Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?
10.05.2021 |
Ihmeellisiä nykyään nuo valintaperusteet.
Toki oikiksessakin matikkapäätä voi tarvita kun pitää laskeskella vero-oikeuteen liittyviä asioita tai vaikkapa perintökaareen liittyviä asioita, mutta aika outoa että yhteiskuntaoppia lainkaan arvosteta koska onhan sen nyt paljon lähempänä muuten oikista mitä matematiikka.
Terv. DI
Kommentit (184)
Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.
Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Munä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.
T. Drop out humanisti
En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.
Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.
Mielestäni juuri päinvastoin?
Miksi insinöörien pitää osata englantia, ruotsia ja saksaa? Ei nykyään pärjää enää pikku puuhastelulla vaan pitää osata monia asioita pärjätäkseen kilpailussa joka ulottuu valtioiden rajojen yli.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.
Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.
Valtsikkaan matikan osaamiselle onkin enemmän perusteita koska siellä pitää kaikkien opiskella tilastotiedettä. Sen sijaan oikiksessa ei tietääkseni tarvitse osata edes tilastotiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö Sibikseenkin osata nykyisin matikkaa? Onhan ne säveletkin matemaattisia?
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Tän tueksi ei kukaan koskaan tarjoa mitään todisteita. Suomessa annettu lähde on yksi prese jossain työryhmässä, mutta siinä mainitut lähteet viittaa kaikki aineisiin, jossa matematiikkaa tarvitaan (doh!). Jos on siis heittää se tutkimus, jossa kerrotaan, että universaalisti menestys matematiikassa mittaa menestystä yliopisto-opinnoissa niin tosi mielelläni luen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitten Kuvataideakatemiaan tai Teatterikorkeaankin osata matikkaa?
Jos se on osoitus sitkeydestä?
Eläinlääkäriksi haluavan pitää osata haikusysteemi perinjuurin. Koska se osoittaa että kykenee oppimaan ja ymmärtämään hienosäikeisen runouden. Voi sitten työn ohessa väsätä niitä haikuja jos jää ylimäärästä aikaa, muuten sitä oppia ei tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Aika hurja olet kun matikan L:n kirjoittamisen lisäksi tunnet myös kaikkien muiden maiden koulutusjärjestelmät noin tarkasti. Olisit kuitenkin vielä voinut pinnistellä kaikilla taidoillasi loogisen selityksen että vaikka väitteesi olisi totta (epäilen hyvin vahvasti), niin mitä sitten? Miksi Suomen pitäisi toimia samalla tavalla kuin "kaikki muut maat"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.
T. Drop out humanistiEn ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.
Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi korkeakoulututkinto sisältää niin paljon tietoa, ettei sen rinnalla ole mitään merkitystä niillä yhteiskuntaopin kolmella valinnaiskurssilla.
No miten paljon merkitystä sillä mien hyvin tai huonosti suoriutui matikasta, tai vaikka maantiedosta?
Matematiikka ennustaa tulevaa opintomenestystä. Maantiedon kuvittelisin olevan samalla tasolla yhteiskuntaopin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi insinöörien pitää osata englantia, ruotsia ja saksaa? Ei nykyään pärjää enää pikku puuhastelulla vaan pitää osata monia asioita pärjätäkseen kilpailussa joka ulottuu valtioiden rajojen yli.
Mutta näitä ei painoteta niin tolkuttomasti pääsykokeissa. Vasta sitten myöhemmin suuntaudutaan niihin kieliin joita tarvitsee. Sama pitäisi olla matikassa, sen mukaan mennään mitä opiskellaan ja missä sitä oikeesti tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.
T. Drop out humanistiEn ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.
Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.
Mutta jos ei ole kielellisesti lahjakas, niin silloin ne eivät ole helppoja. Aivan samalla tavalla tarvitaan silloin sitkeyttä että saa nostettua itsensä tietylle tasolle. Jotkut eivät muuten opi kieliä millään vaikka eivät ole tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi korkeakoulututkinto sisältää niin paljon tietoa, ettei sen rinnalla ole mitään merkitystä niillä yhteiskuntaopin kolmella valinnaiskurssilla.
No miten paljon merkitystä sillä mien hyvin tai huonosti suoriutui matikasta, tai vaikka maantiedosta?
Matematiikka ennustaa tulevaa opintomenestystä. Maantiedon kuvittelisin olevan samalla tasolla yhteiskuntaopin kanssa.
Ei ennusta ollenkaan, paitsi jos suuntautuu matemaattiselle alalle. Joita on kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.
Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.
Logiikkaa voi opetella lukemalla filosofiaa. Koko 1900-luvun alku on täynnä sitä ja viime vuosina taas nostanut päätään. Ja ne filosofian loogikot kehittivät monia nykymatematiikan fundamentteja. Ei esimerkiksi joukko-oppia voi käsittää, jollei sitä kontekstualisoi 1900-luvun taitteen filosofeihin. Cohen ja kaverit vastaavat mm Russelin paradoksin haasteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
Mutta ihan oikeasti on myös niin, että joskus se pitkän matikan nero onkin huono esim äidinkielessä. Eikö esim oikiksessa olisi tärkeämpää se, että ko alalla oleva pystyy tuottamaan selkeää tekstiä, hahmottaa loogisia kokonaisuuksia jne. Monella alalla se äidinkieli on mielestäni tärkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Aika hurja olet kun matikan L:n kirjoittamisen lisäksi tunnet myös kaikkien muiden maiden koulutusjärjestelmät noin tarkasti. Olisit kuitenkin vielä voinut pinnistellä kaikilla taidoillasi loogisen selityksen että vaikka väitteesi olisi totta (epäilen hyvin vahvasti), niin mitä sitten? Miksi Suomen pitäisi toimia samalla tavalla kuin "kaikki muut maat"?
Kyllä esim. jenkeissä vaaditaan pitkähköä matikkaa hirveän moneen oppilaitokseen. Mikä ei mielestäni ole oikein, mutta näin nyt kuitenkin on.
Olen juristi.
Olen matikkaa tarvinnut veroja suunnitellessa. Töissä pari kertaa työpaikkaa hakiessa kun pistivät palikkatesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.
Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.
Valtsikkaan matikan osaamiselle onkin enemmän perusteita koska siellä pitää kaikkien opiskella tilastotiedettä. Sen sijaan oikiksessa ei tietääkseni tarvitse osata edes tilastotiedettä.
Meillä oli oikiksessa kirjanpidon kurssi. Sangen matemaattista.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö sitten Kuvataideakatemiaan tai Teatterikorkeaankin osata matikkaa?
Jos se on osoitus sitkeydestä?