Poikani muutti töiden perässä Piilaaksoon ja löysi heti naisystävän. Suomesta ei löytynyt vuosien etsimisen jälkeenkään.

En lukenut koko ketjua, mutta ei siinä ole mitään vikaa, että elämänkumppanin löytää jostain muualta kuin omasta kotimaastaan. Olen ollut jo 15 vuotta naimisissa espanjalaisen miehen kanssa ja pidän siitä, että mies on erilainen kuin suomalaiset miehet keskimäärin. Varmasti poikasikin arvostaa amerikkalaista tyttöystäväänsä, koska tämä on erilainen kuin mihin poikasi Suomessa oli tottunut. 

Vierailija kirjoitti:

Onko poikasi ujo? Minun poikani on, ja Suomessa ihaillaan aina ryhmän kovaäänisintä naurattajaa. Huomaahan sen tälläkin palstalla oikein hyvin. Ulkomailla ujous nähdään usein viehättävänä luonteenpiirteenä, kuten Japanissa. Onko tyttöystävä siis myös muualta tullut Usaan?

Ja jenkithän on tunnetusti niitä hiljaisia hiirulaisia jotka ei juuri puhu kenellekään? Ja ihailee ujoutta ja introverttiyttä? Vai miten se olikaan? .Toki jollekin ujolle voi olla helpompaa siellä, kun muut aloittaa keskustelun tuosta vaan ja ei tarvitse itse olla niin aloitteellinen. Suomessa kun kaksi tyypillistä tuppisuuta kohtaa niin ei siinä hirveän nopeasti ala läppä lentää.

amerikassa ujous käsitetään sairaudeksi ja siihen tarjotaan lääkitysta.

Ap:n perusteet joilla hän väittää suomi naisia nirsoiksi on vähintäänkin kyseenalaisia. Kun toinen hänen pojistaan ei löytänyt kotimaasta tyttöystävää -> kaikki suomalaisnaiset on nirsoja. Ilmeisesti sen toisen pojan tyttöystävä ja kaikki ne muut ihan tavallisten suomalaismiesten kanssa pariutuneet on sitten harvinaisia poikkeuksia? Mitenkään ei voi olla mahdollista, että se olikin oma poika joka oli nirso? Kuvitteleeko ap, että poika tosiaan kertoo äidilleen kaiken treffailuistaan ihan täysin puolueettomasti? Ja että äidin käsitys pojasta voi olla melko ruusuisten lasien läpi katsottu? En tarkoita, että pojassa olisi mitään vikaa, varmasti fiksu nuori mies ja mukavaa että löysi sopivan kumppanin itselleen.

Amerikkalaisnaiset taitaa arvostaa miehessä hieman eri asioita ja onhan ulkomaalainen tavallaan aina eksoottisempi ja jännittävämpi ihan molempien silmissä, joten semmoista pientä jännitystä kaipaavalle ulkomaalaisen kanssa tulee helpommin sitä kipinää. Eikä siinä ole mitään väärää, hieno homma että poika uskalsi lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja kävi vielä noin onnekkaasti myös naisrintamalla.

Prinsessasyndrooma on Suomalaisten naisten yleisin ongelma. Vaikka painoa olisi 30-40kg ylimääräistä niin prinsessasyndrooma-logiikalla neidit silti toimivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

kun kysyin hänestä, että oletko tyytyväinen hänen vaimoosi, niin sinä vastasitkin sitten silikonipoikasi vaimosta, että maailman ihanin ihminen. Eikös se toinen poikasi, se joka oli suomessa, ollut saanut naisen suomesta, että hänestä vain kyselin, että onko hänkin hirveä suomalainen nainen, kun aloituksesi perusteella kaikki suominaiset on ihan kauheita. Vai onko siis tämä toinenkin poikasi mennyt silikonilaaksoon ja heti sinne päästyään saanut valkoihoisen amerikkalaisen kainaloonsa?

Nämä sinun juttusi alkavat olla päihteiden käyttösi takia niin sekavia, että normaalilla ihmisellä ei ole mahdollisuuksia pysyä kärryillä. Kuuntele itseäsi: silikonipoika, silikonilaakso... mitä hemmettiä?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

Aiemmassa viestissä siis puhuttiin toisen poikasi suomalaisnaisesta eikä tästä amerikkalaisesta. Vai unohditko jo että keksit itsellesi toisenkin pojan?

Juttusi alkavat olla niin sekavia, että muiden on vaikea pysyä mukana. Parempi onni seuraavalla kerralla. 

Ketjun aiheena on USAssa asuva poikani, ei muut. Yritä pysyä aiheessa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Sorry vastaukseni viivästyminen.  On äitienpäivä enkä ehdi olemaan koko ajan palstalla. Miehelläni ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu+kansalaiskoulu. Sitten on ollut sen jälkeen töissä rakennuksilla. Oppinut siis hommansa työtä tekemällä. Nyt hänellä on ollut 10 vuoden ajan oma rakennusalan firma. Kouluttamaton siis kyllä, päivääkään ei ole kuitenkaan ollut työtön.

Eli eipä taida työtön sinullekaan kelvata.

ap

No täytyy sanoa, että jos silloin nuorena (vuonna 1982), kun tavattiin mieheni kanssa, hän olisi ollut työtön, se olisi tarkoittanut päihdeongelmaa. Töitä kun riitti silloin kaikille. Päihdeongelmaiseenkin olisin saattanut ihastua ja rakastua, mutta en olisi perustanut perhettä sellaisen miehen kanssa. Nykyisin voi olla työtön ihan vain siksi, että työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Joten jos olisin nyt nuori ja tapaisin mieheni, joka olisi tavatessamme työtön, ei se mua haittaisi. Tai jos mieheni olisi jossain vaiheessa jäänyt työttömäksi, en olisi potkaissut pihalle. Mulle ihastuminen ja rakastuminen on olleet ne syyt, miksi haluan edes alkaa olla jonkun miehen kanssa. Ei miehen koulutus, työ, asunto tai harrastukset. Tai se, että hän on rehellinen ja mukava, jolloin on samanlainen kuin suurin osa suomalaisista miehistä. Mutta vaikuttaakohan tässä nyt se, että olen varakkaasta perheestä ja mulla on aina ollut hyvä toimeentulo sekä omien asnsiotulojeni että pääomatulojenikin vuoksi? Eli mun ei ole koskaan tarvinnutkaan miettiä, miten hyödyn miehestä taloudellisesti? Mulla on ollut varaa perustaa parisuhteeni ihan vaan rakkauteen eikä materialistisiin asioihin? 

Hassua, miten täällä av:lla on aina näitä pääomatuloja saavia. Mielenkiintoista. En itse koe tarvetta kertoa varallisuudestani, että siinäpä aika iso ero meidän välillämme.

Mieheni on kerran joutunut työttömäksi, eikä sillä ollut mitään vaikutusta parisuhteeseemme.

ap

Onko siinä jotain hassua, että palstalla on muitakin kuin nuoria, joille ei ole varallisuutta ehtinyt vielä kertyä?  Sun ei ole tarvinnut kertoa varallisuudestasi, koska olet tehnyt jo selväksi, että parisuhteessa sun mielestä tunteilla ei ole niinkään väliä vaan miehesi koulutuksella, työllä, asunnolla ja harrastuksilla. Niihin sinä ihastuit aikoinaan ja sen vuoksi odotit, että muutkin suomalaisnaiset ihastuisivat niihin asioihin.  Mulle taas tunteet on olleet AINOA syy, että ylipäätään olen halunnnut alkaa edes tapailemaan. Ilman tunteita rehellinen ja mukavakin mies jää vain nk friend zonelle. 

No sinähän valehtelet ns. varallisuuksistasi. Jos olisi oikeasti varaa, niin olisi sen hankkimiseen tarvittavaa järkeä, joten tajuaisit, että en ole väittänyt, ettei tunteilla olisi merkitystä. Väännät vain näitä asioita omassa sairaassa päässäsi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Norman Batesin äitienpäivä palstalla...Eikö oikeasti ole mitään apua tai terapiaa, jolla ap voisi hankkia todellisen elämän?

Koko elämä ei ole kiinni pariutumisesta, miksei voisi edes yrittää hankkia muuta elämää. Oikeita ystäviä, oikeita harrastuksia. Naisten syyttäminen nirsoudesta ei tule tuomaan elämääsi mitään hyvää, kaivat vaan kuoppaasi syvemmäksi.

Norman Bates -hullu heräsi krapuloissaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ap:n perusteet joilla hän väittää suomi naisia nirsoiksi on vähintäänkin kyseenalaisia. Kun toinen hänen pojistaan ei löytänyt kotimaasta tyttöystävää -> kaikki suomalaisnaiset on nirsoja. Ilmeisesti sen toisen pojan tyttöystävä ja kaikki ne muut ihan tavallisten suomalaismiesten kanssa pariutuneet on sitten harvinaisia poikkeuksia? Mitenkään ei voi olla mahdollista, että se olikin oma poika joka oli nirso? Kuvitteleeko ap, että poika tosiaan kertoo äidilleen kaiken treffailuistaan ihan täysin puolueettomasti? Ja että äidin käsitys pojasta voi olla melko ruusuisten lasien läpi katsottu? En tarkoita, että pojassa olisi mitään vikaa, varmasti fiksu nuori mies ja mukavaa että löysi sopivan kumppanin itselleen.

Amerikkalaisnaiset taitaa arvostaa miehessä hieman eri asioita ja onhan ulkomaalainen tavallaan aina eksoottisempi ja jännittävämpi ihan molempien silmissä, joten semmoista pientä jännitystä kaipaavalle ulkomaalaisen kanssa tulee helpommin sitä kipinää. Eikä siinä ole mitään väärää, hieno homma että poika uskalsi lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja kävi vielä noin onnekkaasti myös naisrintamalla.

En ole edes väittänyt, että suomalaiset naiset ovat nirsoja, vaan ihmettelin vain asiaa. Siitäkös palstaprinsessat sitten pillastuivat.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

Aiemmassa viestissä siis puhuttiin toisen poikasi suomalaisnaisesta eikä tästä amerikkalaisesta. Vai unohditko jo että keksit itsellesi toisenkin pojan?

Juttusi alkavat olla niin sekavia, että muiden on vaikea pysyä mukana. Parempi onni seuraavalla kerralla. 

Ketjun aiheena on USAssa asuva poikani, ei muut. Yritä pysyä aiheessa.

ap

Sinun mielestäsi 'keskustelu' on sitä että olet itse ehdottomasti aina oikeassa eikä muita mielipiteitä/vaihtoehtoja suvaita. Lisäksi pistät itsesi muiden keskustelijoiden yläpuolelle ja pilkkaat mielivaltaisesti keskustelutoverisi, joita et tunne, hulluiksi ja päihdeongelmaisiksi. Ja en ole kirjoittanut tämän ketjun kaikkia viestejä. Täällä on monia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

kun kysyin hänestä, että oletko tyytyväinen hänen vaimoosi, niin sinä vastasitkin sitten silikonipoikasi vaimosta, että maailman ihanin ihminen. Eikös se toinen poikasi, se joka oli suomessa, ollut saanut naisen suomesta, että hänestä vain kyselin, että onko hänkin hirveä suomalainen nainen, kun aloituksesi perusteella kaikki suominaiset on ihan kauheita. Vai onko siis tämä toinenkin poikasi mennyt silikonilaaksoon ja heti sinne päästyään saanut valkoihoisen amerikkalaisen kainaloonsa?

Nämä sinun juttusi alkavat olla päihteiden käyttösi takia niin sekavia, että normaalilla ihmisellä ei ole mahdollisuuksia pysyä kärryillä. Kuuntele itseäsi: silikonipoika, silikonilaakso... mitä hemmettiä?

ap

en kylläkään käytä päihteitä. join desilitran valkoviiniä vuonna 2017, sitä ennen taisin juoda kokonaiden 1/3 litran lonkeron vuonna 2012.

Kas, poikasi ei ole ehtinyt valistaa sinua silikonilaakso-nimen taustoista. Hassua. Yleensä sinne muuttaneet alkavat itse vitsailla siitä aika nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n perusteet joilla hän väittää suomi naisia nirsoiksi on vähintäänkin kyseenalaisia. Kun toinen hänen pojistaan ei löytänyt kotimaasta tyttöystävää -> kaikki suomalaisnaiset on nirsoja. Ilmeisesti sen toisen pojan tyttöystävä ja kaikki ne muut ihan tavallisten suomalaismiesten kanssa pariutuneet on sitten harvinaisia poikkeuksia? Mitenkään ei voi olla mahdollista, että se olikin oma poika joka oli nirso? Kuvitteleeko ap, että poika tosiaan kertoo äidilleen kaiken treffailuistaan ihan täysin puolueettomasti? Ja että äidin käsitys pojasta voi olla melko ruusuisten lasien läpi katsottu? En tarkoita, että pojassa olisi mitään vikaa, varmasti fiksu nuori mies ja mukavaa että löysi sopivan kumppanin itselleen.

Amerikkalaisnaiset taitaa arvostaa miehessä hieman eri asioita ja onhan ulkomaalainen tavallaan aina eksoottisempi ja jännittävämpi ihan molempien silmissä, joten semmoista pientä jännitystä kaipaavalle ulkomaalaisen kanssa tulee helpommin sitä kipinää. Eikä siinä ole mitään väärää, hieno homma että poika uskalsi lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja kävi vielä noin onnekkaasti myös naisrintamalla.

En ole edes väittänyt, että suomalaiset naiset ovat nirsoja, vaan ihmettelin vain asiaa. Siitäkös palstaprinsessat sitten pillastuivat.

ap

Nimenomaan niinhän sinä väitit.

Vierailija kirjoitti:

En ole edes väittänyt, että suomalaiset naiset ovat nirsoja, vaan ihmettelin vain asiaa. Siitäkös palstaprinsessat sitten pillastuivat.

ap

ensimmäisestä viestistäsi:

"Ihmettelen suomalaisten naisten nirsoutta. Miksi ihmeessä suomalaisnaiset ovat nirsoja?"

Aika lailla näyttää siltä, että nimenomaan väitit, että suomalaiset naiset ovat nirsoja. Mutta toki sinä tähänkin keksit jotain seliteltävää.

Vierailija
</p>

<p>Minusta surullisinta on se että niin moni oikea nainen on osallistunut tähän ketjuun, ja vielä äitienpäivänä.[/quote kirjoitti:

Niin... ne koronarajoitukset. Ilman niitä olisinkin ehkä vanhempieni luona. Tai en enää tähän aikaan, koska huomenna on työpäivä ja olisin joutunut ajamaan 200 kilometriä takaisin kotiin, mutta koronan vuoksi meilläkin äitienpäivää vietettiin netin välityksellä, kuten muuallakin. En tosin koe tätä surulliseksi, vaan meistä oli kiva kokemus, että juhlittiin sitten äitienpäivä tässäkin muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

Aiemmassa viestissä siis puhuttiin toisen poikasi suomalaisnaisesta eikä tästä amerikkalaisesta. Vai unohditko jo että keksit itsellesi toisenkin pojan?

Juttusi alkavat olla niin sekavia, että muiden on vaikea pysyä mukana. Parempi onni seuraavalla kerralla. 

Ketjun aiheena on USAssa asuva poikani, ei muut. Yritä pysyä aiheessa.

ap

Sinun mielestäsi 'keskustelu' on sitä että olet itse ehdottomasti aina oikeassa eikä muita mielipiteitä/vaihtoehtoja suvaita. Lisäksi pistät itsesi muiden keskustelijoiden yläpuolelle ja pilkkaat mielivaltaisesti keskustelutoverisi, joita et tunne, hulluiksi ja päihdeongelmaisiksi. Ja en ole kirjoittanut tämän ketjun kaikkia viestejä. Täällä on monia ihmisiä.

Ai minuako ei muka ole pilkattu tässä ketjussa? Ja joidenkin kommenttien mukaan minä lähinnä yksin kirjoittelen tässä ketjussa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva että löysi työpaikan ja puolison. Mitäs sitä muiden "nirsoutta" ihmettelemään, kun kaikille kävi hyvin?

Ihmettelen vain, miksei suomalaisten naisten kanssa saanut parisuhdetta. Kävi kyllä treffeillä jne, mutta jostain syystä ei edennyt parisuhteeksi asti. Epäilen syyksi suomalaisten naisten nirsoutta.

ap

Osaatko perustella epäilystäsi mitenkään?

Epäilen vahvasti kun et vielä ole sitä tehnyt. Jos poikasi keskustelutaidot on tätä samaa luokaa kuin sinun tässä niin ihmettelen miten amerkkalainen nainen sitä on alkuunkaan katsellut.

Poika oli kouluttautunut, asui omillaan, kävi töissä, oli harrastuksia ja terveelliset elämäntavat. Silti ei kelvannut kenellekään Suomessa. 

Voisitko lopettaa tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen? Poikani on yksilö, ei hän ole minä. Kaikesta haukkumisestasi huolimatta hänellä on nyt naisystävä USAssa.

ap

"Miksi suomalaiset naiset?"

"Poika on yksilö."

Ei se ole kun ei aloituksessa ole kukaan muukaan. Käsittelemme poikaasi jonkin luokan edustajana koska itse aloitit keskustelun siltä pohjalta. Aloitus ja keskustelu myös vahvasti viittaa sinun heikkoon keskustelukykyyn ja sosiaaliset taidot periytyy eli pojallasi on huonot sosiaaliset taidot.

Kyllä ne naiset, joita hän tapaili olivat yksilöitä, joilla yhteisenä piirteenä oli nirsous. Jos et ymmärrä sitä aloituksesta, että kyse oli näistä naisista, niin viestisi viittaavat vahvasti luetun ymmärtämisen vaikeuteen. Kaipa sekin on periytyvää.

ap

Kaikki tekevät päätelmän etteivät olleet nirsoja vaan sinä vain tykkäät sanaa viljellä. Et osaa kertoa miten se tuli esille joten et ehkä edes tiedä mitä se on.

Aloituksessa on kerrottu nirsoudesta. Jos et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi, niin sille me muut emme mahda mitään.

ap

Olet keskustelutaidoiltasi 100% autisti. Joko olet itse tämä tarinan kundi tai sitten kundin autistimutsi. Joka tapauksessa sosiaaliset taitosi ovay perunan tasolla, kun et osaa muuta kuin jankuttaa.

Olisipa äitisi kasvattanut sinua, niin sinulla ei olisi tarvetta haukkua muita. Kiusasitko koulussakin?

ap

Miksi itse haukut suomalaiset naiset nirsoiksi, senkin koulukiusaaja ja työpaikkakiusaaja ja naisvihaaja?

En hauku kaikkia naisia nirsoiksi, vaan ne, joille ei hyvä mies kelvannut. Voit vielä kerrata aloituksen, jos se jäi jotenkin epäselväksi.

ap

Anteeksi, että puutun keskusteluunne, mutta ihan oikeastiko äitinä olisit halunnut miniän, joka ei rakastaisi poikaasi ja jolle poikasi olisi ainoastaan kelvannut, koska ei parempaakaan saanut? 

Ajattelin, että rehellinen ja mukava mies varmasti löytää parisuhteen, kun elämässä on kaikki kunnossa. Mutta eipä löytynyt. Olin hieman hämmästynyt asiasta, mutta näyttää olevan monille täällä todella herkkä asia, että suomalainen löytääkin parisuhteen muualta. Ja nimenomaan suomalainen mies vielä. Tämä näyttää ärsyttävän erityisen paljon.

ap

Rehellisiä ja mukavia miehiä on Suomessakin vaikka kuinka paljon. En silti rakastu heihin kaikkiin enkä ole valmis pariutumaan ja perustamaan perhettä kuin yhtiökumppanin kanssa yritystä. Rehellisen ja mukavan miehen kanssa voi perustaa yrityksen (ja olen perustanutkin hyvän ystäväni kanssa), mutta ilman rakkautta en mene parisuhteeseen enkä  perusta perhettä. Suomessa parisuhde ei ole nykyisin enää välttämättömyys samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ei sosiaalinen eikä taloudellinen välttämättömyys. Sen vuoksi meillä on ehkä suurempi merkitys ihastumisella ja rakastumisella kuin sillä, onko puoliso pelkästään rehellinen ja mukava. 

Eli mitä siihen ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan? Olen kertonut, että pojallani oli elämä kunnossa, oli koulutettu, oli työ, oli asunto, oli harrastuksia. Tämä ei kuulemma riittänyt, joten kerroin, että poika on mukava ja rehellinen. Lisäksi se, että ihminen on kouluttautunut korkealle ja on työelämässä pitäisi myös kertoa ihmisen arvoista ja asenteista jotain. 

Eli mitä tarvitaan ihastumiseen ja rakastumiseen? Vai oletko vaan nirso?

ap

Ai mitä siihen tarvitaan? Tunnetta. Ihastumista, hullaantumista, sydämen tykytystä, kaipausta työpäivän aikana, viestien ja puheluiden odottamista jne. Sitä, että nk sukat pyörii jaloissa ja laskee minuutteja siihen hetkeen, kun taas tavataan.  Hyvin monella suomalaisnaisella on elämä kunnossa, on koulutus, on työ, on asunto ja on harrastuksia. Naisella on siis niitä ihan itselläänkin, ei hän tarvitse miehen koulutusta, miehen työtä, miehen asuntoa eikä miehen harrastuksiakaan. Nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä naiselle itselleenkin eivätkä tee miehestä naisen silmistä mitenkään erityistä. 

Ei tuo vastaa kysymykseen. Lue kysymykseni uudestaan eli mitä TARVITAAN ihastumiseen? En kysy nyt mitään fyysisiä sydämentykytysreaktioita, vaan mikä sen saa aikaan?

Eli eipä täällä arvon neiditkään tiedä mistä puhuvat. Huvittavaa.

ap

No koitan selittää uudestaan: ihastumiseen tarvitaan sitä, että nainen kokee tuon kaiken jonkun miehen kohdalla. Naiset ovat erilaisia, kukin omia yksilöitään. Suurin osa ei valitse puolisoaan sen perusteella, millaisen "bisneksen" miehen kanssa voisi perustaa vaan puolisolta edellytetään, että hän pystyy herättämään nuo aiemmin kuvaamani tunteet naisessa. Jos kysyt, mikä mulla saa tuon aikaan, se on seksuaalisesti puoleensavetävä ulkonäkö (ja ei, ei tarvitse olla mikään laatikkoleukainen kalsarimalli) , nk pilke silmäkulmassa, flirttailutaidot ja tapa, jolla mies kommunikoi (sanallisesti JA sanattomasti) kanssani. Tällaisia miehiä on yhtä naista kohden aika vähän. Mikä on miesten kannalta pelkästään hyvä asia. Vai olisiko miehestä mukavaa, jos tyttöystävä/vaimo ihastuisi jatkuvasti muihinkin miehiin? 

JOS ihan oikeasti olet nainen, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun.  Tai sitten et ole koskaan ollut ihastunut ja rakastunut vaan olet mennyt parisuhteeseen ja perustanut perheen kuin hyvän kaverin kanssa firman. 

Oletpa itsekäs. Ihastumiseen tarvitaan myös miehen ihastuminen, ei pelkästään naisen ihastumista. Sen kuuluu olla molemminpuolista. Ja eri ihmiset arvostavat eri asioista. Sinä painotat ulkonäköä ja pintapuolista flirttiä, muut painottavat vaikkapa terveellisiä elintapoja ja antoisia keskusteluita.

En itse asiassa tiedä, mistä puhut, koska vaikutat pinnalliselta. Itselleni ovat muut asiat olleet tärkeitä ja niihin olen ihastunut ihmisessä ja lopulta rakastunut. Sen sijaan epäilen, että sinä et tule kokemaan ihastumista enempää noilla kriteereilläsi.

ap

Tietenkin tarvitaan myös miehen ihastuminen!!!! Sinä tässä olet ketjussa toitottanut, että poikasi ei kelvannut suomalaisille naisille. Ja kelpaaminen on just sitä, että mennään ilman ihastumista ja rakastumista parisuhteeseen kuin oltaisiin yhtiöumppaneita yritystä perustamassa. Poikasi siis olisi kokenut noita tunteita jonkun naisen kohdalla, mutta ei herättänyt yhdessäkään tapaamssa suomalaisnaisessa noita tunteita. Jos poikasi olisi sinun ilmaisuasi käyttäen kelvannut jollekin suomalaisnaisista, mitä olisi tapahtunut, jos tämä nainen olisi lopulta tavannut miehen, johon hän ihastuu ja rakastuu? Ja ihanko tosissasi olisit ollut iloinen, jos poikasi olisi rakastanut vaimoaan, mutta vaimo olisi poikasi kanssa vain kuin yhtiökumppani? Joo, tiedän ruokkivani trollia. 

Ja mitä tulee mun parisuhteeseeni, olen ollut onnellisesti naimisissa mieheni kanssa jo 32 vuotta. Ihastuin ja rakastuin mieheeni ja hän myös minuun. Emme siis vain kelvanneet toisillemme vaan suhteemme oli varsinkin alussa äärettömän intohimoinen. Ja ne parisuhteen vaikeat ajatkin on aina voitu ylittää, kun olemme muistaneet, mihin toisissamme aikoinaan ihastuimme ja rakastuimme. Se jos mikä kantaa vaikeiden aikojen yli. Ei puolison koulutus, työ, asunto tai harrastukset, koska meistä kumpikin pystyisi saamaan itselleen mukavan elintason ja mukavan elämän yksinkin. Enemmän sinä vaikutat pinnalliselta, jos sinä ihastut toisessa hänen koulutukseensa, työhönsä, asuntoonsa tai harrastukseensa. Mutta epäilen, että oletkin mies ja ihmettelet, miksi täysin normaalit ja itsestäänselvät asiat normaalilla kansalaisella sukupuolesta riippumatta  ei saa naisia lakoamaan jalkoihisi. 

Kerropa miehesi koulutus ja työ. Vai onko työtön ja kouluttautumaton, jos kerran et ole pinnallinen? 

ap

Ap, ap, ap.

Sinä itse olet kirjoittanut että poikasi olisi pitänyt kelvata siksi että hänellä on työ ja harrastus ja miten sinusta tunteet ei kuulu suhteen alkamiseen.

Mikä sinä olet jos et pinnallinen?

Miksi pitää valehdella? En ole noin kirjoittanut, vaan että suuret tunteet eivät kuulu suhteen alkuun. Ihastuminen on sen sijaan täysin normaalia. 

Mikset halua kertoa puolisosi koulutusta ja työtä?

ap

Oma lauseesi: Tunteet eivät synny heti, eivätkä ne ole parisuhteen alkuvaiheessa olennaisia.

Muiden suhteet ja työt ei kuulu tähän keskusteluun. Tässä puhutaan sinun pojasta ja miksi hän ei saanut aiemmin parisuhdetta. Monet näkevät että syy on sinussa ja asenteissasi. Ja ihan syystä.

Jos syy on minussa ja asenteissa, niin miten hän löysi yhdysvaltalaisen naisystävän? Teoriassa on todella iso aukko. Ja miksi nuoremmalla veljellään on suomalainen tyttöystävä? 

ap

Koska toinen poikasi on itse nirso. Kaliforniassa kauneuskirurgia on yleistä, sieltä on löytynyt joku itseään parannellut nainen.

Ei ole nirso, eikä hänen naisystävänsä ole leikelty. 

ap

Toinen poikasi on kuitenkin löytänyt naisen, joten vika on pojassasi.

Eikö vika olekaan minussa? Menikö jankkaukseltasi pohja?

ap

Selvästi sinä olet aloittanut tämän keskustelun, jotta voit jankata.

Minä olisin halunnut keskustella suomalaisten naisten nirsoudesta, mutta se ei käynyt sinulle ja muille jankkaajille. 

ap

sinä et ole osoittanut kykyä keskustella, lisäksi koko aloituksesi oli täynnä naisvihaa, ei mitään keskustelupyyntöjä. Muutenkin yleistyksesi on väärä, vai koetko, että sinä itsekin olet nirso ja huono suomalaisnainen, entä se toisen poikasi suomalaisnainen, oliko väärin valittu sekin ja oletko pettynyt minääsi, kun noin kauheasti ärsyttää ettei silikonipoikasi osannut saada suomesta itselleen naista?

No älä ihmeessä osallistu keskusteluun, jos koet sen noin raskaaksi. Miniä on ihana ihminen, hänestä ei ole pahaa sanottavaa.

ap

minäsi siis on ihana suomalaisnainen ja silti sinusta suomalaisnaiset ovat hirveitä ja nirsoja. jepjep. pelkästään se, että miniäsi on ihana ihminen, kertoo siitä että suomalaisnaiset eivät ole nirsoja. case closed.

Miniäni on yhdysvaltalainen, jos et ryyppäämiseltäsi muista sitä.

ap

mihin se sinun toinen poikalapsesi katosi?

Miten niin katosi?

ap

kun kysyin hänestä, että oletko tyytyväinen hänen vaimoosi, niin sinä vastasitkin sitten silikonipoikasi vaimosta, että maailman ihanin ihminen. Eikös se toinen poikasi, se joka oli suomessa, ollut saanut naisen suomesta, että hänestä vain kyselin, että onko hänkin hirveä suomalainen nainen, kun aloituksesi perusteella kaikki suominaiset on ihan kauheita. Vai onko siis tämä toinenkin poikasi mennyt silikonilaaksoon ja heti sinne päästyään saanut valkoihoisen amerikkalaisen kainaloonsa?

Nämä sinun juttusi alkavat olla päihteiden käyttösi takia niin sekavia, että normaalilla ihmisellä ei ole mahdollisuuksia pysyä kärryillä. Kuuntele itseäsi: silikonipoika, silikonilaakso... mitä hemmettiä?

ap

en kylläkään käytä päihteitä. join desilitran valkoviiniä vuonna 2017, sitä ennen taisin juoda kokonaiden 1/3 litran lonkeron vuonna 2012.

Kas, poikasi ei ole ehtinyt valistaa sinua silikonilaakso-nimen taustoista. Hassua. Yleensä sinne muuttaneet alkavat itse vitsailla siitä aika nopeasti.

Meillä ei ole tapana puhua mistään silikoneista lastemme kanssa, mutta tapansa toki kullakin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n perusteet joilla hän väittää suomi naisia nirsoiksi on vähintäänkin kyseenalaisia. Kun toinen hänen pojistaan ei löytänyt kotimaasta tyttöystävää -> kaikki suomalaisnaiset on nirsoja. Ilmeisesti sen toisen pojan tyttöystävä ja kaikki ne muut ihan tavallisten suomalaismiesten kanssa pariutuneet on sitten harvinaisia poikkeuksia? Mitenkään ei voi olla mahdollista, että se olikin oma poika joka oli nirso? Kuvitteleeko ap, että poika tosiaan kertoo äidilleen kaiken treffailuistaan ihan täysin puolueettomasti? Ja että äidin käsitys pojasta voi olla melko ruusuisten lasien läpi katsottu? En tarkoita, että pojassa olisi mitään vikaa, varmasti fiksu nuori mies ja mukavaa että löysi sopivan kumppanin itselleen.

Amerikkalaisnaiset taitaa arvostaa miehessä hieman eri asioita ja onhan ulkomaalainen tavallaan aina eksoottisempi ja jännittävämpi ihan molempien silmissä, joten semmoista pientä jännitystä kaipaavalle ulkomaalaisen kanssa tulee helpommin sitä kipinää. Eikä siinä ole mitään väärää, hieno homma että poika uskalsi lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja kävi vielä noin onnekkaasti myös naisrintamalla.

En ole edes väittänyt, että suomalaiset naiset ovat nirsoja, vaan ihmettelin vain asiaa. Siitäkös palstaprinsessat sitten pillastuivat.

ap

Nimenomaan niinhän sinä väitit.

En väittänyt. Aloituksessa on kysymys, mikä on eri asia kuin väite.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole edes väittänyt, että suomalaiset naiset ovat nirsoja, vaan ihmettelin vain asiaa. Siitäkös palstaprinsessat sitten pillastuivat.

ap

ensimmäisestä viestistäsi:

"Ihmettelen suomalaisten naisten nirsoutta. Miksi ihmeessä suomalaisnaiset ovat nirsoja?"

Aika lailla näyttää siltä, että nimenomaan väitit, että suomalaiset naiset ovat nirsoja. Mutta toki sinä tähänkin keksit jotain seliteltävää.

Ei nuo ole mitään väitteitä. Väite olisi: Suomalaiset naiset ovat nirsoja. Nuo minun kirjoittamani ovat ihmettelyä ja kysymys.

ap

Poika oli sosiaalinen torso. Suomessa miehen pitää tehdä aloitteita, jollei ole tyyliin supermallin näköinen tai jossain mediaseksikkäässä ammatissa. Yhdysvalloissa small talk kulttuuri, ja meno, että naapurit saattavat tulla soittelemaan ovikelloa, ja kutsumaan itsesnsä kylään, mullistavat tuollaisten sosiaalisten torsojen maailman. Se on tämä kulttuuri, eikä vika ole niinkään  suomalaisissa naisissa.