Lue keskustelun säännöt.
Mitä sellaista sinulle on tapahtunut mitä luulet että kovin monelle muulle ihmiselle täällä ei ole tapahtunut?
Minä aloitan: synnyin reilut 1700g painavana keskosena.
Kommentit (2016)
Olen syönyt kymmenessä Etelä-Afrikan parhaassa ravintolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olin nukkumassa mieheni kanssa ja herään siihen kun vieras ihminen seisoo sängynpäädyssä ja sanoo kumpi tapetaan ensin.
No, kumpi?
Löysin lapseni kuolemaisillaan itsemurhayrityksen jälkeen.
Lähiomainen joutui vuosiksi vankilaan kehitysmaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olin nukkumassa mieheni kanssa ja herään siihen kun vieras ihminen seisoo sängynpäädyssä ja sanoo kumpi tapetaan ensin.
No, kumpi?
Mitäpä lottoat?
Minulla on ollut ns. henkiopas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut mieheni työn vuoksi viidessä eri ulkomaassa, yhteensä yli 15 v.
Olen salaa asunut kahden mieheni kanssa kolme vuotta. Tai siis kyllä naapurit tiesivät, mutta ei kenenkään meidän perheet tai läheiset. Liikuttiin kyllä usein kolmisin, mutta kodin ulkopuolella näyteltiin vain kavereita. Kaikkien meidän perheissä oli valtavan uskonnollisia ihmisiä joille järjestelymme olisi ollut anteeksiantamaton. Pelkästään kahden naimattoman heteron yhdessä asuminen oli heistä suurta syntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tavannut useamman kerran adoptoidun lapseni biologiset vanhemmat. He eivät tiedä että kasvatan heidän lastaan. Myös lapseni on tavannut heidät,.eikä siis hänkään tiedä ketä nämä äidin ystävät ovat.
Olen ollut presidentin linnassa juhlaillallisilla kutsuttuna vieraana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain ensimmäisen asuntoni 2-vuotiaana (enkä kenenkään kuoleman tms takia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut Islannin presidentin vieraana.
Olen yrittänyt itsemurhaa, ja olisin onnistunut, jos ystäväni ei olisi murtautunut kotiini vara-avaimilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut useamman kerran adoptoidun lapseni biologiset vanhemmat. He eivät tiedä että kasvatan heidän lastaan. Myös lapseni on tavannut heidät,.eikä siis hänkään tiedä ketä nämä äidin ystävät ovat.
Aikamoista vallankäyttöä sinulta.
Olen jo laittanut useita ja olin kirjoittamassa seuraavaa, mutta totesin, että sitä on liian riskaabelia kertoa... Paljon on koettu ja lähinnä hirveitä asioita. Monet eivät ymmärrä, miten hyvin heillä on kaikki.
Olen yrittänyt itsemurhaa 15-vuotiaana, mutta kaverini saivat tietää tästä ja pelastivat henkeni kertomalla vanhemmille ja kouluterveydenhoitajalle. Päädyin pakkohoitoon suljetulle osastolle, jossa olinkin sitten melkein puoli vuotta ja kävin samalla sairaalakoulua... Se auttoi, koska pääsin irti omasta koulusta, jossa minua kiusattiin yläasteella niin rankasti etten halunnut enää olla olemassakaan. Pidin itseäni silloin maailmankaikkeuden hirveimpänä, ällöttävimpänä ja surkeimpana olentona. Päiväkirjani siltä ajalta ovat tuskallista luettavaa.
Kiitos siis kavereille, että oikeasti välittivät. Nyt 15 vuotta myöhemmin olen lähes normaali (edelleen kyllä varmaan tavallista aikuista herkempi emotionaalisesti) ja ennen kaikkea onnellinen elämässäni. Asiani ovat hyvin ja hirvittää ajatellakaan, mitä kaikkia hienoja kokemuksia olisin menettänyt jos olisin silloin nuorena yrityksessäni onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut useamman kerran adoptoidun lapseni biologiset vanhemmat. He eivät tiedä että kasvatan heidän lastaan. Myös lapseni on tavannut heidät,.eikä siis hänkään tiedä ketä nämä äidin ystävät ovat.
Miksi ihmeessä teet tällaista? Saatko jotain sairasta nautintoa siitä?
Minä myös, et siis ole ainoa.