Keskiluokkainen ystävä, tuloerot alkavat vaikuttaa
En ollut koskaan aiemmin ajatellut tätä, mutta mietin jossain vaiheessa mikä meidän kaveruutta oikein hiertää. Nyt tajusin että häntä ärsyttää se että minulla ei ole varaa samoihin asioihin, hän pitää minua jotenkin reppanana ilmeisesti. Sitten aloin miettimään että tosiaan, kaveri tulee paljon varakkaammasta perheestä. Opiskelijana hänelle ostettiin oma iso asunto ja tietenkin hänellä oli aina varaa ostaa Pentikiä, Marimekkoa yms merkkituotteita. Meillä ei ollut oikein puhuttavaa jos käytiin shoppailemassa, koska itse olen Ikea-osastoa, enkä oikein välitäkään laittaa rahaa merkkitavaroihin. Olemme molemmat siis opiskelijoita.
Minusta tuntuu ettei hän tajua ettei kaikilla ole samat lähtökohdat kuin hänellä. En tule mitenkään erityisen köyhästä perheestä, mutta opiskelijabudjetilla tässä mennään. Ja kestihän minullakin tajuta että hänellä on ihan eri lailla rahaa käytössä.
Kuinka tämän tilanteen ratkaisisi? Tuntuu vähän typerältä tehdä tällaisesta aloitus, mutta kun alkaa olla vaikea keksiä puhuttavaa ja tekemistä yhdessä, ja olen ehkä aistivinani jotain ylemmyydentunnetta. Saatan kyllä kuvitellakin sen.
Kommentit (57)
Minulla muutaman kerran meinas veri kiehua kun luokkatoverilla suurimmat ongelmat tuppas olemana kun piti vaihtaa konetta syyslomamatkalla jonnekki gooaan ja se väsyttää tms.
Ite sai laskia euroja että mitä ruokaa ostas vai ostasko ollenkaan vaikko maksaa sähkölaskun.Kiva opiskella ku koskaan saanu nukkua ees ku piti istua kaupan kassalla niin paljon ku ehti, surkeita numeroita todistus täynnä ja uniongelmat kesti senkin jälkeen melkee 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän ei tosiaan tajua tai sitten häntä turhauttaa joka kerta vertailla hintoja ja "kilpailuttaa". Huomaan itsestäni, että jos haluan jotain, en mä jaksa alkaa selvittämään, mistä saisin haluamani asian kaikista halvimmalla. Tosin en ole enää nuori enkä opiskelija. Sitä en kuitenkaan kaveristasi ymmärrä, miksi että voisi käydä sekä Marimekolla että H&M:lla. Yhteisiin reissuihin on tietysti hankalampaa löytää kompromissia, jos toiveet lomasta poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Hän ei kai oikein pidä siitä H&M tyylistäkään, vaikka löytyyhän sieltäkin ajattomia vaatteita.
Joo löytyy jos ajaton tarkoittaa yhden käyttökerran vaatetta. Eka pesu niin nypyt löytyy ja vaate menettää muotonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän ei tosiaan tajua tai sitten häntä turhauttaa joka kerta vertailla hintoja ja "kilpailuttaa". Huomaan itsestäni, että jos haluan jotain, en mä jaksa alkaa selvittämään, mistä saisin haluamani asian kaikista halvimmalla. Tosin en ole enää nuori enkä opiskelija. Sitä en kuitenkaan kaveristasi ymmärrä, miksi että voisi käydä sekä Marimekolla että H&M:lla. Yhteisiin reissuihin on tietysti hankalampaa löytää kompromissia, jos toiveet lomasta poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Hän ei kai oikein pidä siitä H&M tyylistäkään, vaikka löytyyhän sieltäkin ajattomia vaatteita.
Joo löytyy jos ajaton tarkoittaa yhden käyttökerran vaatetta. Eka pesu niin nypyt löytyy ja vaate menettää muotonsa.
No tätä harhakuvitelmaa täytyy kyllä heti korjata. Minulla on todella vanhoja vaatteita h&m:stä ja eivät ne ole menneet miksikään! Katson nykyään että materiaalissa ei ole polyesteria, niin ei nyppyynny.
Viskoosi on myös paha, kutistuu helposti. Tarpeeksi paksuja t-paitoja pitää kyllä metsästää aika kauan että löytyy mutta kyllä niitäkin on siellä h&m:ssä.
Mistä tiedät että juuri tuo hiertää? Onko kaveri ilmaissut asian suoraan? Ehkä sinusta on vain tullut tylsää seuraa tms.
Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että teidän täytyy ottaa asia reilusti puheeksi.
Yhteisiä reissuja tai ostoksilla käymistä helpottaa, jos molemmat tietää reunaehdot.
Esim. ennen matkan suunnittelua sovitaan yhteinen budjetti. Budjetti sovitaan niin, että "vähävaraisemmallakin" reissu onnistuu.
Vasta kun kokonaisbudjetti on selvillä, aletaan miettiä muuta: mikä maa, millainen majoitus, kuinka pitkä reissu jne. Tässä vaiheessa päätökset on helppo tehdä yhdessä niin, että molemmat joustaa ja tulee kiva reissu. Esim jos toinen haluaa ehdottomasti hienon hotellin, niin sitten kohde voi olla edullisempi maa tai lyhyempi reissu.
Shoppailusta sama, molemmat tekee selväksi ennen reissua, että minkä verran rahaa on käytettävissä. Jos toisen käyttövara on 200€ ja toisen 50€, niin kyllä se jo avaa aika paljon...
Rahasta puhuminen ei ole häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy minimalistiksi. Osta pari kallista huonekalua ja heivaa muut roinat pois.
Itseasiassa minimalismi minua kiinnostaa kyllä paljon.
No outoa sitten, että kannat ne vähät rahasi Ikeaan tai H&M:ään.
Kuinka se outoa on? Ei minimalismissa tuotteen hinnalla käsittääkseni ole väliä, vaan määrällä. Tai kai tästäkin on erilaisia näkökulmia mitä minimalismi on kellekin.
Lähinnä tuotteiden elinkaaren kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis varmasti häntä juuri se turhauttaa että aina pitää niitä hintoja katsella. Minusta taas tuntuu että haluaisin ravistella ja sanoa "me ollaan nuoria! ei tarvita mitään 5 tähden hotellia, eletään rosoisesti!"
Miksi nuoren pitäisi elää rosoisesti, jos hän ei halua? Esimerkiksi minä en ole koskaan, olin sitten 18-vuotias tai 28-vuotias, ymmärtänyt, miksi pitäisi majoittua jossakin nuorisohostellissa, jos ei halua. Eikä minullakaan opiskelijana rahaa juuri ollut, mutta jostakin sitten säästin, että pääsin "oikeaan" hotelliin reissussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy minimalistiksi. Osta pari kallista huonekalua ja heivaa muut roinat pois.
Itseasiassa minimalismi minua kiinnostaa kyllä paljon.
No outoa sitten, että kannat ne vähät rahasi Ikeaan tai H&M:ään.
Kuinka se outoa on? Ei minimalismissa tuotteen hinnalla käsittääkseni ole väliä, vaan määrällä. Tai kai tästäkin on erilaisia näkökulmia mitä minimalismi on kellekin.
Lähinnä tuotteiden elinkaaren kannalta.
Voit toki ostaa hintavamman design tuotteen jos haluat, mutta se halpa versio säilyy yhtä kauan ehjänä. Esim. ikean huonekalut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis varmasti häntä juuri se turhauttaa että aina pitää niitä hintoja katsella. Minusta taas tuntuu että haluaisin ravistella ja sanoa "me ollaan nuoria! ei tarvita mitään 5 tähden hotellia, eletään rosoisesti!"
Miksi nuoren pitäisi elää rosoisesti, jos hän ei halua? Esimerkiksi minä en ole koskaan, olin sitten 18-vuotias tai 28-vuotias, ymmärtänyt, miksi pitäisi majoittua jossakin nuorisohostellissa, jos ei halua. Eikä minullakaan opiskelijana rahaa juuri ollut, mutta jostakin sitten säästin, että pääsin "oikeaan" hotelliin reissussa.
Ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua. Ihmisillä vain on omituisia mielikuvia hostelleista ilmeisesti. Hinta yksityishuoneesta voi olla vain 50e yö, kun hotellissa se on alkaen 100e yö. Ja matkalla käydään yleensä vain nukkumassa huoneessa.
Paras on kyllä varmaan hengailla samanhenkisten ihmisten kanssa.
Minulla oli aikoinaan saita ystävä jonka koin todella rasittavana. Olen itse lähtökohdiltani köyhä, mutta olen elänyt elämäni niin että ostan suunnilleen sitä mitä haluan, jopa hyvää laatua, ja jotenkin ihmeellisesti olen aina halunnut sopivasti, varojeni mukaan.
Oli mistä tahansa hankinnasta kyse aina hän vouhotti hinnoista ja kalleudesta ja turhuudesta.. Aistin sen osittain kateutena ja haluna rajoittaa iloa siitä että elän elämääni ja käytän rahaa oman haluni mukaan. Luultavasti tulkitsin väärin mutta siltä se tuntui. En edes halunnut kertoa hänelle joistakin asioista koska pelkäsin hänen reaktiotaan. Ja mikä ihmeellisintä, vaikka palkkamme oli sama (hänellä vähän parempi) minä olin se, joka säästi rahaa ja osti asunnon ja sijoitti rahansa jne. Nyt vuosikymmenien kuluttua taloudellinen tilanteemme on ihan eri planeetalla.
Esimerkkinä arkipihiydestä: Kun menimme Lappiin lomalle, hän ei halunnut ostaa kaupasta tomaatteja, koska ne olivat hänestä kalliita verrattuna koti-Alepan hintoihin. Ruoan ostaminen oli muutenkin todella tuskallista, koska pikku puodissa keskellä korpea kaikki oli kalliimpaa. Eli mennään Lappiin ja siellä sitten pihistellään perusasioista..
Se että joku pitää Marimekosta ja Pentikistä ja toinen ei, on makuasia. On outoa ajatella että alkasiin pitää Pentikistä, jos olisin rikas. Siihen pitää olla toleranssia että ihmisillä on erilainen maku. Ikean halventaminen on yhtä lailla törppöä, kyllä Ikean tavarat ja huonekalut ovat salonkikelpoisia.
Ehkä sinä puhut liikaa hinnoista ja rahasta ja teet pihiydestä numeroa.
Ymmärrän aloittajaa, mutta eri puolelta. Paras kaverini jo neljän vuosikymmenen ajan on todella pienituloinen. Tosin vapaaehtoisesti. Hän tulee toimeen vähällä ja haluaa säästää kaikessa. Töissä hän käy osa-aikaisesti eikä edes halua enempää.
Emme käy yhdessä lomilla vaan vietämme aikaa ihan vain keskustellen. Näin vanhempana hyvä keskustelu kumppani on itse asiassa kultaakin kalliimpi. Sellaista ei nimittäin voi rahalla ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy minimalistiksi. Osta pari kallista huonekalua ja heivaa muut roinat pois.
Itseasiassa minimalismi minua kiinnostaa kyllä paljon.
No outoa sitten, että kannat ne vähät rahasi Ikeaan tai H&M:ään.
Kuinka se outoa on? Ei minimalismissa tuotteen hinnalla käsittääkseni ole väliä, vaan määrällä. Tai kai tästäkin on erilaisia näkökulmia mitä minimalismi on kellekin.
Noiden pikamuotiketjujen vaatteet on suunniteltu hajoamaan muutaman kuukauden käytön kuluessa, jotta kuluttaja ostaisi niitä paljon. Tulet siis vuosien varrella ostaneeksi valtavan määrän vaatteita, mikä käsittääkseni on minimalismin idean kanssa ristiriidassa. Olet silloin koko ajan hankkimassa jotain tavaroita ja niiden tavaroiden hankkiminen alkaa hallita elämääsi, vaikka omistaisitkin vain pienen määrän kerralla.
Ymmärtääkseni minimalismissa on tarkoituksena päästä irti tavaroiden ja esineiden kahleesta. Tällöin on fiksua omistaa pieni määrä laadukkaita käyttöesineitä, joita voi käyttää mahdollisimman kauan. Se tulee ajan kanssa halvemmaksikin, kun talvitakki kestää 20 vuotta jne.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan saita ystävä jonka koin todella rasittavana. Olen itse lähtökohdiltani köyhä, mutta olen elänyt elämäni niin että ostan suunnilleen sitä mitä haluan, jopa hyvää laatua, ja jotenkin ihmeellisesti olen aina halunnut sopivasti, varojeni mukaan.
Oli mistä tahansa hankinnasta kyse aina hän vouhotti hinnoista ja kalleudesta ja turhuudesta.. Aistin sen osittain kateutena ja haluna rajoittaa iloa siitä että elän elämääni ja käytän rahaa oman haluni mukaan. Luultavasti tulkitsin väärin mutta siltä se tuntui. En edes halunnut kertoa hänelle joistakin asioista koska pelkäsin hänen reaktiotaan. Ja mikä ihmeellisintä, vaikka palkkamme oli sama (hänellä vähän parempi) minä olin se, joka säästi rahaa ja osti asunnon ja sijoitti rahansa jne. Nyt vuosikymmenien kuluttua taloudellinen tilanteemme on ihan eri planeetalla.
Esimerkkinä arkipihiydestä: Kun menimme Lappiin lomalle, hän ei halunnut ostaa kaupasta tomaatteja, koska ne olivat hänestä kalliita verrattuna koti-Alepan hintoihin. Ruoan ostaminen oli muutenkin todella tuskallista, koska pikku puodissa keskellä korpea kaikki oli kalliimpaa. Eli mennään Lappiin ja siellä sitten pihistellään perusasioista..
Se että joku pitää Marimekosta ja Pentikistä ja toinen ei, on makuasia. On outoa ajatella että alkasiin pitää Pentikistä, jos olisin rikas. Siihen pitää olla toleranssia että ihmisillä on erilainen maku. Ikean halventaminen on yhtä lailla törppöä, kyllä Ikean tavarat ja huonekalut ovat salonkikelpoisia.
Ehkä sinä puhut liikaa hinnoista ja rahasta ja teet pihiydestä numeroa.
Oikeastaan minua vähän hänen seurassaan hävettää katsella hintoja tarkkaan. Mutta sitten muiden kavereiden kanssa ollaan tehty reissuja ja ihan molemmat ollaan suoraan haluttu valita ne halvimmat vaihtoehdot. Tämän yhden kanssa olen joutunut miettimään että miksei se ole yhtä helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy minimalistiksi. Osta pari kallista huonekalua ja heivaa muut roinat pois.
Itseasiassa minimalismi minua kiinnostaa kyllä paljon.
No outoa sitten, että kannat ne vähät rahasi Ikeaan tai H&M:ään.
Kuinka se outoa on? Ei minimalismissa tuotteen hinnalla käsittääkseni ole väliä, vaan määrällä. Tai kai tästäkin on erilaisia näkökulmia mitä minimalismi on kellekin.
Noiden pikamuotiketjujen vaatteet on suunniteltu hajoamaan muutaman kuukauden käytön kuluessa, jotta kuluttaja ostaisi niitä paljon. Tulet siis vuosien varrella ostaneeksi valtavan määrän vaatteita, mikä käsittääkseni on minimalismin idean kanssa ristiriidassa. Olet silloin koko ajan hankkimassa jotain tavaroita ja niiden tavaroiden hankkiminen alkaa hallita elämääsi, vaikka omistaisitkin vain pienen määrän kerralla.
Ymmärtääkseni minimalismissa on tarkoituksena päästä irti tavaroiden ja esineiden kahleesta. Tällöin on fiksua omistaa pieni määrä laadukkaita käyttöesineitä, joita voi käyttää mahdollisimman kauan. Se tulee ajan kanssa halvemmaksikin, kun talvitakki kestää 20 vuotta jne.
Eivät nuo vaatteeni ole edelleenkään hajonneet nopeasti kun vähän katson mitä ostan, vaikka ostankin halpaketjusta. Ehkä tulevaisuudessa katson eettisyyttäkin enemmän, nyt en millään pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hänen täytyy tehdä rikkaamman väen touhuja muiden varakkaiden kanssa. Jos häntä ei kiinnosta mitkään sellaiset asiat, joita voi tehdä ilmaiseksi tai edullisesti, niin sitten teidän ei kannata hengata. Yli varojen ei voi elää sen takia, että kaverilla on isompi budjetti kuin sinulla. Ehkä aika hankkia eri kaveripiirit.
Niin kai. Ehkä minua vähän ihmetyttää että miten hän ei tajua. Enkä minä mielestäni mitään erityisesti köyhäile, tai jos köyhäilen niin tällaista tämä opiskelijavaihe nyt vaan on. Olisi minusta rikkaampanakin tyhmää maksaa enemmän lennoista vaan sen takia että keksien takia hinnat nousi. Taitaa molempia ärsyttää. Nyt ei olla koronan vuoksi edes shoppailtu, mutta ärsyttää se miten hän halveksii "halpatyövoimamaiden rytkyjä" kuten H&M, mutta eihän nuo Nansotkaan taida olla nykyään enää Suomessa tehtyjä. Hän ei ole yhtään merkkikriittinen. Merkissä maksetaan ilmasta usein!
Ei siinä ole mistään tajuamisesta kyse vaan erilaisesta tavasta tehdä asiat. Sinä tykkäät Ikeasta, hän Pentikistä. Hän tekee mitä haluaa ja sinä haluat säästää. Olen enemmän ystäväsi kuin sinun kaltainen ja tajuan hyvin, etteivät kaikki toimi samoin kuin minä.
Esim matkustan harvoin ja silloin painopiste on laadulla eikä hinnalla. Voin etsiä kaksi vuotta tai viisi vuotta sopivaa päiväpeittoa ja kun sopiva löytyy, se saa maksaa pari sataa.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis varmasti häntä juuri se turhauttaa että aina pitää niitä hintoja katsella. Minusta taas tuntuu että haluaisin ravistella ja sanoa "me ollaan nuoria! ei tarvita mitään 5 tähden hotellia, eletään rosoisesti!"
Ei nuorena ole mikään pakko köyhäillä. Sinäkin kiertäisit nuorisohostellit kaukaa, jos tilillä olisi yhtään ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis varmasti häntä juuri se turhauttaa että aina pitää niitä hintoja katsella. Minusta taas tuntuu että haluaisin ravistella ja sanoa "me ollaan nuoria! ei tarvita mitään 5 tähden hotellia, eletään rosoisesti!"
Jos hän on koko ikänsä tottunut hyviin hotelleihin, jokin halpa hotelli voi tuntua murjulta eikä edes kovin turvalliselta. Vaikka onkin nuori, ei välttämättä halua ottaa turhia riskejä. Varsinkaan, jos ei ole pakko. Ehkä teidän kannattaisi jättää yhteiset lomareissut väliin, jos ette pääse molempia tyydyttävään kompromissiin.
Matkaillessa on ehdottoman tärkeää, että matkaseura on samantyyppistä. Muuten palaa käpy kummaltakin. Jos toinen haluaa hyvän hotellin ja käydä hyvissä ravintoloissa ja toinen seikkailla repun kanssa vailla tietoa seuraavan yön majapaikasta ja etsiä halpoja tapoja syödä, niin ei näin erilaiset ihmiset voi matkailla yhdessä sujuvasti.
En minäkään haluaisi matkailla kaikkien ystävieni kanssa, kun tiedän että halutaan eri asioita. Joidenkin kanssa olen matkaillut, kun tiedän että ovat samantyylisiä seikkailijamatkailijoita kuin minä.
Ylipäätään ihmettelen, että ap:n ja tämän kaverin ystävyys tuntuu perustuvan pelkälle yhdessä kuluttamiselle. Minkälainen ihmissuhde se sellainen on? Ajattelisin, että ryyppykaveruuteen verrattava. Jos se ryyppykaveri sitten raitistuisikin, niin koko kaveruus katkeaisi samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää mieluummin vaikka uimahallissa tai hölkkälenkeillä tuon shoppailun sijaan. Tai ottakaa tavaksi esim. elokuvailta popkornien kanssa jomman kumman kotona. Jos teillä kuitenkin muuten sujuu kivasti ja on pitkä ystävyys takana, ei kaikkea kannata hukata vain rahan takia. Hänkin on ilmeisen nuori eikä ehkä ole vielä sisäistänyt etuoikeutettua asemaansa.
Niin varmaan. Välillä tuollaisiakin on vaikea sopia koska hänellä on auto ja minä kuljen julkisilla. Eli leffailta voi olla vaikea toteuttaa koska en pääse illalla enää kotiini bussilla.
Tehän voisitte toteuttaa sen elokuvissa tai uimahallissa käynnin liikkumalla sillä samalla autolla. Jos on tarkoitus mennä samaan paikkaan, niin eikö se automies tai autonainen voi kuskina ilman että siitä tehdään iso ohjelmanumeroa. Vai onko hän niin tarkka siitä autosta että tulisi helpommaksi tehdä sama matka taksilla? Ne pienet matkakulut voi sitten kuitata vaikka tarjoamalla kahvit jossain vaiheessa. Yleensä ihmiset vastaavat reiluuteen reiluudella ja kaverit tapaavat toisiaan seuran vuoksi.
Tuossa voi olla taustalla jokin ideologinen juttukin eli ei halua tietyn tyyppisiin kauppoihin. Mutta jos tuo shoppailu on ongelma, tehdkää jatkossa kuten joku ketjussa jo ehdottikin, että kumpikin kiertää omat suosikkikauppansa ja sitten tapaatte jossain kahvilassa. Voit toki olla oikeassa siinäkin, ettei yhdessä shoppailu ole oikein teidän juttunne. Ei ole mikään pakko tehdä kaikkia asioita yhdessä vaan keksikää sellaisia asioita, joista molemmat tykkää. Lomareissut, shoppailut yms sitten jonkun toisen kaverin kanssa.