Ikääntymisen merkit naamassa, koville ottaa.
Ei vastaa oma mielikuva naamasta enää ollenkaan peilistä näkyvää. Ihan hirvittävän nopeasti on naama ikääntynyt kun täytti 40v enkä pysy muutoksessa mukana. Kaula kaikista pahin alue. En olisi ikinä uskonut että on näin vaikea hyväksyä asiaa, olin niitä jotka nuorempana piti kauneuskirurgiaan turvautuvia jotenkin älyttömän turhamaisina. Ja seassa oli myös nuoruuden itsevarmuutta, että minähän pidän huolta itsestäni syömällä oikein, liikkumalla ja hoitamalla ihoani joten ikäännyn tyylikkäästi eikä isoja rupsahtamisia tule. No, miten kävikään... Kohtalotovereita? Hyväksyitkö vain asian vai turvauduitko hoitoihin/kirurgiaan/pistoksiin tms?
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
N53 kirjoitti:
Mua ärsyttää kun kasvot alkaa roikkua, niin kuin hamsterilla. Ja yläluomet on liian raskaat. Heti kun on varaa, leikkaan ne. Ryppyjä mulle ei tule, iho on yhä niin rasvainen että joudun monta kertaa päivässä pyyhkimään kasvoja. Hiukset alkaa harmaantua, mutta se ei haittaa.
Eniten harmittaa, kun rinnat roikkuu, kroppa on pilalla ja täynnä raskausarpia, lihomisen vuoksi. Vaikka laihtuisin, en tule enää koskaan olemaan kiinteä.
Järkikään ei toimi enää, ja väsyn helposti sekä fyysisesti että henkisesti. Huoh. Oon tulossa vanhaksi.
Olisiko hormonikorvaushoidon paikka?
En ole tuo edellinen, mutta itse olen koittanut saada hormonikorvaushoitoa, eipä onnistunut. Tämä taitaa olla näitä hoitoja joita tyrkytetään juuri niille, jotka eivät sitä halua (ja sitten lääkärit valittaa mediassa, miten naiset turhaa pelkäävät hoitoa) ja sitten me jotka itse sitä toivomme, olemmekin jotenkin epäilyttäviä, koska ei ole normaalia sitä toivoa. Ja saamatta jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N53 kirjoitti:
Mua ärsyttää kun kasvot alkaa roikkua, niin kuin hamsterilla. Ja yläluomet on liian raskaat. Heti kun on varaa, leikkaan ne. Ryppyjä mulle ei tule, iho on yhä niin rasvainen että joudun monta kertaa päivässä pyyhkimään kasvoja. Hiukset alkaa harmaantua, mutta se ei haittaa.
Eniten harmittaa, kun rinnat roikkuu, kroppa on pilalla ja täynnä raskausarpia, lihomisen vuoksi. Vaikka laihtuisin, en tule enää koskaan olemaan kiinteä.
Järkikään ei toimi enää, ja väsyn helposti sekä fyysisesti että henkisesti. Huoh. Oon tulossa vanhaksi.
Olisiko hormonikorvaushoidon paikka?
En ole tuo edellinen, mutta itse olen koittanut saada hormonikorvaushoitoa, eipä onnistunut. Tämä taitaa olla näitä hoitoja joita tyrkytetään juuri niille, jotka eivät sitä halua (ja sitten lääkärit valittaa mediassa, miten naiset turhaa pelkäävät hoitoa) ja sitten me jotka itse sitä toivomme, olemmekin jotenkin epäilyttäviä, koska ei ole normaalia sitä toivoa. Ja saamatta jää.
Luulisi, että sen saa kun vain pyytää. Estrogeenia on myös humalassa. Voit tehdä humalakävyistä teetä ja juoda sitä. Itse en ole juonut vähään aikaan, kun mulla alkoivat menkat uudestaan humalateestä enkä niitä halua enää.
Jos ei halua vanhentua, pitää jättää elämä elämättä ja kuolla nuorena.
Ei voi kakkua säästää ja syödä.
Jokaisella sukupolvella on aikansa loistaa ja nyt on nuorempien vuoro ja meidän vuoro on mennyt ohi.
Ja onko kirurgiset toimenpiteet ja botox sen kauniipia, kun naama on turvonnut kuin juopolla ja lihakset halvaantuneet. Ei minusta.
Se näyttää surkealta.
Ja onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina kaunis, ryppyinen ja päivineen, oli minkä ikäinen tahansa, oli vaikka 60v tai 90v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua rypistyminen haittaa, mutta se kiusallinen ihon kuivuminen mihin ei mikään voide tunnu auttavan. On todella epämukava tunne kun iho on aina kuivan tuntuinen. Täytyy vissiin kokeilla sitä hyalourinhappoa, kun sitä niin paljon hehkutetaan.
Iho kuivuu jos peset puhdistusaineilla kasvojen luontaisen öljyn joka päivä pois
No minä en edes meikkaa, joten en käytä varsinaisia puhdistusaineita juurikaan, enkä ihon kuorintoja jne muuta kuin satunnaisesti. Kyllä minä nyt huuhtelen naamani vedellä ihan jo suihkussa käydessäni ja aamuisin virkistyäkseni. Ei sitä ihan naama luontaisista öljystä kiiltäen voi aina mennä, silloin tulee taas muita ongelmia, kuten tukkeutuneita ihohuokosia. Mutta kyllä se nyt vaan on ihan tieteellisesti todistettua faktaa, että elimistön oma kosteuden pitävyys (eli se mitä elimistön oma hyalourinhappo tekee) alkaa hiipua iän myötä, ihan samoin kuin moni muukin asia. Muutenhan mitään vanhenemista ei edes tapahtuisi.
Itse 42v ja vielä ei ryppyjä tai ikääntymisen merkkejä mut tiedän et on vaan ajan kysymys. Alkossakaan ei ole kysytty papereita kun 40v täytin paita nyt korona-aikana kunnollut maski. Mut joo, pelottaa sikana.
Minä vihaan mun huuliryppyjä, ne tekee naaman 20 vuotta vanhemmaksi. Mitkään voiteet ei auta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua vanhentua, pitää jättää elämä elämättä ja kuolla nuorena.
Ei voi kakkua säästää ja syödä.
Jokaisella sukupolvella on aikansa loistaa ja nyt on nuorempien vuoro ja meidän vuoro on mennyt ohi.
Ja onko kirurgiset toimenpiteet ja botox sen kauniipia, kun naama on turvonnut kuin juopolla ja lihakset halvaantuneet. Ei minusta.
Se näyttää surkealta.Ja onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina kaunis, ryppyinen ja päivineen, oli minkä ikäinen tahansa, oli vaikka 60v tai 90v.
Ne kauneusleikkauksia tehneet vanhat naiset näyttää jotenkin kaikki samalta. Siis niin kuin...äh en osaa edes kuvailla sitä. Mutta heiltä on ne omat ominaispiirteet kadonneet ja kaikki on sellaisia saman näköisiä vahanukkeja. Onko se sitten hyvän näköistä? Ei minusta ainakaan ole. En minä pelkää ryppyjä, antaa tulla vaan. Tärkeintä on huolehtia itsestään ja terveydestään. Ulkonäkö on lähinnä seurausta siitä kaikesta, että olet jaksanut huolehtia itsestäsi, tai jos et ole. Ja kumpikin on ok, koska se vaan kertoo siitä minkälainen elämä juuri sinulla oli. Jos se itsestä huolehtiminen jäi heikoksi, siihenkin pitäisi osata suhtautua empatialla, että tuolla ihmisellä oli vähän vaikeampi tie kulkea, mutta hänkin on edelleen täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelisin, jos sanoisin, ettei vanhenemisen tiedostaminen yhtään ahdista. Mutta se on todellakin yksi pienimmistä murheista mun elämässä enkä todellakaan aio ryhtyä mihinkään dramaattisiin toimenpiteisiin. Vanheneminen on luonnollista jos elää. (Olen 49.)
Nykyään ei tarvitse tehdä mitään dramaattista, on edullisia toimivia pikkukeinoja. Mutta jokainen niinku tykkää.
Paikassa missä käyn sokeroinnissa tehdään myös kaiken maailman täytehoitoja ym. Kyllä ne pikkukeinotkin näkyy, tullaan vaan itse niin sokeaksi sille. Kilometrin päähän näkyy ne joilla täytettä nahan alla. Iho on sellaisen oudon turvonneen ja kireän näköinen. Yhtään ne ei nuorenna, tekee ihmisen vain oudon näköiseksi.
Jospa tulevaisuudessa kehitetään jokin ns poistumispilleri, jonka saisi halutessaan 40 vuoden jälkeen/siitä edespäin. Kaikki eivät välttämättä halua elää ns pitkitettyä vanhuutta sairauksien ja vaivojen kanssa. Millaista elämistä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua vanhentua, pitää jättää elämä elämättä ja kuolla nuorena.
Ei voi kakkua säästää ja syödä.
Jokaisella sukupolvella on aikansa loistaa ja nyt on nuorempien vuoro ja meidän vuoro on mennyt ohi.
Ja onko kirurgiset toimenpiteet ja botox sen kauniipia, kun naama on turvonnut kuin juopolla ja lihakset halvaantuneet. Ei minusta.
Se näyttää surkealta.Ja onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina kaunis, ryppyinen ja päivineen, oli minkä ikäinen tahansa, oli vaikka 60v tai 90v.
Ne kauneusleikkauksia tehneet vanhat naiset näyttää jotenkin kaikki samalta. Siis niin kuin...äh en osaa edes kuvailla sitä. Mutta heiltä on ne omat ominaispiirteet kadonneet ja kaikki on sellaisia saman näköisiä vahanukkeja. Onko se sitten hyvän näköistä? Ei minusta ainakaan ole. En minä pelkää ryppyjä, antaa tulla vaan. Tärkeintä on huolehtia itsestään ja terveydestään. Ulkonäkö on lähinnä seurausta siitä kaikesta, että olet jaksanut huolehtia itsestäsi, tai jos et ole. Ja kumpikin on ok, koska se vaan kertoo siitä minkälainen elämä juuri sinulla oli. Jos se itsestä huolehtiminen jäi heikoksi, siihenkin pitäisi osata suhtautua empatialla, että tuolla ihmisellä oli vähän vaikeampi tie kulkea, mutta hänkin on edelleen täällä.
Tämä. Ne kaikki näyttävät samalta. Irvokkailta ja vähän surullisilta. Katsoo vaikka jotain Madonnaa ja hänellä olleet kalleimmat, parhaat kirurgit. Ei silti näytä yhtään Jylhää/Tuksua paremmalta.
Miksei miehet tee tämäntyyliisä aloituksia koskaan?
Jäikö hyaluronihappo ja retinoliseerumi käyttämättä? Aika jännä et tollein äkkiä naama rupsahtaa. Oletko varma, ettei kyse ole sairaudesta? Vanhoille ihmisille tulee kaikenlaista sairautta mikä näkyy ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei miehet tee tämäntyyliisä aloituksia koskaan?
Miehistä tulee charmikkaita hopeakettuja ikääntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei miehet tee tämäntyyliisä aloituksia koskaan?
Miehistä tulee charmikkaita hopeakettuja ikääntyessään.
Ei tule, miehet ei vaan ole niin narsisteja että haluavat näyttää maailman kauneimmalta aina
Ymmärrän sinua AP.
Oma iho vanhentunut viimeisen vuoden aikana melko yhtäkkiä. Hankala tottua nopeaan muutokseen. Olen nyt pari kertaa käynyt micromeso hoidossa ja siitä on ollut apua , mutta ajan kysymyshän tämä vain on.
En ole koskaan harkinnut kirurgisia toimenpiteitä mutta saattaahan sekin päivä vielä tulla vastaan. Yritän ajatella että ikä tuo ainakin uskottavuutta työelämässä.
Olen myös huomannut että oman äitini suhtautuminen tähän kaikkeen vaikuttaa paljonkin. Hän on aina kehunut itseään ja nuorekasta ihoaan ja selkeästi tehnyt siitä asian. Yritänkin nyt olla puhumatta omista pohdinnoistani mitään oman lapseni kuullen ettei sama kriittinen suhtautuminen siirry eteenpäin.
20v itselleni antaisin nyt neuvon että käytä aurinkosuojakerrointa aina kun menet ulos!
Vanhenemisessa ei ole naisilla muuta kuin lisääntymiskyvyn kadottaminen. Jos lapset on tehty niin miksi ihmeessä naiset ottavat kauheaa stressiä rypyistä? Tärkeämpää olisi huolehtia liikunnasta, ihan oman elämänlaadun kannalta. Toista on tietysti joillain poppistaroilla, jotka myyvät seksikkyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua vanhentua, pitää jättää elämä elämättä ja kuolla nuorena.
Ei voi kakkua säästää ja syödä.
Jokaisella sukupolvella on aikansa loistaa ja nyt on nuorempien vuoro ja meidän vuoro on mennyt ohi.
Ja onko kirurgiset toimenpiteet ja botox sen kauniipia, kun naama on turvonnut kuin juopolla ja lihakset halvaantuneet. Ei minusta.
Se näyttää surkealta.Ja onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina kaunis, ryppyinen ja päivineen, oli minkä ikäinen tahansa, oli vaikka 60v tai 90v.
Ne kauneusleikkauksia tehneet vanhat naiset näyttää jotenkin kaikki samalta. Siis niin kuin...äh en osaa edes kuvailla sitä. Mutta heiltä on ne omat ominaispiirteet kadonneet ja kaikki on sellaisia saman näköisiä vahanukkeja. Onko se sitten hyvän näköistä? Ei minusta ainakaan ole. En minä pelkää ryppyjä, antaa tulla vaan. Tärkeintä on huolehtia itsestään ja terveydestään. Ulkonäkö on lähinnä seurausta siitä kaikesta, että olet jaksanut huolehtia itsestäsi, tai jos et ole. Ja kumpikin on ok, koska se vaan kertoo siitä minkälainen elämä juuri sinulla oli. Jos se itsestä huolehtiminen jäi heikoksi, siihenkin pitäisi osata suhtautua empatialla, että tuolla ihmisellä oli vähän vaikeampi tie kulkea, mutta hänkin on edelleen täällä.
Tämä. Ne kaikki näyttävät samalta. Irvokkailta ja vähän surullisilta. Katsoo vaikka jotain Madonnaa ja hänellä olleet kalleimmat, parhaat kirurgit. Ei silti näytä yhtään Jylhää/Tuksua paremmalta.
Edelleen tämä. Ne näyttävät todella samalta, kun omat persoonalliset kasvonpiirteet, ilmeet ja eleet ovat kadonneet, joka tekee juuri kasvoista ainutlaatuiset ja kauniit.
Todellisuudessa täyteaineet turvottavat ja halvaannutetaan kasvolihakset keinotekoisesti hermojen vauriolla. Onko halvaantunut kasvojen lihakset kauneimmat kuin rypyt, se lienee katsojan silmässä.
Kriisit on tehty opittaviksi, ei niiden välttämiseksi.
Ikääntyminen on ehdottomasti maailman luonnollisin asia, se alkaa ensimmäisestä parkaisusta ja loppuu sitten, kun aikamme on ohi. Kyllä, olemme turhamaisia tässä kulttuurissa, se on luonnollista, mutta ehkä ikäkriisin tarkoitus on kuitenkin sekin, ettei mennä siihen kriisiin mukaan, vaan käsitellään kuolevaisuuttamme ja hyväksytäään itsemme sitten hyvin erilaisena kuin toivoisimme olevan. Tuskin sitä kriisiä voi lykkäämällä sivuuttaa, se tulee toisesta kulmasta sitten vastaan.
Kyllä tämä yhteiskunta on viallinen, että oikeasti hyvänä ja kelpona ratkaisuna nähdään joitakin kirurgisia toimenpiteitä; oikeasti.
Mikä on vaihtoehto vanhenemiselle ja sen merkeille?
Kuolema- onko parempi?
Millä teet hevikuorinnan? Miten laitat langat ja mistä saat niitä?