ajatteluun. Arvatenkin missä tahansa opinnoissa näitä kykyjä tarvitaan. Pitkän matematiikan arvosana korreloi voimakkaasti myöhemmän opiskelumenestyksen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelemaan valitut pystyvät myös valmistumaan ja antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. jos tähän kyvyt ei riitä, kannattaa mennä amikseen. Kyllä sitä porukkaa suorittaviin yksinkertaisiin hommiinkin aina tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Tyypillisestihän matematiikka on pakollinen aine - myös niissä maissa, joissa lukiossa luetaan n. kuutta ainetta. Ajatus siitä, että lukiossa voi lukea jotain psykaa tai filosofiaa on suomalainen erikoisuus.
Esimerkiksi IB-ohjelman mukaisessa koulussa arts on ihan yhtä pakollinen kuin mathematics. Sama Eurooppa-kouluissa. Sama homma Brittien sixth formissa. Mikä sulla mahtaa olla esimerkkinä tuosta lukiotasoisesta koulusta, missä ei opiskella yhteiskuntatieteitä ja taideaineita?
IB / EBssä on paljon valinnaisuutta, arts ei ole pakollinen IB/EB "kirjoitussyklissä"
Oikis on ollut aikaisemmin hyvä väylä nimenomaan niille, jotka eivät ole kovin kiinnostuneita matikasta, mutta silti haluavat päästä hyvään paikkaan opiskelemaan ja ovat ihan loogisia ja järkeviä ihmisiä kuitenkin. Nyt heiltä vähän suljetaan yksi reitti tai pakotetaan sitten uhraamaan paljon energiaa matikan opiskeluun. Hieman epäreilu systeemi on kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että matematiikkaa painotetaan. Tarvitaan loogista päättely- ja hahmotuskykyä. Jos niitä ei ole, asioiden ratkaiseminen jää enemmän fiilis- ja mielikuvapohjalle, jolloin tosiasiat jäävät huomiotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.
Matematiikan voi mainiosti jakaa osiin niin kuin yhteiskuntatieteetkin on jaettu. Ei ole järin loogista opettaa eurooppalaista yhteiskuntaa ilman historiaa tai uskontoa, mutta niin vaan ne kaikki ovat omia aineitaan. Samalla tavalla voidaan tehdä matematiikassa. Geometria, logiikka, numero-oppi, mitä näitä nyt on vaan kaikki omiksi alueikseen. Sitten ne ovat ihan saman arvoisia kuin ne kaikki muut neljän kurssin kokonaisuudet. Helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.
Amis ja amk ovat myös vaihtoehto, mikäli äly ja motivaatio ei riitä. Osa porukasta kuvittelee ,että juuri heidän kuuluisi saada opiskelupaikka tarjottimella ihan ilman mitään omaa panostusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.
Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.
Äidinkielellä ja englannin kielen osaamisella on. Vai lasketaanko näitä "tiedolliseksi sisällöksi"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Tyypillisestihän matematiikka on pakollinen aine - myös niissä maissa, joissa lukiossa luetaan n. kuutta ainetta. Ajatus siitä, että lukiossa voi lukea jotain psykaa tai filosofiaa on suomalainen erikoisuus.
Esimerkiksi IB-ohjelman mukaisessa koulussa arts on ihan yhtä pakollinen kuin mathematics. Sama Eurooppa-kouluissa. Sama homma Brittien sixth formissa. Mikä sulla mahtaa olla esimerkkinä tuosta lukiotasoisesta koulusta, missä ei opiskella yhteiskuntatieteitä ja taideaineita?
IB / EBssä on paljon valinnaisuutta, arts ei ole pakollinen IB/EB "kirjoitussyklissä"
No ei ne suomalaisessakaan järjestelmässä pakollisia ole kirjoittaa. Mutta opiskella pitää silti ne tunnit mitkä sieltä tulee, vaikka sitten keskittyisikin siihen matematiikkaan tai luonnontieteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.
Toki vaatiikin, mutta joku voi olla kiinnostunut oikeustieteestä mutta ei ole kiinnostunut matematiikasta. Nythän pakotetaan kaikki olemaan "kiinnostuneita" matematiikasta?
Ei kaikki tärkeä ja hyödyllinen ole kiinnostavaa eikä tarvitse olla. Kaikki ei ole aina kivaa ja helppoa etenkään menestymisessä. Ei minua matematiikka juuri kiinnosta, vaan se minkä se mahdollistaa.
Miksi tähän kuitenkin pitäisi tuhlata niin hirveästi energiaa, jos ei ole kiinnostunut ja tietää ettei töissään tule sitä pitkää matikkaa tarvitsemaan?
Matemaattisilta ihmisiltä kuulee usein lausahduksen "hahmotan maailmaa matemaattisesti". Okei. Avartukaa nyt kuitenkin sen verran että edes yritätte kuvitella että on hyvin monta erilaista tapaa "hahmottaa maailmaa".
Missä työssä sinä kuvittelet ettei tarvitse matematiikkaa?
Alue: Aihe vapaa
Miksi tähän kuitenkin pitäisi tuhlata niin hirveästi energiaa, jos ei ole kiinnostunut ja tietää ettei töissään tule sitä pitkää matikkaa tarvitsemaan?
Matemaattisilta ihmisiltä kuulee usein lausahduksen "hahmotan maailmaa matemaattisesti". Okei. Avartukaa nyt kuitenkin sen verran että edes yritätte kuvitella että on hyvin monta erilaista tapaa "hahmottaa maailmaa".