Kovasti väitetään että Amerikassa kovat elämiskulut syö isojen palkkojen ja kevyen verotuksen hyödyt. Selittäkääpä nyt..
..että paljonko sen vuositasolla yli 100,000$ ansaitsevan kalifornialaisen poliisin elämiskulut vuositasolla oikein ovat? Oletetaan että asuu single family homessa jossain 50km säteellä Los Angelesin keskustasta, vaimo on ammatiltaan esim. terveydenhoitaja ja perheellä on kaksi ala-asteikäistä lasta.
Väitän tässä ja nyt, että tuolla pollarilla jää pakollisten elinkulujen jälkeen käteen kulutettavaksi enemmän kuin suomalainen keskituloinen palkansaaja saa bruttona vuodessa.
Kommentit (1560)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kyllä amerikkalainen kauhistuisi, kun näkisi päivystysjonon suomalaisessa sairaalassa...
Ja höpöhöpö. Yksityiset lääkäriasemat on yksityisiä täälläkin. Paövelua saa nopeasti kun on varaa maksaa. Free clinicit ja triage näyttää aivan samalle siellä ja täällä.
Hei talousoppineet, kertojaa ihmeessä kuinka palvelu toteutuu laadukkaammin ja asiakkaalleen kokonaisedullisemmin kun joka välissä on palveluntuottajan tuotto-odotus, n 8-13% hyväksyttävä taso.
Olen monta kertaa pyytanyt jotain suomalaista selittamaan mika on julkinen ja yksityinen sairaanhoito USAssa. Selitysta vaan ei kuulu. Mina kuulun Northwestern Medical Groupin hoitopiiriin. Ihan julkista on toiminta. Useita sairaaloita ja pikaklinikoita. 4000 laakaria, ja 30,000 tyontekijaa. Aina paasee laakariin vaikka samana paivana.
Katso tuosta.
Systeemi on kallis muihin maihin verrattuna ja kilpailu ei toimi, koska terveydenhuoltoa tarvitsee harvoin ja sitten kun tarvitsee niitä kalliita palveluita ei ole aikaa/ voimia kilpailuttaa, Vähän tuon videon logiiikka ontuu koska voisi olettaa että olisi vakuutusyhtiöden intresseissä kilpailuttaa palvelut, ja tarjota niitä kustannustehokkaasti asiakkaille, mutta en ymmärrä miksi tämä ei toimi. Kenties alalle on syntynyt jonkinlainen monopoli?
Tuossa unohtui järjestelmän tyhjäkäynti, Suomessa on jonot mutta tuolla lääkärille pääsee heti, tämä tarkoittaa sitä että henkilökunnalla on luppoaikaa reilusti, mikä olisi ennekuulumatonta Suomessa.
Sitten on aivan järjettömät palkat The mean salary of a doctor in the United States is $294,000/year according to a Medscape Report. eli mediaaniansio on n.$300000, samoin muukin sairaanhoito henkilöstö tienaa huimasti. Myös kokeiden ja kaikkien testien määrä on eri luokkaa kuin Suomessa, varmasti niitäkin tehdään turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloista tulevalle keskiluokkaiselle ihmiselle Suomi vaikuttaa kieltämättä aika takapajuiselle. Yleisen vähävaraisuuden lisäksi silmään pistää varmasti esimerkiksi korkeatasoisten yliopistojen puute. Vähän niin kuin suomalainen menisi katsomaan elintasoa entisen itäblokin maihin.
Joillekin Suomi on tietysti hyvä paikka, parhaana esimerkkinä varmasti pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät halua työllistyä.
USA:n suurkaupungit on täynnä kadulla asuvia ihmisiä. Ja tämä yhdessä maailman rikkaimmista maista.
Täynnä ja täynnä. Mutta se on sitä vapautta, että jokainen saa, mitä vapailla markkinoilla ansaitsee.
Vapaan järjestelmän sivutuote on, että keskimääräinen kansalainen on huomattavan vauras.
Mikä on amerikkalaisten kotitalouksien nettovarallisuus keskimäärin? Myös nettovarallisuuden mediaani kiinnostaisi. Noissa kahdessa tunnusluvussa todennäköisesti erittäin suuri ero siellä.
Suomalaiset eivät ymmärrä miten varakkaita jenkit oikeasti ovat. Tuijotellaan vaan vasureina niitä huono-osaisia, jotka eivät kuitenkaan ole mikään iso prosentti isosta kansasta.
What is the average net worth of an American household?
$748,800
According to the most recent report — released in September 2020 with data collected in 2019 — the overall mean or average net worth of U.S. households is $748,800.
Samoin suomalaisten kritiikissä ylikorostuu AINA ne lääkärikäynnit ja lääkkeet. Valtaosa ihmisistä elää elämänsä ilman vakavaa sairastumista tai lääkärissä juoksemisen kierrettä, joten en pitäisi sitä nyt sellaisena kriteerinä, mitä sitä näissä vertailuissa aina kovasti yritetään korostaa.
Suomalainen ei myöskään ymmärrä yhdysvaltalaista yhteisöllisyyttä. Seurakunnat, naapuristot ym. saattavat olla hyvin tukevia yhteisöjä, jotka pitävät huolta omistaan. Hyvä esimerkki on New Yorkin ortodoksijuutalaisten yhteisö, jolla on omaan käyttöön jopa omat ambulanssit ja yhteisön jäsenet työllistyvät yhtiesön omiin yrityksiin.
On myös otettava huomioon amerikkalaisten yleisesti harrastama hyväntekeväisyys, charity, johon annetaan reippaasti taloudellista panostusta tai omaa aikaa. Siitähän saa tehdä verovähennyksetkin.
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kansainväliset tutkimukset ja vertailut sen kertoo. USAssa hoito on surkeinta ja kalleinta. Lähes mikä tahansa Euroopan maa pärjää vertailuissa paremmin.
Ihan kukkua. Yhdysvalloissa on ylivoimaisesti maailman paras terveydenhuolto, mutta sen kattavuus on rajattu. Ne kenellä on siihen varaa, elävät suurin piirtein ikuisesti. Sen sijaan kaikilla ei ole siihen mitään jakoa. Suomessa on kohtuullinen terveydenhoito kaikille. Muutenkin Yhdysvalloissa rahalla saa. Sukulaiseni on vanhainkodissa, ikä lähentelee sataa. Jokaisella asukilla on oma yksityinen hoitaja. Vanhainkodissa on kaikenlaisia aktiviteetteja mm. oma elokuvateatteri. Ravintolassa tarjoillaan kauniisti katetuista pöydistä ruokaa, jonka voi ruokalistasta valita. Myös vieraat voi ravintolan kabineteissa ruokkia hyvällä ravintolaruualla. Suomessa jos on tuuria, saa vaipan vaihdettua.
Olen kaynyt tutustumiskaynnilla yhdessa vanhainkodissa USAssa. Meille tutustujille tarjottiin maukas lounas viinin kanssa, kokki tuli tervehtimaan. Oli punttisali, kampaaja. Minibussi vei kaupungille ostoksille ja laakarikaynneille. Laaja kaunis puutarha ja niin iso alue etta asukkaat liikkuivat golfkarryilla paikasta toiseen. Jokaisessa huoneessa nappi jota piti painaa kun herasi etta hoitajat tiesivat etta ei mitaan hataa.
Ajatella jos kaikki saisivat elää noin! Mutta ei.
Meanwhile, Mexico Cityssä 3-vuotias kaivaa kaatopaikalta ruoantähteitä, Manilassa 9-vuotias tarjoilee palveluja setämiehille, jotta äiti saa maksettua vuokran ja mummullekin ruoan ja vaikeasta skitsofreniasta kärsivä nukkuu San Franciscon Mission streetillä pahvilaatikon alla shoppailevien oman onnensa seppien viilettäessä ohi Iphone korvallaan.
En nyt sano, että täydellinen sosiaalinen tasapäistäminen on mahdollista tai edes tavoiteltavaa, mutta ihmeen häpeilemättömästi materialistisia ja, anteeksi nyt, mutta suoraan sanottuna ahneita, täällä moni tuntuu olevan. "Vähemmän veroja mulle, enemmän fyrkkaa mulle, haluun 4 autoo ja jättimäisen McMansionin, skitsofrenia on skitsofreenikon ongelma, ois käsitellyt traumansa paremmin siellä Irakissa hei..kaikilla on samat mahdollisuudet"
Olen huomannut kyllä USA:n suurissa kaupungeissa, että valtaosa ihmisistä kykenee sivuuttamaan ne vähemmän menestyjät suvereenisti, ikään kuin puoliksi sokeina. Minä valitettavasti en. Yöunet menee. Siksi en halua asua minkään valtakunnan valtiossa, joka politiikallaan ylläpitää noin räikeää heikompien laiminlyöntiä vaikka rahaahan tämänkin langan mukaan on vaikka lämpimikseen poltella.
Joskus sitä toivoo toiselle ihmiselle vaikka tornadon reitille osumisen, hieman toisi nöyryyttä kun kerran omalle kohdalle osuisi huolella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kyllä amerikkalainen kauhistuisi, kun näkisi päivystysjonon suomalaisessa sairaalassa...
Ja höpöhöpö. Yksityiset lääkäriasemat on yksityisiä täälläkin. Paövelua saa nopeasti kun on varaa maksaa. Free clinicit ja triage näyttää aivan samalle siellä ja täällä.
Hei talousoppineet, kertojaa ihmeessä kuinka palvelu toteutuu laadukkaammin ja asiakkaalleen kokonaisedullisemmin kun joka välissä on palveluntuottajan tuotto-odotus, n 8-13% hyväksyttävä taso.
Olen monta kertaa pyytanyt jotain suomalaista selittamaan mika on julkinen ja yksityinen sairaanhoito USAssa. Selitysta vaan ei kuulu. Mina kuulun Northwestern Medical Groupin hoitopiiriin. Ihan julkista on toiminta. Useita sairaaloita ja pikaklinikoita. 4000 laakaria, ja 30,000 tyontekijaa. Aina paasee laakariin vaikka samana paivana.
Katso tuosta.
Systeemi on kallis muihin maihin verrattuna ja kilpailu ei toimi, koska terveydenhuoltoa tarvitsee harvoin ja sitten kun tarvitsee niitä kalliita palveluita ei ole aikaa/ voimia kilpailuttaa, Vähän tuon videon logiiikka ontuu koska voisi olettaa että olisi vakuutusyhtiöden intresseissä kilpailuttaa palvelut, ja tarjota niitä kustannustehokkaasti asiakkaille, mutta en ymmärrä miksi tämä ei toimi. Kenties alalle on syntynyt jonkinlainen monopoli?
Tuossa unohtui järjestelmän tyhjäkäynti, Suomessa on jonot mutta tuolla lääkärille pääsee heti, tämä tarkoittaa sitä että henkilökunnalla on luppoaikaa reilusti, mikä olisi ennekuulumatonta Suomessa.
Sitten on aivan järjettömät palkat The mean salary of a doctor in the United States is $294,000/year according to a Medscape Report. eli mediaaniansio on n.$300000, samoin muukin sairaanhoito henkilöstö tienaa huimasti. Myös kokeiden ja kaikkien testien määrä on eri luokkaa kuin Suomessa, varmasti niitäkin tehdään turhaan.
Sen lisäksi, että lääkäreiden palkat on hurjan korkeat, lääkäriliitto on myös pitänyt huolen siitä että töitä riittää. Esim hoitajien ja kätilöiden valtuudet on paljon pienemmät kuin Suomessa ja melkein joka asiaan tarvitaan lääkäriä. Onhan siinä hyvät puolensa, että on aina lääkäri paikalla, mutta se tulee noilla lääkäreiden palkoilla todella kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on aivan järjettömät palkat The mean salary of a doctor in the United States is $294,000/year according to a Medscape Report. eli mediaaniansio on n.$300000, samoin muukin sairaanhoito henkilöstö tienaa huimasti.
Järjettömän hintaista on myös lääkäreiden vakuuttaminen hoitovirheitä vastaan. Sehän yksi rajusti kuluja nostava tekijä on, että lääkäreiden täytyy joka käänteessä pyrkiä turvaamaan selustansa esimerkiksi melkein aina turhilla testeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monta kertaa pyytanyt jotain suomalaista selittamaan mika on julkinen ja yksityinen sairaanhoito USAssa. Selitysta vaan ei kuulu. Mina kuulun Northwestern Medical Groupin hoitopiiriin. Ihan julkista on toiminta. Useita sairaaloita ja pikaklinikoita. 4000 laakaria, ja 30,000 tyontekijaa. Aina paasee laakariin vaikka samana paivana.
Miten tuo terveydenhoito oikeasti toimii, selittäkääpä suomalaiselle.
Youtubessa on video usalaisesta moottoripyöräilijästä, joka kaatuu ja loukkaa itsensä pahasti. Apuun tulevat ihmiset kysyvät, tilataanko ambulanssi ja moottoripyöräilijä sanoo tuskissaan, että ei, koska ei ole vakuutusta.
Usalaisella foorumilla, jossa asiasta keskusteltiin, oltiin yksimielisesti sitä mieltä, että moottoripyöräily ei kuulu ihmisille, joilla ei ole rahaa vakuutukseen.
Olen kuullut monesti muulloinkin, että ennen kuin ambulanssilla viedään sairaalaan, kysellään vakuutusta.
Ovatko nämä ihan höpöjuttuja vai totta?
Jos USAssa on ilman vakuutusta niin kuin monet ovat ja loukkaantuu tai sairastuu vakavasti, niin mitä
Viedään sairaalaan ja hoidetaan tietty pälli. Luuletko, että siellä konkataan jalka poikki kaduilla.
Amerikassa kadut on täynnä kaduille kuolleita. Siihen jätetään makaamaan jos ei ole vakuutusta. Aamulla jäteauto kerää ruumiit ja kippaa jokeen.
Ei kyllä ne käytetään hyödyksi kun kapitalistisessa maassa kerran ollaan, ehjemmistä tehdään varaosia keskiluokalle (rikkaat käyttää vain eläviä), huonommat jauhetaan vegaanijauhelihaksi...
.
Viikolla kerrottiin uutisissa ihmisruumiiden kompostoinnista Washingtonissa ja Utahissa. Olisiko tämä käypäinen ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kyllä amerikkalainen kauhistuisi, kun näkisi päivystysjonon suomalaisessa sairaalassa...
Ja höpöhöpö. Yksityiset lääkäriasemat on yksityisiä täälläkin. Paövelua saa nopeasti kun on varaa maksaa. Free clinicit ja triage näyttää aivan samalle siellä ja täällä.
Hei talousoppineet, kertojaa ihmeessä kuinka palvelu toteutuu laadukkaammin ja asiakkaalleen kokonaisedullisemmin kun joka välissä on palveluntuottajan tuotto-odotus, n 8-13% hyväksyttävä taso.
Olen monta kertaa pyytanyt jotain suomalaista selittamaan mika on julkinen ja yksityinen sairaanhoito USAssa. Selitysta vaan ei kuulu. Mina kuulun Northwestern Medical Groupin hoitopiiriin. Ihan julkista on toiminta. Useita sairaaloita ja pikaklinikoita. 4000 laakaria, ja 30,000 tyontekijaa. Aina paasee laakariin vaikka samana paivana.
Mainitsemasi yritys on yksityisiä sairaanhoitopalveluja tarjoava yhtiö. Eli ei julkisen instanssin järjestämä palvelu. Toiminnan ja asiakasmaksut rahoittaa vakuutusyhtiöt ja osin yksityishenkilöt itse, riippuen vakuutus"suunnitelmansa" kattavuudesta. 150% alle köyhyysrajan tuloilla pääsee Medicaidin piiriin, jolloin on oikeutettu vähintään akuuttisairaanhoitoon, toiminta rahoitetaan osin osavaltio ja osin liittovaltio rahoituksella ja käytännössä hankitaan yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti ja on heikompaa kuin heille, jotka rahoittavat terveydenhuoltonsa yksityisen vakuutussuunnitelman kautta.
Lisäksi on kolmannen sektorin ylläpitämiä ns ilmaisklinikoita. Osaan et tarvitse edes paikallista sosiaaliturvatunnusta päästäksesi asioimaan. Näitä ei toki ole joka paikkakunnalla ja nämä kärsivät valtavasta resurssipulasta.
Suomessa julkisella tarkoitetaan sairaanhoitopiirien järjestämää terveyden -ja sairaanhoidon palvelutuotantoa. Se on käyttäjälleen ilmainen /sairaalapäivämaksun tai poliklinikka maksun (muutaman kymppiä) kokoinen. Olen henkilökohtaisesti kokenut saatavuuden palveluille hyvänä, toki päivystyksessä olen joskus odottanut lääkäriinpääsyä tovin. Viimeksi kävin asentamassa kierukan julkisella, ajan sain seuraavalle viikolle paikalliseen terveyskeskukseen, palvelu oli maksuton.
Yksityiselle olen työterveyshuollon kautta päässyt heti. Oletan näin olevan myös heidän kohdalla, jotka ovat hankkineet itselleen jonkinlaisen sairaskuluvakuutuksen.
Minä puolestaan kysyin kuinka palvelun laatu ja saatavuus paranee kustannusyksikköä kohden jos palveluntuotanto on voittoa tavoittelevaa. Tätä yhtälöä en kertakaikkiaan ole pystynyt matemaattisilla kyvyilläni ratkaisemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kyllä amerikkalainen kauhistuisi, kun näkisi päivystysjonon suomalaisessa sairaalassa...
Ja höpöhöpö. Yksityiset lääkäriasemat on yksityisiä täälläkin. Paövelua saa nopeasti kun on varaa maksaa. Free clinicit ja triage näyttää aivan samalle siellä ja täällä.
Hei talousoppineet, kertojaa ihmeessä kuinka palvelu toteutuu laadukkaammin ja asiakkaalleen kokonaisedullisemmin kun joka välissä on palveluntuottajan tuotto-odotus, n 8-13% hyväksyttävä taso.
Olen monta kertaa pyytanyt jotain suomalaista selittamaan mika on julkinen ja yksityinen sairaanhoito USAssa. Selitysta vaan ei kuulu. Mina kuulun Northwestern Medical Groupin hoitopiiriin. Ihan julkista on toiminta. Useita sairaaloita ja pikaklinikoita. 4000 laakaria, ja 30,000 tyontekijaa. Aina paasee laakariin vaikka samana paivana.
Mainitsemasi yritys on yksityisiä sairaanhoitopalveluja tarjoava yhtiö. Eli ei julkisen instanssin järjestämä palvelu. Toiminnan ja asiakasmaksut rahoittaa vakuutusyhtiöt ja osin yksityishenkilöt itse, riippuen vakuutus"suunnitelmansa" kattavuudesta. 150% alle köyhyysrajan tuloilla pääsee Medicaidin piiriin, jolloin on oikeutettu vähintään akuuttisairaanhoitoon, toiminta rahoitetaan osin osavaltio ja osin liittovaltio rahoituksella ja käytännössä hankitaan yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti ja on heikompaa kuin heille, jotka rahoittavat terveydenhuoltonsa yksityisen vakuutussuunnitelman kautta.
Lisäksi on kolmannen sektorin ylläpitämiä ns ilmaisklinikoita. Osaan et tarvitse edes paikallista sosiaaliturvatunnusta päästäksesi asioimaan. Näitä ei toki ole joka paikkakunnalla ja nämä kärsivät valtavasta resurssipulasta.
Suomessa julkisella tarkoitetaan sairaanhoitopiirien järjestämää terveyden -ja sairaanhoidon palvelutuotantoa. Se on käyttäjälleen ilmainen /sairaalapäivämaksun tai poliklinikka maksun (muutaman kymppiä) kokoinen. Olen henkilökohtaisesti kokenut saatavuuden palveluille hyvänä, toki päivystyksessä olen joskus odottanut lääkäriinpääsyä tovin. Viimeksi kävin asentamassa kierukan julkisella, ajan sain seuraavalle viikolle paikalliseen terveyskeskukseen, palvelu oli maksuton.
Yksityiselle olen työterveyshuollon kautta päässyt heti. Oletan näin olevan myös heidän kohdalla, jotka ovat hankkineet itselleen jonkinlaisen sairaskuluvakuutuksen.
Minä puolestaan kysyin kuinka palvelun laatu ja saatavuus paranee kustannusyksikköä kohden jos palveluntuotanto on voittoa tavoittelevaa. Tätä yhtälöä en kertakaikkiaan ole pystynyt matemaattisilla kyvyilläni ratkaisemaan.
Omalla kohdallani suomalainen julkisen sektorin terveydenhuolto on ollut tasoltaan vaihtelevaa. Olen ollut potilaana yliopistollisessa sairaalassa ja saanut erinomaista hoitoa ja myös leikkaushoitoa käytännössä puoli-ilmaiseksi. Sen sijaan perusterveydenhoidon palveluihin on äärimmäisen vaikeaa päästä. Helsinki ei anna tällä hetkellä lainkaan kiireettömän hoidon aikoja. Myös työterveys (Helsingin kaupungin) on äärimmäisen ruuhkautunut eikä aikoja saa lähiaikoihin lainkaan. Olen käyttänyt hyvin tyytyväisenä sitten yksityistä lääkäriasemaa, jonne olen saanut ajan, kun se on minulle ollut sopivinta. Nuo ilmaisklinikat kautta maailman lienevät lähinnä laittomasti maassaolevien tarpeisiin ja tarjoavat ainoastaan hyvin perustason terveydenhoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että noiden jättimäisten yllätyksellisten kulujen vuoksi amerikkalaisten keskeinen pelko on kodittomuus. Kun raha loppuu, katto katoaa pään päältä. Järjestelmä ei sellaista tarjoa. On pysyttävä töissä ja leivässä.
Höpö höpö, oikeasti kodittomuus on harvinaista myös USA:ssa ja siellä on tukijärjestelmät perheille. Annual Homeless Assessment Report; as of 2018, HUD reported there were roughly 553,000 homeless people in the United States on a given night,[2] or 0.17% of the population. Kodittomat ovat lähes aina päihteiden väärinkäyttäjiä.
Kodittomat kasautuvat suurkaupunkeihin (niissä on huumeita helposti saatavilla) esim. Helsingissä kodittomia on 2200 eli 0,35%, väestöstä mikä on paljon, kun ottaa huomioon meidän todella ikävän ilmaston.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että noiden jättimäisten yllätyksellisten kulujen vuoksi amerikkalaisten keskeinen pelko on kodittomuus. Kun raha loppuu, katto katoaa pään päältä. Järjestelmä ei sellaista tarjoa. On pysyttävä töissä ja leivässä.
Höpö höpö, oikeasti kodittomuus on harvinaista myös USA:ssa ja siellä on tukijärjestelmät perheille. Annual Homeless Assessment Report; as of 2018, HUD reported there were roughly 553,000 homeless people in the United States on a given night,[2] or 0.17% of the population. Kodittomat ovat lähes aina päihteiden väärinkäyttäjiä.
Kodittomat kasautuvat suurkaupunkeihin (niissä on huumeita helposti saatavilla) esim. Helsingissä kodittomia on 2200 eli 0,35%, väestöstä mikä on paljon, kun ottaa huomioon meidän todella ikävän ilmaston.
Suomessa asunnottomiksi luetaan:
ulkona tai ensisuojissa nukkuvat
asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvat
erilaisissa laitoksissa asuvat
vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa
tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona majoittuvat
Tilastot kerätään kunnilta ja ne perustuvat käytännössä asuntojonossa olevien määrään sekä asuntoloissa, laitoksissa asuvien ja niistä vapautuvien määrään, joilla ei ole asuntoa valmiina. 2/3 vailla omaa asuntoa olevista asuu jonkun läheisen luona. Suomessa asunnottomia on alle puoli promillea väestöstä. Yhdysvalloissa asunnottomuus on tilastoituna yli kolme kertaa yleisempää. Tilapäisesti läheisen luona asuvat ei tilastoida Yhdysvalloissa asunnottomien joukkoon vaan "at-risk" tilastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä apsta, mutta en haluaisi elää maassa jossa on järkyttävän paljon asunnottomia, maailman eniten ihmisiä vankilassa ja koulutuksen jälkeen mieletön laina maksettavana takaisin. Tästä viimeisestä asiasta jengi siellä oikeutetusti valittaa.
Puhumattakaan siitä jos sairastut vakavasti. Miksihän ihmiset kerää joukkorahoituksilla rahaa insuliinin?
Voi olla että jollekin prosentille jää enemmän käteen, mutta en silti haluaisi elää tollaisessa maassa. En nauti muiden kurjuuden katselemisesta. Aplle tiedoksi, niitä veroja ei kerätä siksi että sua vituttaisi vaan siksi että kun sulle tulee syöpä saat hoitoa. Ei ole järjestelmä täällä täydellinen, mutta kun läheltä seuraa läheisen syöpähoitoja ja miettii mitä maksaisi Amerikassa, niin...
Ja kumma kyllä nämä jenkkien ihailijat ovat aina varmoja että juuri he olisivat siellä huipulla. Eivät esimerkiksi tekemässä montaa työtä silti köyhyysrajalla.
Aika moni korkeakoulutettu tästäkin maasta sinne kuitenkin vuosittain lähtee ja Suomi on vaipumassa samaan itäisen Euroopan aivovientikurimukseen. Täältä lähtevät nuoret osaajat, jotka tietävät saavansa paremman elintason USA:ssa ja tänne jäävät reppanat, jotka ovat joko niin syrjäytyneitä, että eivät kykene lähtemään tai niin pelokkaita, että eivät uskalla kun voipi tulla se sairastuminen.
Aika "hauska" p r o v o. Itsekin opiskelin USA:ssa hyvässä yliopistossa tutkintoni, mutta se oli minun valintani, eivätkä Suomeen "jääneet" ole todellakaan mitään syrjäytyneitä reppanoita. Jos olisivat, niin miten Suomesta on onnistuttu rakentamaan lähes millä tahansa mittarilla yksi maailman parhaista maista? Suomihan on monella mittarilla USA:ta edellä.
Ulkosuomalainen ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä apsta, mutta en haluaisi elää maassa jossa on järkyttävän paljon asunnottomia, maailman eniten ihmisiä vankilassa ja koulutuksen jälkeen mieletön laina maksettavana takaisin. Tästä viimeisestä asiasta jengi siellä oikeutetusti valittaa.
Puhumattakaan siitä jos sairastut vakavasti. Miksihän ihmiset kerää joukkorahoituksilla rahaa insuliinin?
Voi olla että jollekin prosentille jää enemmän käteen, mutta en silti haluaisi elää tollaisessa maassa. En nauti muiden kurjuuden katselemisesta. Aplle tiedoksi, niitä veroja ei kerätä siksi että sua vituttaisi vaan siksi että kun sulle tulee syöpä saat hoitoa. Ei ole järjestelmä täällä täydellinen, mutta kun läheltä seuraa läheisen syöpähoitoja ja miettii mitä maksaisi Amerikassa, niin...
Ja kumma kyllä nämä jenkkien ihailijat ovat aina varmoja että juuri he olisivat siellä huipulla. Eivät esimerkiksi tekemässä montaa työtä silti köyhyysrajalla.
Aika moni korkeakoulutettu tästäkin maasta sinne kuitenkin vuosittain lähtee ja Suomi on vaipumassa samaan itäisen Euroopan aivovientikurimukseen. Täältä lähtevät nuoret osaajat, jotka tietävät saavansa paremman elintason USA:ssa ja tänne jäävät reppanat, jotka ovat joko niin syrjäytyneitä, että eivät kykene lähtemään tai niin pelokkaita, että eivät uskalla kun voipi tulla se sairastuminen.
Aika "hauska" p r o v o. Itsekin opiskelin USA:ssa hyvässä yliopistossa tutkintoni, mutta se oli minun valintani, eivätkä Suomeen "jääneet" ole todellakaan mitään syrjäytyneitä reppanoita. Jos olisivat, niin miten Suomesta on onnistuttu rakentamaan lähes millä tahansa mittarilla yksi maailman parhaista maista? Suomihan on monella mittarilla USA:ta edellä.
Näinhän se on. Joillekin on aivan mahdotonta ymmärtää, että ihmistä saattaisi elämässään motivoida joku muukin asia kuin raha ja materia. Suomessa arvostan jonkintasoista sosiaalista oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta (toistaiseksi ainakin täällä Karjalassa), jotakuinkin turvattua kasvun reittiä lapselle, jokamiehen oikeuksia, luontoa, ihmisiä, työelämän yhdessä sovittuja sääntöjä, hyvää toimeentuloa omalla työllä, ja työn ja vapaa-ajan yhdistämisen tasapainoa. En pidä erikoisesti ilmastosta, enkä joidenkin ihmisten jatkuvasta marinasta, en politiikasta, jolla hyvinvoinnin pohjaa rapautetaan.
Jos halajaisin muuttoa Yhdysvaltoihin, haluaisin sinne upean ja kiinnostavan luonnon vuoksi, en kääriäkseni massia hinnalla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että noiden jättimäisten yllätyksellisten kulujen vuoksi amerikkalaisten keskeinen pelko on kodittomuus. Kun raha loppuu, katto katoaa pään päältä. Järjestelmä ei sellaista tarjoa. On pysyttävä töissä ja leivässä.
Höpö höpö, oikeasti kodittomuus on harvinaista myös USA:ssa ja siellä on tukijärjestelmät perheille. Annual Homeless Assessment Report; as of 2018, HUD reported there were roughly 553,000 homeless people in the United States on a given night,[2] or 0.17% of the population. Kodittomat ovat lähes aina päihteiden väärinkäyttäjiä.
Kodittomat kasautuvat suurkaupunkeihin (niissä on huumeita helposti saatavilla) esim. Helsingissä kodittomia on 2200 eli 0,35%, väestöstä mikä on paljon, kun ottaa huomioon meidän todella ikävän ilmaston.
Suomessa asunnottomiksi luetaan:
ulkona tai ensisuojissa nukkuvat
asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvat
erilaisissa laitoksissa asuvat
vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa
tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona majoittuvat
Tilastot kerätään kunnilta ja ne perustuvat käytännössä asuntojonossa olevien määrään sekä asuntoloissa, laitoksissa asuvien ja niistä vapautuvien määrään, joilla ei ole asuntoa valmiina. 2/3 vailla omaa asuntoa olevista asuu jonkun läheisen luona. Suomessa asunnottomia on alle puoli promillea väestöstä. Yhdysvalloissa asunnottomuus on tilastoituna yli kolme kertaa yleisempää. Tilapäisesti läheisen luona asuvat ei tilastoida Yhdysvalloissa asunnottomien joukkoon vaan "at-risk" tilastoon.
Juu, mutta suhteelliset määrät ovat silti pienet ja sitäpaitsi Suomen ilmasto on oikeasti niin karu suurimman osan vuodesta, että ilman asuntoa elämä on kidutusta. On aivan eri asia asua kadulla, teltassa, hökkelissä tai autossa lauhkealla ilmastovyöhykkeellä kuin Suomen viileällä. Siltikin jopa talvisin Helsingissä asuu satoja ihmisiä ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloista tulevalle keskiluokkaiselle ihmiselle Suomi vaikuttaa kieltämättä aika takapajuiselle. Yleisen vähävaraisuuden lisäksi silmään pistää varmasti esimerkiksi korkeatasoisten yliopistojen puute. Vähän niin kuin suomalainen menisi katsomaan elintasoa entisen itäblokin maihin.
Joillekin Suomi on tietysti hyvä paikka, parhaana esimerkkinä varmasti pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät halua työllistyä.
USA:n suurkaupungit on täynnä kadulla asuvia ihmisiä. Ja tämä yhdessä maailman rikkaimmista maista.
Täynnä ja täynnä. Mutta se on sitä vapautta, että jokainen saa, mitä vapailla markkinoilla ansaitsee.
Vapaan järjestelmän sivutuote on, että keskimääräinen kansalainen on huomattavan vauras.
Mikä on amerikkalaisten kotitalouksien nettovarallisuus keskimäärin? Myös nettovarallisuuden mediaani kiinnostaisi. Noissa kahdessa tunnusluvussa todennäköisesti erittäin suuri ero siellä.
Suomalaiset eivät ymmärrä miten varakkaita jenkit oikeasti ovat. Tuijotellaan vaan vasureina niitä huono-osaisia, jotka eivät kuitenkaan ole mikään iso prosentti isosta kansasta.
What is the average net worth of an American household?
$748,800
According to the most recent report — released in September 2020 with data collected in 2019 — the overall mean or average net worth of U.S. households is $748,800.
Samoin suomalaisten kritiikissä ylikorostuu AINA ne lääkärikäynnit ja lääkkeet. Valtaosa ihmisistä elää elämänsä ilman vakavaa sairastumista tai lääkärissä juoksemisen kierrettä, joten en pitäisi sitä nyt sellaisena kriteerinä, mitä sitä näissä vertailuissa aina kovasti yritetään korostaa.
Suomalainen ei myöskään ymmärrä yhdysvaltalaista yhteisöllisyyttä. Seurakunnat, naapuristot ym. saattavat olla hyvin tukevia yhteisöjä, jotka pitävät huolta omistaan. Hyvä esimerkki on New Yorkin ortodoksijuutalaisten yhteisö, jolla on omaan käyttöön jopa omat ambulanssit ja yhteisön jäsenet työllistyvät yhtiesön omiin yrityksiin.
On myös otettava huomioon amerikkalaisten yleisesti harrastama hyväntekeväisyys, charity, johon annetaan reippaasti taloudellista panostusta tai omaa aikaa. Siitähän saa tehdä verovähennyksetkin.
No eikö samaa mahtavaa charity-henkeä riitä terveydenhuollon pyörittämiseen jotenkin järkevällä tavalla, eikä nykyistä pelleilyä, jossa moni ei ole oikeutettu saamaan kunnon hoitoa vakaviinkaan sairauksiin? Eikö tämä olisi järkevää pyörittää keräämällä riittävät verot ja hoitamalla sairauksia paremmin? USA:n charity-ihmiset, hoi, mihin yhtäkkiä katositte?
Mika kokemus oikeuttaa sinua nimittelemaan USAn terveydenhoitoa pelleilyksi? Sairaudet hoidetaan taalla paljon paremmin kuin Suomessa ikina ja minulla on omakohtaista kokemusta sanojeni takana.
Kansainväliset tutkimukset ja vertailut sen kertoo. USAssa hoito on surkeinta ja kalleinta. Lähes mikä tahansa Euroopan maa pärjää vertailuissa paremmin.
Ihan kukkua. Yhdysvalloissa on ylivoimaisesti maailman paras terveydenhuolto, mutta sen kattavuus on rajattu. Ne kenellä on siihen varaa, elävät suurin piirtein ikuisesti. Sen sijaan kaikilla ei ole siihen mitään jakoa. Suomessa on kohtuullinen terveydenhoito kaikille. Muutenkin Yhdysvalloissa rahalla saa. Sukulaiseni on vanhainkodissa, ikä lähentelee sataa. Jokaisella asukilla on oma yksityinen hoitaja. Vanhainkodissa on kaikenlaisia aktiviteetteja mm. oma elokuvateatteri. Ravintolassa tarjoillaan kauniisti katetuista pöydistä ruokaa, jonka voi ruokalistasta valita. Myös vieraat voi ravintolan kabineteissa ruokkia hyvällä ravintolaruualla. Suomessa jos on tuuria, saa vaipan vaihdettua.
Olen kaynyt tutustumiskaynnilla yhdessa vanhainkodissa USAssa. Meille tutustujille tarjottiin maukas lounas viinin kanssa, kokki tuli tervehtimaan. Oli punttisali, kampaaja. Minibussi vei kaupungille ostoksille ja laakarikaynneille. Laaja kaunis puutarha ja niin iso alue etta asukkaat liikkuivat golfkarryilla paikasta toiseen. Jokaisessa huoneessa nappi jota piti painaa kun herasi etta hoitajat tiesivat etta ei mitaan hataa.
Suomalainen sosialisti suhtautuu tuollaiseen kertomukseen kuin Neuvostoliittolainen turistiryhmä aikoinaan Stokkan näyteikkunaan. Poliittinen matkanjohtaja kertoi neuvostokansalaisille että kaikki on lavastusta. Oikeasti kapitalisti-suomalaiset kuolee kadulle nälkään ja kalliin sairaanhoidon puutteeseen.
Tämän keskustelun kommenteista puolet on vasemmistoliiton ja demareiden puoluetoimiston väen kirjoittamia.
Ei kait kukaan tosissaan kuvittele että Amerikassa ihmiset kuolee kaduille köyhyyteen ja hoidon puutteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että noiden jättimäisten yllätyksellisten kulujen vuoksi amerikkalaisten keskeinen pelko on kodittomuus. Kun raha loppuu, katto katoaa pään päältä. Järjestelmä ei sellaista tarjoa. On pysyttävä töissä ja leivässä.
Höpö höpö, oikeasti kodittomuus on harvinaista myös USA:ssa ja siellä on tukijärjestelmät perheille. Annual Homeless Assessment Report; as of 2018, HUD reported there were roughly 553,000 homeless people in the United States on a given night,[2] or 0.17% of the population. Kodittomat ovat lähes aina päihteiden väärinkäyttäjiä.
Kodittomat kasautuvat suurkaupunkeihin (niissä on huumeita helposti saatavilla) esim. Helsingissä kodittomia on 2200 eli 0,35%, väestöstä mikä on paljon, kun ottaa huomioon meidän todella ikävän ilmaston.
Arvokasta tilastotietoa.
Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että holhoavassa Suomessa kodittomat yritetään työntää pois kaduilta niin, että ne saavat enemmän rahaa, joilla on asunto. Amerikkalaiseen ajatteluun ei tällainen asumistuki sovi, vaan kodittomalle halutaan jättää vapaus käyttää tukensa niin kuin tämä haluaa. Jos ottaa mieluummin enemmän rahaa kuin asunnon, se sopii.
Vierailija kirjoitti:
Ei kait kukaan tosissaan kuvittele että Amerikassa ihmiset kuolee kaduille köyhyyteen ja hoidon puutteeseen?
Juuri niin käytännössä tapahtuu. Hoitoa ei saa kuin viime hädässä, ei silloin, kun esimerkiksi pitkäaikainen sairaus pystyttäisiin oikeasti saamaan hallintaan.
Ja senkin jälkeen on ne kestämättömät velat niskassa.
Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kallein – silti se ei toimi. 28 miljoonaa kansalaista on ilman terveysvakuutusta, eikä heillä ole varaa hoitaa terveyttään.
Terveydenhuollon epäkohdat ovat olleet vuosikymmenien ajan poliittisen keskustelun ytimessä. Järjestelmä ei perustu sairaiden ja sairauksien hoitoon vaan talouden ja terveysalan yritysten tuottavaan toimintaan.
Tutkivan journalismin dokumentti USA:n sairas terveydenhuolto paljastaa amerikkalaisen terveydenhuollon epäkohtia. Ohjelmassa kuullaan järjestelmän uhriksi joutuneita kansalaisia, terveydenhuollon asiantuntijoita, poliitikkoja ja lääketeollisuuden sisäpiiriläisiä.
Yhdysvalloissa kallis insuliini ajaa diabeetikkoja ostoksille Kanadaan. Rajan yli insuliiniostoksilla käy myös dokumentissa tavattava 30-vuotias Karyn, joka hankkii lääkkeensä kohtuulliseen hintaan Vancouverista.
Parkinsonin tautia sairastava Lawrence on joutunut taloudelliseen ahdinkoon hoitokulujen vuoksi. Amy menetti 22-vuotiaan tyttärensä, kun tämä ei päässyt hoitoon puuttuvan terveysvakuutuksen takia. Muutamaa päivää myöhemmin tytär menehtyi keuhkoveritulppaan.
Dokumentti pohtii sitä, miksi maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa kansalaisten odotettavissa oleva elinikä on laskenut vuosi toisensa jälkeen. Nykyään esimerkiksi ykköstyypin diabeetikot eivät enää mieti, kuinka pitkään he elävät. He miettivät, selviävätkö seuraavaan päivään.
”Järjestelmä tappaa potilaansa”, sanoo ohjelmassa haastateltava asiantuntija.
Healthcare System: An American Sickness? Ohjaus: Gary Grabli. Tuotanto: Capa, Ranska, 2020.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kait kukaan tosissaan kuvittele että Amerikassa ihmiset kuolee kaduille köyhyyteen ja hoidon puutteeseen?
Juuri niin käytännössä tapahtuu. Hoitoa ei saa kuin viime hädässä, ei silloin, kun esimerkiksi pitkäaikainen sairaus pystyttäisiin oikeasti saamaan hallintaan.
Ja senkin jälkeen on ne kestämättömät velat niskassa.
Ei hengenvaarallista sairautta saa jättää hoitamatta. Ja jos varaa vakuutukseen tai laskun maksamiseen ei todella ole, ei varmaan menetä mitään tekemällä henkilökohtaisen konkurssin sairastelun jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kallein – silti se ei toimi. 28 miljoonaa kansalaista on ilman terveysvakuutusta, eikä heillä ole varaa hoitaa terveyttään.
Terveydenhuollon epäkohdat ovat olleet vuosikymmenien ajan poliittisen keskustelun ytimessä. Järjestelmä ei perustu sairaiden ja sairauksien hoitoon vaan talouden ja terveysalan yritysten tuottavaan toimintaan.
Tutkivan journalismin dokumentti USA:n sairas terveydenhuolto paljastaa amerikkalaisen terveydenhuollon epäkohtia. Ohjelmassa kuullaan järjestelmän uhriksi joutuneita kansalaisia, terveydenhuollon asiantuntijoita, poliitikkoja ja lääketeollisuuden sisäpiiriläisiä.
Yhdysvalloissa kallis insuliini ajaa diabeetikkoja ostoksille Kanadaan. Rajan yli insuliiniostoksilla käy myös dokumentissa tavattava 30-vuotias Karyn, joka hankkii lääkkeensä kohtuulliseen hintaan Vancouverista.
Parkinsonin tautia sairastava Lawrence on joutunut taloudelliseen ahdinkoon hoitokulujen vuoksi. Amy menetti 22-vuotiaan tyttärensä, kun tämä ei päässyt hoitoon puuttuvan terveysvakuutuksen takia. Muutamaa päivää myöhemmin tytär menehtyi keuhkoveritulppaan.
Dokumentti pohtii sitä, miksi maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa kansalaisten odotettavissa oleva elinikä on laskenut vuosi toisensa jälkeen. Nykyään esimerkiksi ykköstyypin diabeetikot eivät enää mieti, kuinka pitkään he elävät. He miettivät, selviävätkö seuraavaan päivään.
”Järjestelmä tappaa potilaansa”, sanoo ohjelmassa haastateltava asiantuntija.
Healthcare System: An American Sickness? Ohjaus: Gary Grabli. Tuotanto: Capa, Ranska, 2020.
28 miljoonaa on aika pieni osa väestöstä. Suuri enemmistö on tälläkin mittarilla hyvässä asemassa.
Hyvin selitetty, mutta eiköhän täältä taas löydy joku joka tietää paremmin.......