Lue keskustelun säännöt.
Olin miehen ja tämän kavereiden kanssa pyöräreissulla - järkytys!
22.03.2021 |
Taustana voin sanoa, että olen 30- ja mieheni 35-vuotias. Yhdessä ollaan oltu vähän yli kaksi vuotta ja kihlauduimme jouluna. Miehellä on kova vauvakuume ja itse vasta kypsyttelemässä ja miettimässä ajatusta. Meillä on ollut asiasta jopa riitaa, koska koen että mieheni painostaa lapseen ja kärttää jatkuvasti että pistettäisiin pulla uuniin. Eletään harrastusten ja matkustamisen täyteistä elämää melko itsenäisesti ja itselleni tämä riittää hyvin.
No, viime lauantaina olimme maastopyöräilemässä koko päivän (klo 8-21) mieheni ja tämän kavereiden kanssa. Reissu oli sinänsä hauska, mutta järkytyin kun kuulin millaisessa elämäntilanteessa miehen kaverit elävät...
Kaverin nro 1 vaimon laskettu aika on 2 viikon päästä ja mies on jättänyt tämän yksin kotiin koko päiväksi aiempien lapsien kanssa. Kaveri nro 2 on kahden alle 3-vuotiaan isä ja rehellisesti vähintään pari kertaa viikossa meidänkin kanssa ajamassa, omat treenit siihen päälle. Kaverilla nro 3 vaimo sai keskenmenon ja jäi kuulemma sitä kotiin suremaan, aiemmin ollut mukana paljon näillä reissuilla myös.
Mulla iski kamala ahdistus ja pelko. Jos miehen kaverit liihottelee vapaana menemään raskauksista, keskenmenoista ja pikkulapsista huolimatta niin mitä mies ajattelee isyyden olevan? Pitäisikö munkin tyytyä siihen, että oma elämä loppuu ja oon kiinni lapsissa 247 kun mies jatkaa elämäänsä normaalisti. Mies on puheissaan vinkannut, että kyllä lapset aina enemmän naisen projekti on.
En todellakaan ole enää valmis tai halua edes keskustella lapsien hankkimisesta. Tekis mieli jopa heittää koko suhde menemään, kun tulevaisuus ahdistaa niin paljon. Parempi olisi päästää mies etsimään se nainen joka haluaa olla äiti. Mä en halua.
Kommentit (428)
"Mies on puheissaan vinkannut, että kyllä lapset aina enemmän naisen projekti on."
JUOKSE.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies tykkää lasten tekemisestä. Ei ole tainnut mainita, että hoitaisi ne? Kiva on käydä elvistelemässä, että on sitä piparia saatu ainakin 3 kertaa kun on kolme lastakin... mutta se työ on sitten sun hommia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten moni jo sanoi, ethän sinä ap tiedä vaikka naiset olisivat kannustaneet miehiään lenkille. Se, jolla on 2 vko laskettuun aikaan, haluaa ehkä vaan olla rauhassa ja kuplia närästystä ja juosta pissalla ilman, että joku häärii koko ajan ympärillä.
Keskenmenon saanut voi olla niin kypsä nainen, että tietää miehelle tuollaisen pyörälenkin olevan hyvää pään tuuletusta ja surun käsittelyä. Ei se suru sillä häviä, että kumpikin sulkeutuu kotiin nyyhkimään. Tämäkin nainen on voinut aivan hyvin myös haluta surra yksin.
Muutenkin, vaikka miehellä olisi kolmet treenit viikossa, se jättää silti vaimolle vielä neljä päivää omia treenejä varten. Ainakin minun tuttavapiirissäni harrastavilla miehillä on yleensä harrastavat vaimot ja vuoropäivin treenit. Voihan se ulkopuolisesta näyttää, että "Markku on vaan treeneissä ja Liisa kotona lasten kanssa", jos aina vaan näkee Markkua treenien merkeissä eikä Liisaa koskaan.
Sitten on sellaisiakin naisia kuin minä, jotka sanoo miehelle että etkö voi keksiä kavereidesi kanssa jotain tekemistä että saisin olla yksin? Rakastan siis miestäni ja silleen, mutta minun on aivan välttämätöntä saada olla yksin kotona.
Mutta tietenkään ei silti kannata tehdä lapsia vain miehen mieliksi. Mies voi vaikka ku.olla ja siinä sitä sitten olet yksin mukuloiden kanssa, joita et halunnut.
Ja siis tässä just näkyy se mikä on pielessä. Siis naisen, joka on juuri saanut keskenmenon, niin pitäisi olla se KYPSÄ osapuoli jonka tulee silloinkin päästää mies elämään ja tuulettamaan päätä ja itkeä sit yksin kotona. Koska eihän se pikkupoikamies pysty edes silloin olemaan naisensa tukena. Näitä puolustelijoita miesten osallistumattomuudelle ja vastuun välttelylle riittää aina. Pahimmillaan ovat toisia naisia jotka kerää itelleen jotain vuoden mahtavimman muijan palkintoa näillä jutuillaan.
Ja siis pikkulapsiperheessä isä treeneissä kolme päivää viikossa ja äiti neljä? Missä todellisuudessa oikein elät?
Pahalta se keskenmeno tuntui varmasti molemmista ja kaikki suree omalla tavallaan. Yhtä hyvin naisellakin voi olla harrastuksia, jotka auttavat selviämään surusta. Tai jos häntä auttaa yhdessäolo, varmasti yhteistä aikaa on paljon. Se, että saa välillä omaakin aikaa ei tarkoita, että ei olis toisen tukena. Oma aika ja omat harrastukset kuuluu parisuhteeseen. Ne pitää vaan osata sopia tasapuolisesti
-eri
Viisas päätös ap. Mä olen kahden lapsen yh ja olen todennut, niin surullista kuin se onkin, että oman ajan kannalta yksinhuoltajuus on parasta ikinä. Mikäli isä siis osallistuu lastensa elämään. Pojat on isällään joka toinen vklppu, kerran kuussa pe-ilta-su-aamu tukiperheessä ja lisäksi kerran viikossa lastenhoitaja katsoo niitä yhden illan ajan 3-4 tuntia, jotta pääsen harrastamaan ja poikien mummo myös ottaa niitä välillä kylään. Tällaisesta luksuksesta en voisi miehen kanssa asuessani haaveillakaan. Kaikki viikonloput ainakin olisin kiinni lapsissa miehen juostessa riennoillaan. Tosin asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että sain lapset nuorena. Lisäksi vasta opiskelen, joten joskus kun luentoja ei ole koko päivää käytän sen ajan kuntosalilla tai lenkkeillessä kun pojat on päivähoidossa. Kukaan ei nalkuta kodin siisteydestä tai siitä etten ole laittanut ruokaa. Tietty kivointa olis jos olis hyvä mies joka kantais vastuun, mut luulen sellaisten olevan harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työpaikan ympäristö on ihan eri kuin pienten lasten arki kotona, ei ole mikään ihme jos jotkut haluaa venyttää työpäivää siksi.
En ymmärrä miksi se pitää joidenkin yrittää kieltää kaikin keinoin, ettei kukaan muka tee niin.
Jos mies viihtyy paremmin palkkatöissä kuin kotona, lienee molempien parasta laittaa eropaperit postiin mahdollisimman nopeasti. Kuinkakohan hirveää pitää miehen kokea yksityiselämänsä olevan, että oikeasti valitsee töissä olemisen kotona vietetyn ajan sijasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lisään vielä, että silloin kun olen lasteni kanssa on paljon enemmän energiaa touhuta niiden kanssa, käydä retkillä ja luistelemassa. Parisuhteessa ollessani vain äyskin ja tiuskin väsyneenä kaikille.
Tähän nyt varmaan liittyy myös se kokemus, millaista vanhemmuutta on nähnyt. Omassa lapsuudessani molemmilla vanhemmillani oli harrastuksissa 2 iltana viikossa ja silloin toinen oli meidän lasten kanssa ja tätä ihan siitä asti, kun oltiin ihan pieniä. Kolmena iltana oltiin sitten koko perhe yhdessä.
Jos oma lapsuus on mennyt niin, että koko ajan molemmat vanhemmat on paikalla, tai toinen on ollut ihan huithapeli niin, että vastuu on jäänyt toiselle, niin saattajan tuo kuulostaa ahdistavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä molemmille vanhemmille tekee hyvää, että on myös se oma elämä siinä vanhemmuuden ohessa. Kuitenkin tämän mahdollisuuden pitää olla yhtäläinen molemmille vanhemmille. Mikäli AP:n miehen kaverit käyvät esimerkiksi kolmesti viikossa useamman tunnin pyöräreissuilla, ei perheen yhteistä aikaa olisi ollenkaan, mikäli perheiden äidit viettäisivät myös joka toisen päivän omissa riennoissaan. Siihen jäisi enää yksi päivä viikossa. Monesti miehet eivät tunnu ymmärtävän juuri tätä. Heille 3 vapaailtaa kääntyy neljäksi raskaaksi päiväksi perheen kanssa, mutta naisille viikko kääntyy kolmeksi, erittäin raskaaksi yksinhuoltajan taakkaa vastavaaksi päiväksi, ja neljäksi muuten raskaaksi päiväksi kun siinä ohessa on vielä ukko uikuttamassa ja passattavana. Olen kyllä ihan aidosti sitä mieltä, että maksimissaan 1-2 menoa viikossa per vanhempi, ja silloinkin yhteisiä iltoja jää vain se 3-5 viikossa.
Juuri näin! Jostain syystä se naisen harrastus on aina poissa perheen yhteisestä ajasta, mutta miehen aikaavievä harrastus ei ole poissa perheeltä eikä se aiheuta hankausta parisuhteenseen, vaan se tulee aina naisen harrastuksesta. Näin on , vaikka naisen harrastus olisi luokkaa 2 kertaa viikossa poissa 1 - 2 tuntia kotoa ja miehellä menee useampi ilta ja viikonloppuisin pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Miehetkö myöntäisi tutkimuskyselyissä asian? :D
eli mitään faktaa ei ole. tämä selvä
Ihan tutkitusti eniten ylitöitä tekevät pienten lasten isät. Eikä heitä niihin pakoteta.
Sitten taas jopa lapsettomien naisten työntekoa paheksutaan, pienten lasten äideistä puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Miehetkö myöntäisi tutkimuskyselyissä asian? :D
eli mitään faktaa ei ole. tämä selvä
Ihan tutkitusti eniten ylitöitä tekevät pienten lasten isät. Eikä heitä niihin pakoteta.
Sitten taas jopa lapsettomien naisten työntekoa paheksutaan, pienten lasten äideistä puhumattakaan.
se tutkimus, kiitos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä molemmille vanhemmille tekee hyvää, että on myös se oma elämä siinä vanhemmuuden ohessa. Kuitenkin tämän mahdollisuuden pitää olla yhtäläinen molemmille vanhemmille. Mikäli AP:n miehen kaverit käyvät esimerkiksi kolmesti viikossa useamman tunnin pyöräreissuilla, ei perheen yhteistä aikaa olisi ollenkaan, mikäli perheiden äidit viettäisivät myös joka toisen päivän omissa riennoissaan. Siihen jäisi enää yksi päivä viikossa. Monesti miehet eivät tunnu ymmärtävän juuri tätä. Heille 3 vapaailtaa kääntyy neljäksi raskaaksi päiväksi perheen kanssa, mutta naisille viikko kääntyy kolmeksi, erittäin raskaaksi yksinhuoltajan taakkaa vastavaaksi päiväksi, ja neljäksi muuten raskaaksi päiväksi kun siinä ohessa on vielä ukko uikuttamassa ja passattavana. Olen kyllä ihan aidosti sitä mieltä, että maksimissaan 1-2 menoa viikossa per vanhempi, ja silloinkin yhteisiä iltoja jää vain se 3-5 viikossa.
Juuri näin! Jostain syystä se naisen harrastus on aina poissa perheen yhteisestä ajasta, mutta miehen aikaavievä harrastus ei ole poissa perheeltä eikä se aiheuta hankausta parisuhteenseen, vaan se tulee aina naisen harrastuksesta. Näin on , vaikka naisen harrastus olisi luokkaa 2 kertaa viikossa poissa 1 - 2 tuntia kotoa ja miehellä menee useampi ilta ja viikonloppuisin pitempään.
montako paskayleistystä olet tähänkin ketjuun kirjoittanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä molemmille vanhemmille tekee hyvää, että on myös se oma elämä siinä vanhemmuuden ohessa. Kuitenkin tämän mahdollisuuden pitää olla yhtäläinen molemmille vanhemmille. Mikäli AP:n miehen kaverit käyvät esimerkiksi kolmesti viikossa useamman tunnin pyöräreissuilla, ei perheen yhteistä aikaa olisi ollenkaan, mikäli perheiden äidit viettäisivät myös joka toisen päivän omissa riennoissaan. Siihen jäisi enää yksi päivä viikossa. Monesti miehet eivät tunnu ymmärtävän juuri tätä. Heille 3 vapaailtaa kääntyy neljäksi raskaaksi päiväksi perheen kanssa, mutta naisille viikko kääntyy kolmeksi, erittäin raskaaksi yksinhuoltajan taakkaa vastavaaksi päiväksi, ja neljäksi muuten raskaaksi päiväksi kun siinä ohessa on vielä ukko uikuttamassa ja passattavana. Olen kyllä ihan aidosti sitä mieltä, että maksimissaan 1-2 menoa viikossa per vanhempi, ja silloinkin yhteisiä iltoja jää vain se 3-5 viikossa.
Juuri näin! Jostain syystä se naisen harrastus on aina poissa perheen yhteisestä ajasta, mutta miehen aikaavievä harrastus ei ole poissa perheeltä eikä se aiheuta hankausta parisuhteenseen, vaan se tulee aina naisen harrastuksesta. Näin on , vaikka naisen harrastus olisi luokkaa 2 kertaa viikossa poissa 1 - 2 tuntia kotoa ja miehellä menee useampi ilta ja viikonloppuisin pitempään.
montako paskayleistystä olet tähänkin ketjuun kirjoittanut?
Montako lasta sinulla on ja kuinka monen naisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin Suomea on hyvät kelit oikein usean tunnin maastopyöräilyille?
Huom klo 8-21 jolloin selvis nää asiat.
Tää on joku provo.
Ei sinänsä ettenkö tuntis monia, joilla lapsentekohommat päätyneet suoranaisiin helvetteihin, ennemmin tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään etukäteiskeskustelu taikka omakaan teoreettinen pohdinta valmista siihen, miten rankkaa elämä tulee olemaan, jos vauva on valvottava ja vaikeahoitoinen.
Infernaalinen väsymys ja huoli tuo teissä esiin paljon sellaista, joka nykyisessä helpossa elämäntilanteessanne on piilossa toisiltanne ja itseltännekin. Ainoa mielekäs pohdittava asia toimivassa ja turvallisessa parisuhteeaaa on miettiä se hyvin, tahtooko itse lapsen vai ei.
Voit milloin tahansa huomata olevasi käytännössä ainoa vastuunkantaja lapsesta/kodista/elannosta
Siinä väsymyspöhnässä koliikkirefluksi -jne tyypin vauvan kanssa eläessänne niillä entisillä kroonisesti hyvin nukkuneiden, harrastavien, työssä käyvien, ystäviä tapaavien ja usein rakastelevien huolettomien ihmisten aikaisilla keskusteluilla ja pohdinnoilla ei yhtäkkiä voi edes pyyhkiä p... Niistä ei ole hyötyä.
Silloin on todella tärkeää, että saat iloa ja voimaa jaksaa siitä lapsesta ja niistä hyvistä yhteisistä hetkistä, joita myös kaikista potentiaalisista vaikeuksista huolimatta aina on
Ja saavat jotkut tietysti terveitä, helppoja, ei-erityislapsia. Mutta sitä ei etukäteen voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Naisen ja miehen fundamentaali ero on siinä, että lastenhankintaiässä naisen päämääriä ja toimintaa ohjaavat pesänrakennukseen, lisääntymiseen ja hoivaamiseen motivoivat hormonit joita miehellä ei käytännössä ole. Nainen ei voi ymmärtää, kuinka mies ei ole valmis luopumaan kaikesta muusta ja keskittymään sataprosenttisesti perheeseen ikään kuin kaikki muu elämä katoaisi ympäriltä. Mies taas on parhaassa iässä ja koko elämänsä kaaren zeniitissä eli huipulla liikkumaan, urheilemaan, metsästämään, harrastamaan, bailaamaan, nussimaan useiden naisten kanssa, elämään täysillä siis.
Niinpä. Ja voimaantunut suomimamma on aivan shokissa, kun oma mies haluaakin vielä elämältä jotain muutakin kuin pelkkiä paskavaippoja, nalkutusta, yösyöttöjä ja vaipanhakureissuja Prismasta jollain karmealla perhehelvetin symbolilla eli Skoda Octavialla turvaistuin takapenkillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään etukäteiskeskustelu taikka omakaan teoreettinen pohdinta valmista siihen, miten rankkaa elämä tulee olemaan, jos vauva on valvottava ja vaikeahoitoinen.
Infernaalinen väsymys ja huoli tuo teissä esiin paljon sellaista, joka nykyisessä helpossa elämäntilanteessanne on piilossa toisiltanne ja itseltännekin. Ainoa mielekäs pohdittava asia toimivassa ja turvallisessa parisuhteeaaa on miettiä se hyvin, tahtooko itse lapsen vai ei.
Voit milloin tahansa huomata olevasi käytännössä ainoa vastuunkantaja lapsesta/kodista/elannosta
Siinä väsymyspöhnässä koliikkirefluksi -jne tyypin vauvan kanssa eläessänne niillä entisillä kroonisesti hyvin nukkuneiden, harrastavien, työssä käyvien, ystäviä tapaavien ja usein rakastelevien huolettomien ihmisten aikaisilla keskusteluilla ja pohdinnoilla ei yhtäkkiä voi edes pyyhkiä p... Niistä ei ole hyötyä.
Silloin on todella tärkeää, että saat iloa ja voimaa jaksaa siitä lapsesta ja niistä hyvistä yhteisistä hetkistä, joita myös kaikista potentiaalisista vaikeuksista huolimatta aina on
Ja saavat jotkut tietysti terveitä, helppoja, ei-erityislapsia. Mutta sitä ei etukäteen voi tietää.
Jos jotain tästä ketjusta ja sen kommenteista kannatta suomalaisen miehen ottaa opiksi, niin se on tämä: käytä AINA kortsua kun olet seksuaalisessa kanssakäymisessä suomalaisen naisen kanssa. Aina.
Minuu ei yhtään harmittanut olla lasten kanssa enimmäkseen. Vauva-aika oli ihanaa ja kasvavien lasten kanssa olin mielelläni. Mies oli paljon töissä...hyvät suhteet hänellä silti on nyt aikuisiin lapsiinsa. Ei tehty niin numeroo asiasta. Mielestäni olin etuoikeutettu, kun sain olla lasten kanssa paljon, lapsuus on niin lyhyt aika.
Vierailija kirjoitti:
Minuu ei yhtään harmittanut olla lasten kanssa enimmäkseen. Vauva-aika oli ihanaa ja kasvavien lasten kanssa olin mielelläni. Mies oli paljon töissä...hyvät suhteet hänellä silti on nyt aikuisiin lapsiinsa. Ei tehty niin numeroo asiasta. Mielestäni olin etuoikeutettu, kun sain olla lasten kanssa paljon, lapsuus on niin lyhyt aika.
Ja joku sen naisen kotona öllöttelyn lapsen kanssakin kustantaa, yleensä tavalla tai toisella mies. Naisilla tuntuu olevan vaikea muistaa, että raha ei kasva puissa.
Tänään on ollut tehokkaampia provoja ja aktiivisinta trollailua päiväkausiin.
Ap on tyypillinen vela, keksii keksimällä syitä olla lapseton ja nyt tästä pyöräilylenkistä keksi taas uuden syyn.
Älä helvetissä tee niitä lapsia! Jokainen lapsi ansaitsee olla toivottu, rakastettu ja vanhempien elämän tärkein asia. Aplle selvästi tärkeintä on minäminäminä ja aina ensimmäisenä. Tyypillinen itsekäs milleniaali.
Teet palveluksen kaikille olemalla lapseton jatkossakin.