Lue keskustelun säännöt.
Juhlitteko te jotenkin 50 v synttäreitä?
Minulla oli tänään 50 v päivä ja se oli aivan tavallinen päivä. En nähnyt ketään vieraita. Sain teiniltäni lahjaksi suklaakonvehteja, mieheltä harrastusvälineen, kukkia ja ruokaa.
Olen ollut mukana muiden 50-vuotisjuhlissa, joissa on ollut vuokratilat ja paljon vieraita, mutta nyt ei voinut voinut koronatilanteen takia tavata edes vanhempiani.
Kun mieheni täytti 50, vanhempani lahjoittivat hänelle ulkomaanmatkan. Jotenkin niin olin kuvitellut omatkin synttärini viettää, mutta korona tietysti esti.
Jotenkin omituinen kokemus oli siis nyt tämä virstanpylväs.
Viettävätkö muut omia ns isoja pyöreitä synttäreitään jotenkin, vai onko se muillakin ollut vain päivä muiden joukossa?
Kommentit (310)
En juhlinut 50- ja edes 6-kymppisiäkään. Olisi karmeaa olla juhlien keskipisteenä näin introverttina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä juhlin, olen syntynyt talvella, joten ilmoitin, että ystävien kanssa tätä juhlitaan kesällä, kun ilmat ovat hyvät. Sitten tulivat kesällä, kutsuin vain hyvät ystävät, en mitään sukulaismummoja/pappoja yms. Tarjolla shampanjaa paljon (ihan oikeeta, ei kuohuviiniä) ja tietysti hyvää ruokaa, meitä taisi olla n. 15 kpl ja juhlat pidettiin meidän omalla pihalla (ok-talossa asuttiin tuolloin) ja meillä oli kyllä tosi kivaa. Taida viettää sitten joskus 60v juhlat samaan tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut tapana juhlia pyoreitä isosti, mutta tälle vuodelle suunnitellut 50-vuotisjuhlat eivät tietenkään toteutuneet.
Mulla on synttärit tänään enkä viitsinyt tuhlata edes lomapäivää sitä varten vaan teen ihan normaalisti etäduunia, mies ja lapset toivat kuitenkin aamiaisen sänkyyn ja ihania mieluisia lahjojakin sain.
Mutta eikö 50-vuotispäivä ole automaattisesti palkallinen vapaapäivä? Vai riippuuko se työehtosopimuksesta?
En osaa sanoa, asun ulkomailla ja täällä sopimukset ovat yrityskohtaisia.
En juhlinut, mutta ystäväporukka järjesti yllätys kahvikestit. Vasta sisällä kyläpaikassa tajusin asian. Tämä siis hieman varsinaisen päivän jälkeen. Olen työpaikassa, jossa moni järjestää näitä pönötysjuhlia. Samana vuonna meitä täytti 6 henkeä 50v. Yksikään ei juhlinut. Toki työnantaja kaikkia muisti onnitteluilla.
Minä ajattelin juhlistaa jos luoja suo korona-ajan lauhduttuaan täysin omat viimekesäiset 6kymppiset uusintana, ja isommalla väkimäärällä kuin viime kesänä koronan vuoksi vain ja ainoastaan mieheni kanssa risteilyllä Tallinnassa. Oli kylläkin ihan hauskaa, etenkin kun paluumatkalla olimme jo niin pikkutuiterissa, että eräs ihan ennestään tuntematon meistä nuorempi mukava pariskunta oli seuranamme koko paluumatkan laivan kansibaarissa ja istuimme toisistamme parisen metriä väliä pitäen penkillä, mutta pidimme rupattelumme lomassa turvavälin kuitenkin koko matkan ajan. Bussi oli kylläkin ihmeellistä sinänsä aivan täynnä, ei mitään penkkivälejä ollut, vaikka oli suositeltua. Laivalla tietenkin oli väljempää, ja ihmiset pitivät turvaväliä toisiinsa, niin mekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vi2erailija kirjoitti:
Koronavuosi varmasti sotki monet juhlat.
Mutta itse vietin merkkipäiväni Ranskan Rivieralla ja sitten järjestin vielä pippalot eka suvulle ja illalla ystäville.
Miehen vein yllärimatkalle seuraavana vuonna Lissaboniin. Hän järjesti kahvituksen suvulle ja sitten myöhemmin vielä ystäville pirskeet.Kiva juhlia :) Mutta viimeisen vuoden aikana on taittu vain juhlia perhepiirissä pyöreitä.
Miksi alapeukut 🤔?
Vierailija kirjoitti:
En juhlinut 50- ja edes 6-kymppisiäkään. Olisi karmeaa olla juhlien keskipisteenä näin introverttina.
Introverttinakin joustin sen verran ihmistapojen suuntaan, että otin työpaikan ja työkaverien lahjat vastaan ja leivoin vastalahjaksi töihin kakun. Pari naapuria, ystävää ja sisarusta kävi kotona kahvilla, ja toimitin heille kiitoskortiksi kuvan itsestäni lahjojen ja kukkien kanssa. Ja tuli ihan hyvä mieli itselle ja uskoakseni toisillekin. Tämä ennen koronaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjosin työpaikalla jäätelöä, kallista. Söin itsekin. Kahvia oli myös. Kotona sitruuna viineri, erikoiskalja, lihapullia ja napanteri. Työpaikalla en ois tarjonnut mitään muuten, mutta kun tiesivät nimipäivän rekisteristä, jota eivät edes saa käyttää Henk.koht. uteliaisuutensa tyydyttämiseen, niin minkäs teit jos halusit olla väleissä😠
Muutamia vuosikymmeniä sitten 50 vuotta oli merkkipaalu jo melko korkeasta iästä. Otettiin kuva keinutuolissa ruusujen keskellä. Nykyään olemme huomattavasti paremmassa kunnossa ja elinvoimaisia 50-vuotiaana, keski-ikäisiä ja aktiivisia. 50 on uusi 30v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytän huomenna 53. 50-vuotishuhtikuulleni minulla ja miehelläni oli suunnitteilla matka Etelä-Afrikkaan. Osa lipuista oli ostettu ja maksettu alkuvuonna, kun perusterve M40+ joutui influenssan ja keuhkokuumeen seurauksena teho-osastolle keinotekoisessa koomassa hengityskoneeseen. Hyvä että jäi edes henkiin, matka tietenkin peruttiin kuntoutumisen varmistamiseksi. Itse järkytyin sairaalassa sen verran, että sain traumaperäisen stressireaktion, jota hoidatin terapiassa lähes sen vuoden loppuun, että sellainen 5-kymppisvuosi täällä.
Jos jotain hyvää haetaan, niin syntymäpäivänäni mies tarjosi minulle ja itselleen keittiömestarin illalliset eli chef's menut Savoyssa, eikä minulle, miehelle tai sukulaisille ole edellä mainitun hengityskone-episodin jälkeen tullut missään tapauksessa pieneen mieleenkään ruveta esittämään korona den ialistia. Terveinä olemmekin pysyneet.
Vierailija kirjoitti:
En pitänyt juhlia. Kutsuin pienen porukan syömään ravintolaan. Yksi tuli. Muilla oli tärkeämpiä tehtäviä. Ihan normi.
Minäkään en pitänyt juhlia, kutsuin pienen porukan lounaalle ravintolaan, ja he tulivat kaikki. Olivat toki sukulaisia. Varsinaisena päivänä ajoin tyttären kanssa äitini luokse, koska oli koulujen lomaviikko, siellä tapasin kahta koulukaverit, joilla merkkipäivä oli ollut pari viikkoa aikaisemmin. Työpaikalla oli kokouksessa kakkukahvit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymäpäiväni pilasi sillä päivämäärällä hengen itseltään ottanut lapseni, joten ei oikein ole juhlafiiliksiä kai enää koskaan.
Tottakai juhlin silloin,pirtua aamiai seksi ja lounaalla amarettoa hieman .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syntymäpäiväni pilasi sillä päivämäärällä hengen itseltään ottanut lapseni, joten ei oikein ole juhlafiiliksiä kai enää koskaan.
No jo nyt on PRKLE!ymmärrän enemmän kuin tiedätkään..
Mulla on vielä vähän matkaa 50-vuotispäiviin, mutta olen päättänyt, että niihin käytän rahaa reippaammin, JOS siltä tuntuu. En vielä tiedä, miten juhlistan, mutta jos haluan lähteä ulkomaille, niin lähden (oletan koronan olevan ohi silloin ja toivon ettei ole muuta tautia estämässä lomaa), jos en halua, niin sitten juhlin jotenkin muuten. Jos en halua juhlia, sitten en juhli. Jos haluan pistää koko potin hyväntekeväisyyteen, niin sitten pistän. 4000€ varaan juhlimiseen, eli ihan reilusti omasta mielestäni. Ja kyllä, halutessani käytän koko 4000€ vain itse ja vain itseeni. Todennäköisesti kuitenkin jos matkalle lähden, niin maksan ainakin osan matkakumppanin matkasta, koska se tulee olemaan jollain tavalla sitten spesiaalimpi kuin perusmatka.
En juhlinut edes työpaikalla, enkä vienyt kakkua. Meillä oli juuri silloin ihan hirveä tilanne parin työpaikkakiusaajan takia. Juoksimme vuorotellen puhutteluissa ja syytökset lensi ja kaikki joutui puolustautumaan, koska kiusaajat oli johdon suosiossa. Olin niin vihainen tilanteesta, että en halunnut mitään juhlia edes työpaikalla. Pidin ylimääräisen vapaani ja se siitä.
Kotona perheen kanssa joimme kakkukahvit. Juhlatunnelmaa ei saanut edes kotona työpaikan ahdistavan tilanteen takia.
Mulla oli isot juhlat, ensin töissä (sain kalliin lahjan) ja sitten kotona, perhettä ja ystäviä tuli. Illalla vielä salaiseen paikkaan ja juhlimista aamuun asti. Oikein mahtavaa oli!
Olen ihan kivoilka 5- kymppisillä käynyt, mutta...
Monille puoliso on järjestänyt juhlat, juhlakalulla on ollut ystäviä järjestämässä kemuja jne.
Itse olen hieman introvertti, omituinen otus, jolla esimerkiksi ei käy vieraita muutenkaan, tuskimpa 50v- juhliakaan on luontevaa suureellisesti järjestää.
Syntymäpäivän ajankohta on vielä vaikea töideni kannalta.
Taitaapa jäädä juhlat pitämättä.
Muutaman vuoden päästä edessä ja olen miettinyt, jos lähtisin reissuun silloin. Ehtii koronakin unohtua tässä välissä. En erityisemmin juhlinut 40v synttäreitä, vaan kävin leffassa+syömässä. Siltä pohjalta en usko juhlivani 50v päiväänikään erityisemmin.
Mutta eikö 50-vuotispäivä ole automaattisesti palkallinen vapaapäivä? Vai riippuuko se työehtosopimuksesta?