Poikani muutti töiden perässä Piilaaksoon ja löysi heti naisystävän. Suomesta ei löytynyt vuosien etsimisen jälkeenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Sorry vastaukseni viivästyminen.  On äitienpäivä enkä ehdi olemaan koko ajan palstalla. Miehelläni ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu+kansalaiskoulu. Sitten on ollut sen jälkeen töissä rakennuksilla. Oppinut siis hommansa työtä tekemällä. Nyt hänellä on ollut 10 vuoden ajan oma rakennusalan firma. Kouluttamaton siis kyllä, päivääkään ei ole kuitenkaan ollut työtön.

Eli eipä taida työtön sinullekaan kelvata.

ap

No täytyy sanoa, että jos silloin nuorena (vuonna 1982), kun tavattiin mieheni kanssa, hän olisi ollut työtön, se olisi tarkoittanut päihdeongelmaa. Töitä kun riitti silloin kaikille. Päihdeongelmaiseenkin olisin saattanut ihastua ja rakastua, mutta en olisi perustanut perhettä sellaisen miehen kanssa. Nykyisin voi olla työtön ihan vain siksi, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Joten jos olisin nyt nuori ja tapaisin mieheni, joka olisi tavatessamme työtön, ei se mua haittaisi. Tai jos mieheni olisi jossain vaiheessa jäänyt työttömäksi, en olisi potkaissut pihalle. Mulle ihastuminen ja rakastuminen on olleet ne syyt, miksi haluan edes alkaa olla jonkun miehen kanssa. Ei miehen koulutus, työ, asunto tai harrastukset. Tai se, että hän on rehellinen ja mukava, jolloin on samanlainen kuin suurin osa suomalaisista miehistä. Mutta vaikuttaakohan tässä nyt se, että olen varakkaasta perheestä ja mulla on aina ollut hyvä toimeentulo sekä omien asnsiotulojeni että pääomatulojenikin vuoksi? Eli mun ei ole koskaan tarvinnutkaan miettiä, miten hyödyn miehestä taloudellisesti? Mulla on ollut varaa perustaa parisuhteeni ihan vaan rakkauteen eikä materialistisiin asioihin? 

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Niinhän tämä trolli aina viettää viikonloput ja illat. Ei tässä ole mitään uutta. Ei hänellä ole muuta elämää tai ihmissuhteita , kuin tämä todellisuus täällä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Tää yrolli varmaan paskantaakin vaippojen, ettei vaan jää mitään väliin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Minusta surullisinta tässä ei ole mikään muu kuin se, että trolli ei mitä ilmeisimmin tiedä, miltä tuntuu rakastaa ja varsinkaan miltä tuntuu olla rakastettu. Hänelle parisuhde - jota hänellä ei ole - on vain hyötysyhde, jossa mies tarjoaa naiselle materiaa ja nainen miehelle piparia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Sorry vastaukseni viivästyminen.  On äitienpäivä enkä ehdi olemaan koko ajan palstalla. Miehelläni ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu+kansalaiskoulu. Sitten on ollut sen jälkeen töissä rakennuksilla. Oppinut siis hommansa työtä tekemällä. Nyt hänellä on ollut 10 vuoden ajan oma rakennusalan firma. Kouluttamaton siis kyllä, päivääkään ei ole kuitenkaan ollut työtön.

Eli eipä taida työtön sinullekaan kelvata.

ap

No täytyy sanoa, että jos silloin nuorena (vuonna 1982), kun tavattiin mieheni kanssa, hän olisi ollut työtön, se olisi tarkoittanut päihdeongelmaa. Töitä kun riitti silloin kaikille. Päihdeongelmaiseenkin olisin saattanut ihastua ja rakastua, mutta en olisi perustanut perhettä sellaisen miehen kanssa. Nykyisin voi olla työtön ihan vain siksi, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Joten jos olisin nyt nuori ja tapaisin mieheni, joka olisi tavatessamme työtön, ei se mua haittaisi. Tai jos mieheni olisi jossain vaiheessa jäänyt työttömäksi, en olisi potkaissut pihalle. Mulle ihastuminen ja rakastuminen on olleet ne syyt, miksi haluan edes alkaa olla jonkun miehen kanssa. Ei miehen koulutus, työ, asunto tai harrastukset. Tai se, että hän on rehellinen ja mukava, jolloin on samanlainen kuin suurin osa suomalaisista miehistä. Mutta vaikuttaakohan tässä nyt se, että olen varakkaasta perheestä ja mulla on aina ollut hyvä toimeentulo sekä omien asnsiotulojeni että pääomatulojenikin vuoksi? Eli mun ei ole koskaan tarvinnutkaan miettiä, miten hyödyn miehestä taloudellisesti? Mulla on ollut varaa perustaa parisuhteeni ihan vaan rakkauteen eikä materialistisiin asioihin? 

Hassua, miten täällä av:lla on aina näitä pääomatuloja saavia. Mielenkiintoista. En itse koe tarvetta kertoa varallisuudestani, että siinäpä aika iso ero meidän välillämme.

Mieheni on kerran joutunut työttömäksi, eikä sillä ollut mitään vaikutusta parisuhteeseemme.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Minusta surullisinta tässä ei ole mikään muu kuin se, että trolli ei mitä ilmeisimmin tiedä, miltä tuntuu rakastaa ja varsinkaan miltä tuntuu olla rakastettu. Hänelle parisuhde - jota hänellä ei ole - on vain hyötysyhde, jossa mies tarjoaa naiselle materiaa ja nainen miehelle piparia. 

Minulle siis parisuhdee ei ole sitä tai tätä, mutta silti minulla ei parisuhdetta ole. Yritä nyt päättää. Tai oikeastaan mene nukkumaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Poatsukdi?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Minusta surullisinta tässä ei ole mikään muu kuin se, että trolli ei mitä ilmeisimmin tiedä, miltä tuntuu rakastaa ja varsinkaan miltä tuntuu olla rakastettu. Hänelle parisuhde - jota hänellä ei ole - on vain hyötysyhde, jossa mies tarjoaa naiselle materiaa ja nainen miehelle piparia. 

Minusta surullisinta on se että niin moni oikea nainen on osallistunut tähän ketjuun, ja vielä äitienpäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

kun kysyin hänestä, että oletko tyytyväinen hänen vaimoosi, niin sinä vastasitkin sitten silikonipoikasi vaimosta, että maailman ihanin ihminen. Eikös se toinen poikasi, se joka oli suomessa, ollut saanut naisen suomesta, että hänestä vain kyselin, että onko hänkin hirveä suomalainen nainen, kun aloituksesi perusteella kaikki suominaiset on ihan kauheita. Vai onko siis tämä toinenkin poikasi mennyt silikonilaaksoon ja heti sinne päästyään saanut valkoihoisen amerikkalaisen kainaloonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

Aiemmassa viestissä siis puhuttiin toisen poikasi suomalaisnaisesta eikä tästä amerikkalaisesta. Vai unohditko jo että keksit itsellesi toisenkin pojan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Sorry vastaukseni viivästyminen.  On äitienpäivä enkä ehdi olemaan koko ajan palstalla. Miehelläni ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu+kansalaiskoulu. Sitten on ollut sen jälkeen töissä rakennuksilla. Oppinut siis hommansa työtä tekemällä. Nyt hänellä on ollut 10 vuoden ajan oma rakennusalan firma. Kouluttamaton siis kyllä, päivääkään ei ole kuitenkaan ollut työtön.

Eli eipä taida työtön sinullekaan kelvata.

ap

No täytyy sanoa, että jos silloin nuorena (vuonna 1982), kun tavattiin mieheni kanssa, hän olisi ollut työtön, se olisi tarkoittanut päihdeongelmaa. Töitä kun riitti silloin kaikille. Päihdeongelmaiseenkin olisin saattanut ihastua ja rakastua, mutta en olisi perustanut perhettä sellaisen miehen kanssa. Nykyisin voi olla työtön ihan vain siksi, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Joten jos olisin nyt nuori ja tapaisin mieheni, joka olisi tavatessamme työtön, ei se mua haittaisi. Tai jos mieheni olisi jossain vaiheessa jäänyt työttömäksi, en olisi potkaissut pihalle. Mulle ihastuminen ja rakastuminen on olleet ne syyt, miksi haluan edes alkaa olla jonkun miehen kanssa. Ei miehen koulutus, työ, asunto tai harrastukset. Tai se, että hän on rehellinen ja mukava, jolloin on samanlainen kuin suurin osa suomalaisista miehistä. Mutta vaikuttaakohan tässä nyt se, että olen varakkaasta perheestä ja mulla on aina ollut hyvä toimeentulo sekä omien asnsiotulojeni että pääomatulojenikin vuoksi? Eli mun ei ole koskaan tarvinnutkaan miettiä, miten hyödyn miehestä taloudellisesti? Mulla on ollut varaa perustaa parisuhteeni ihan vaan rakkauteen eikä materialistisiin asioihin? 

Hassua, miten täällä av:lla on aina näitä pääomatuloja saavia. Mielenkiintoista. En itse koe tarvetta kertoa varallisuudestani, että siinäpä aika iso ero meidän välillämme.

Mieheni on kerran joutunut työttömäksi, eikä sillä ollut mitään vaikutusta parisuhteeseemme.

ap

Onko siinä jotain hassua, että palstalla on muitakin kuin nuoria, joille ei ole varallisuutta ehtinyt vielä kertyä?  Sun ei ole tarvinnut kertoa varallisuudestasi, koska olet tehnyt jo selväksi, että parisuhteessa sun mielestä tunteilla ei ole niinkään väliä vaan miehesi koulutuksella, työllä, asunnolla ja harrastuksilla. Niihin sinä ihastuit aikoinaan ja sen vuoksi odotit, että muutkin suomalaisnaiset ihastuisivat niihin asioihin.  Mulle taas tunteet on olleet AINOA syy, että ylipäätään olen halunnnut alkaa edes tapailemaan. Ilman tunteita rehellinen ja mukavakin mies jää vain nk friend zonelle. 

Olen satavarma että poikasi on nirso pleijeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä trolli on aloittanut tämän ketjun eilen ja jatkanut ihan koko päivän trollailuaan. Melko surullinen elämä.

Näin se on jälleen kulunut yksi viikonloppu trollin elämässä.

Hassuinta tässä on, että suurin osa ketjun poatsukdista on ap:n eli trollin. Hän esittää näissä ketjuissa aina useita eri henkilöitä

Välillä näissä aina köy muutama muukin kommentoimassa, mutta pääosin ap hoitelee nämä ketjut( ja muutaman muun sivussa) yksin.

Minusta surullisinta tässä ei ole mikään muu kuin se, että trolli ei mitä ilmeisimmin tiedä, miltä tuntuu rakastaa ja varsinkaan miltä tuntuu olla rakastettu. Hänelle parisuhde - jota hänellä ei ole - on vain hyötysyhde, jossa mies tarjoaa naiselle materiaa ja nainen miehelle piparia. 

Minusta surullisinta on se että niin moni oikea nainen on osallistunut tähän ketjuun, ja vielä äitienpäivänä.

Totta. Minäkin syön tässä just iltapalaa ja olen vastaillut ketjuun. Kohta koiran kanssa iltalenkille. On kuitenkin ollut mukava äitienpäivä. Istuin pari tuntia omien vanhempieni luona kahvilla ja siellä oli myös siskoni tyttären perhe käymässä. Oman tyttäreni kanssa puhuin pitkään puhelimessa (asuvat kaukana)  ja abi asuu vielä kotona. Ja siskoni kanssakin ehdin jo puhua puhelimessa. 

Mulle tulee ap:n pojasta mieleen 90 päivää morsiamena - sarjan Colt :D Ja joo, ap:stä Coltin äiti. 

Norman Batesin äitienpäivä palstalla...Eikö oikeasti ole mitään apua tai terapiaa, jolla ap voisi hankkia todellisen elämän?

Koko elämä ei ole kiinni pariutumisesta, miksei voisi edes yrittää hankkia muuta elämää. Oikeita ystäviä, oikeita harrastuksia. Naisten syyttäminen nirsoudesta ei tule tuomaan elämääsi mitään hyvää, kaivat vaan kuoppaasi syvemmäksi.