Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olin miehen ja tämän kavereiden kanssa pyöräreissulla - järkytys!
22.03.2021 |
Taustana voin sanoa, että olen 30- ja mieheni 35-vuotias. Yhdessä ollaan oltu vähän yli kaksi vuotta ja kihlauduimme jouluna. Miehellä on kova vauvakuume ja itse vasta kypsyttelemässä ja miettimässä ajatusta. Meillä on ollut asiasta jopa riitaa, koska koen että mieheni painostaa lapseen ja kärttää jatkuvasti että pistettäisiin pulla uuniin. Eletään harrastusten ja matkustamisen täyteistä elämää melko itsenäisesti ja itselleni tämä riittää hyvin.
No, viime lauantaina olimme maastopyöräilemässä koko päivän (klo 8-21) mieheni ja tämän kavereiden kanssa. Reissu oli sinänsä hauska, mutta järkytyin kun kuulin millaisessa elämäntilanteessa miehen kaverit elävät...
Kaverin nro 1 vaimon laskettu aika on 2 viikon päästä ja mies on jättänyt tämän yksin kotiin koko päiväksi aiempien lapsien kanssa. Kaveri nro 2 on kahden alle 3-vuotiaan isä ja rehellisesti vähintään pari kertaa viikossa meidänkin kanssa ajamassa, omat treenit siihen päälle. Kaverilla nro 3 vaimo sai keskenmenon ja jäi kuulemma sitä kotiin suremaan, aiemmin ollut mukana paljon näillä reissuilla myös.
Mulla iski kamala ahdistus ja pelko. Jos miehen kaverit liihottelee vapaana menemään raskauksista, keskenmenoista ja pikkulapsista huolimatta niin mitä mies ajattelee isyyden olevan? Pitäisikö munkin tyytyä siihen, että oma elämä loppuu ja oon kiinni lapsissa 247 kun mies jatkaa elämäänsä normaalisti. Mies on puheissaan vinkannut, että kyllä lapset aina enemmän naisen projekti on.
En todellakaan ole enää valmis tai halua edes keskustella lapsien hankkimisesta. Tekis mieli jopa heittää koko suhde menemään, kun tulevaisuus ahdistaa niin paljon. Parempi olisi päästää mies etsimään se nainen joka haluaa olla äiti. Mä en halua.
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus ei ehkä ollut provojen aatelia, voi sitä silti keskustella siitä miten vapaa-aika jakaantuu lasten saamisen jälkeen vanhempien kesken. Yllättävän usein tuntuu olevan niin, että miehen on helpompi jatkaa omia harrastuksiaan ja naiselle kuuluu se joustajan osa.
Jos äidit ovat äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja miehet töissä, niin kai miehet saavat edes jotain harrastaa?
Luulisi miehellä olevan enemmän kiire viettämään aikaa oman lapsen kanssa kuin harrastukseen. Aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle lapsen ollessa pieni.
eli äiditkin istuu kotona sen lapsen kanssa, mitään omaa ei myöskään äideille.
ei niin mitään.
Minä kirjoitin, että aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle. Puolen tunnin juoksulenkki on ihan ok, siinä ehtii olla kotonakin tarpeeksi.
ei todellakaan ole. kaikki harrastukset molemmilta pois, kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Tilastokeskuksesta löytyy tietoa kun viitsii ja osaa etsiä. Alle 3-vuotiaiden isät tekevät eniten ylitöitä. Osuus on ollut laskemaan päin, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus ei ehkä ollut provojen aatelia, voi sitä silti keskustella siitä miten vapaa-aika jakaantuu lasten saamisen jälkeen vanhempien kesken. Yllättävän usein tuntuu olevan niin, että miehen on helpompi jatkaa omia harrastuksiaan ja naiselle kuuluu se joustajan osa.
Jos äidit ovat äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja miehet töissä, niin kai miehet saavat edes jotain harrastaa?
Luulisi miehellä olevan enemmän kiire viettämään aikaa oman lapsen kanssa kuin harrastukseen. Aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle lapsen ollessa pieni.
eli äiditkin istuu kotona sen lapsen kanssa, mitään omaa ei myöskään äideille.
ei niin mitään.
Minä kirjoitin, että aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle. Puolen tunnin juoksulenkki on ihan ok, siinä ehtii olla kotonakin tarpeeksi.
ei todellakaan ole. kaikki harrastukset molemmilta pois, kokonaan.
Yyh, nyt on herkkää sielua loukattu. Kylläpä sinä olet dramaattinen. Ja arvatenkin lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Tilastokeskuksesta löytyy tietoa kun viitsii ja osaa etsiä. Alle 3-vuotiaiden isät tekevät eniten ylitöitä. Osuus on ollut laskemaan päin, onneksi.
En tehnyt koskaan ylitöitä kun lapset oli pieniä. Mutta sitten en tienannut tarpeeksi ja nainen otti eron. Mietipä sitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tätä näkee joka viikonloppu missä äiti on lasten kanssa puistossa tai mäkeä laskemassa. Missä isä on? Ei voi olla niin että Suomen kaikki äidit ovat yksinhuoltajia vai onko?"
En oo lukenu koko topiccia enkä jaksakaan, tuli vaan tarve kommentoida tähän. Mun kokemuksen perusteella, eli aika monta kymmentä puistoreissua, ainakin täällä Tampereella varsinki isommissa kaupungilla olevissa puistoissa isiä näkyy ihan yhtä paljon kuin äitejäkin, ellei enemmänkin. Viikonloppuisin siis, arkisin varmaan naisia onkin enemmän koska kuitenkin tilastollisesti naiset ovat todennäköisemmin sen lapsen kanssa kotona ja mies töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus ei ehkä ollut provojen aatelia, voi sitä silti keskustella siitä miten vapaa-aika jakaantuu lasten saamisen jälkeen vanhempien kesken. Yllättävän usein tuntuu olevan niin, että miehen on helpompi jatkaa omia harrastuksiaan ja naiselle kuuluu se joustajan osa.
Jos äidit ovat äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja miehet töissä, niin kai miehet saavat edes jotain harrastaa?
Luulisi miehellä olevan enemmän kiire viettämään aikaa oman lapsen kanssa kuin harrastukseen. Aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle lapsen ollessa pieni.
Aina ei jaksa, kun pitää töissäkin olla.
Minä tein niin että kuljin työmatkat julkisilla, silloin sai olla omissa oloissaan ostoksilla ´tai kirjastossa tms ja palata kuuden aikoihin kotiin. Ja mitä luulet että äiti ja lapsi tekivät koko päivän? Heräsivät kymmeneltä kun mä ennen seitsemää, ja lähdin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Tilastokeskuksesta löytyy tietoa kun viitsii ja osaa etsiä. Alle 3-vuotiaiden isät tekevät eniten ylitöitä. Osuus on ollut laskemaan päin, onneksi.
En tehnyt koskaan ylitöitä kun lapset oli pieniä. Mutta sitten en tienannut tarpeeksi ja nainen otti eron. Mietipä sitä!
Jos sinä olet tämä sama tyyppi, joka täällä aggressiivisesti kyselee alituiseen ketjussa jos toisessakin tilastojen ja tutkimusten perään kaikissa mies-nais-kysymyksiin liittyvissä asioissa, niin voin kuvitella että eroon on ollut muitakin syitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä olette saaneet käsityksen perheellisten miesten jonkinlaisesta vapaamatkustamisesta? Ajankäyttötilastoja lukemalla selviää kyllä, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmista miehet tekevät jopa hieman pidempää päivää kuin naiset, kun sekä ansiotyöhön että kotitöihin käytettävä aika lasketaan yhteen.
https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…
Ei taida tilastoilla ja tutkimustiedolla olla tällä palstalla hirveästi painoarvoa. Käsitykset asioista muodostetaan mieluummin muilla perusteilla.
Miehet ns. pakenee töihin perhearkea.
Miten ne sinne pakenee? Työsopimuksessa kun määritellään työtunnit.
Tämäkin paskaväittämä elää sitkeästi palstalla
Olen itse nähnyt töissä tilanteita joissa kysytään vapaaehtoisia tekemään ylitöitä. Ja vapaaehtoiseksi ilmoittautuu pienten lasten isät.
Lisäksi osa miehistä venyttää työpäivää. Eli jäädään juttelemaan ja työkavereidem kanssa ja käydään ehkä yksillä jne. Eli ollaan pidempään ”töissä”...
Tämä nyt ei sinun kertomanasi faktaksi muutu. Ihan faktaa tiskiin, tilastoina ja tutkimuksina.
Tilastokeskuksesta löytyy tietoa kun viitsii ja osaa etsiä. Alle 3-vuotiaiden isät tekevät eniten ylitöitä. Osuus on ollut laskemaan päin, onneksi.
En tehnyt koskaan ylitöitä kun lapset oli pieniä. Mutta sitten en tienannut tarpeeksi ja nainen otti eron. Mietipä sitä!
Muutaman satasen takia? Älä viitsi. Naisen palkka oli tietenkin minimaalinen, koska sinulle ei naisen koulutuksella ja ammatilla ollut mitään merkitystä, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tätä näkee joka viikonloppu missä äiti on lasten kanssa puistossa tai mäkeä laskemassa. Missä isä on? Ei voi olla niin että Suomen kaikki äidit ovat yksinhuoltajia vai onko?"
En oo lukenu koko topiccia enkä jaksakaan, tuli vaan tarve kommentoida tähän. Mun kokemuksen perusteella, eli aika monta kymmentä puistoreissua, ainakin täällä Tampereella varsinki isommissa kaupungilla olevissa puistoissa isiä näkyy ihan yhtä paljon kuin äitejäkin, ellei enemmänkin. Viikonloppuisin siis, arkisin varmaan naisia onkin enemmän koska kuitenkin tilastollisesti naiset ovat todennäköisemmin sen lapsen kanssa kotona ja mies töissä.
Näin on. minäkin kävin nimenomaan viikonloppuisin lapsen kanssa puistossa kävelemässä, ankkoja syöttämässä tai jotain mielenkiintoisaa asiaa ihmettelemässä, talvisin pulkkaa laskemassa, sitten kun oppi pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan, harrastamaan niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus ei ehkä ollut provojen aatelia, voi sitä silti keskustella siitä miten vapaa-aika jakaantuu lasten saamisen jälkeen vanhempien kesken. Yllättävän usein tuntuu olevan niin, että miehen on helpompi jatkaa omia harrastuksiaan ja naiselle kuuluu se joustajan osa.
Jos äidit ovat äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja miehet töissä, niin kai miehet saavat edes jotain harrastaa?
Luulisi miehellä olevan enemmän kiire viettämään aikaa oman lapsen kanssa kuin harrastukseen. Aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle lapsen ollessa pieni.
Aina ei jaksa, kun pitää töissäkin olla.
Minä tein niin että kuljin työmatkat julkisilla, silloin sai olla omissa oloissaan ostoksilla ´tai kirjastossa tms ja palata kuuden aikoihin kotiin. Ja mitä luulet että äiti ja lapsi tekivät koko päivän? Heräsivät kymmeneltä kun mä ennen seitsemää, ja lähdin töihin.
Olisit kulkenut omalla autolla, niin olisit saanut nukuttua pitempään. Arvatenkin vaimosi joutui valvomaan lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n purkaus on vailla todellisuuspohjaa. Mikä on elämässä tärkeää. Olisi syytä pyöräyttää lapset, kun on jo 30-vuotias. Tässä on se virhe, että aika ajaa ohi. Myös lasten kanssa voi matkustella. Vai että miehen kaverit lähtevät pyöräilemään ja vaimo jää kotiin. Eihän parisuhde mikään vankila ole. Eikä sillekkään voi mitään, että naiset synnyttää. Minä olen antanut miehen mennä niin paljon kuin on halunnut vaikka meillä oli kaksi pientä lasta. Olen minäkin vuorostani joskus jättänyt lapset miehelle ja lähtenyt kavereiden kanssa ulos.
Mies on siis mennyt niin paljon kuin on huvittanut ja nainen vain joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus ei ehkä ollut provojen aatelia, voi sitä silti keskustella siitä miten vapaa-aika jakaantuu lasten saamisen jälkeen vanhempien kesken. Yllättävän usein tuntuu olevan niin, että miehen on helpompi jatkaa omia harrastuksiaan ja naiselle kuuluu se joustajan osa.
Jos äidit ovat äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja miehet töissä, niin kai miehet saavat edes jotain harrastaa?
Jos äiti on kotona hoitamassa lasta, se lasketaan työpäiväksi. Sen työpäivän ja miehen työpäivän jälkeisenä aikana katsotaan yhdessä, että molemmilla on aikaa harrastaa ja molemmat tekevät kotitöitä ja ovat lapsen kanssa. Jos olisin mies, yrittäisin tässä yhtälössä olla hiukan naista enemmän lapsen kanssa työpäivän jälkeen, koska lapsi on jo saanut olla koko päivän äidin kanssa, mutta isän seuraa ei ole vielä saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ja miehen fundamentaali ero on siinä, että lastenhankintaiässä naisen päämääriä ja toimintaa ohjaavat pesänrakennukseen, lisääntymiseen ja hoivaamiseen motivoivat hormonit joita miehellä ei käytännössä ole. Nainen ei voi ymmärtää, kuinka mies ei ole valmis luopumaan kaikesta muusta ja keskittymään sataprosenttisesti perheeseen ikään kuin kaikki muu elämä katoaisi ympäriltä. Mies taas on parhaassa iässä ja koko elämänsä kaaren zeniitissä eli huipulla liikkumaan, urheilemaan, metsästämään, harrastamaan, bailaamaan, nussimaan useiden naisten kanssa, elämään täysillä siis.
Niinpä. Ja voimaantunut suomimamma on aivan shokissa, kun oma mies haluaakin vielä elämältä jotain muutakin kuin pelkkiä paskavaippoja, nalkutusta, yösyöttöjä ja vaipanhakureissuja Prismasta jollain karmealla perhehelvetin symbolilla eli Skoda Octavialla turvaistuin takapenkillä.
Perhettä ei tule perustaa, jos kokee perhe-elämän perhehelvetiksi.
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin Suomea on hyvät kelit oikein usean tunnin maastopyöräilyille?
Pohjois-Suomessa. Aurinkoinen pakkaspäivä. Paljon lunta maassa ja erinomaiset ajoreitit. Kuivas pakkaslunta. Ei loskaa, ei räntää, ei vettä.
By the way, maastopyöräily ei tarkoita sitä, että ajetaan veren maku suussa 3 tunnin lenkki. Fiksu harrastaja osaa kyllä huomioida ryhmän jäsenten yksilölliset toiveet. Tasavauhtinen, kevyt, rentouttava parin tunnin lenkki on loistava keino nähdä maisemia ja nauttia liikunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oot 30-vee ja nyt vasta ajattelet lapsia. Ei oo koskaan aiemmin tullut mietittyä elämää nenää pidemmälle?
Lasten hankkimiseen tarvitaan sopiva mies. Aloittajalla ei ole sellaista tällä hetkellä.
Lasten hankkimiseen ei tarvita parisuhdetta eikä edes seksisuhdetta.
Hedelmöityshoito on tehokas tapa hankkiutua raskaaksi. Sopivan miehen geenit voi valita spermapankista. Kuten vaikka se Cryos International, missä spermanluovuttajila on omat profiilit (valokuva, ikä, pituus, paino, hiusten väri, silmien väri, koulutustaso, yms).
Tinder on turha, koska laadukasta spermaa voi tilata suoraan netistä. Suomalainen lääkäri sitten huolehtii sperman käsittelystä ja siirtämiswestä naisen kohtuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei vaan totuus olisi se että pienien lapsien vanhemmilla ei ole varaa menettää työtään ja rahan tarve on suurempi, kun vaimo kotona. Tuskin ketään kiinnostaa huvin vuoksi tehdä ylitöitä. Itselle tuli ainakin todella kova tarve vähentää riskejä kun vaimo oli kotona ja lapset pieniä. Muutin sijoitukset rahaksi ja pikkuhiljaa ne hävisivät ihan elämiseen. Jälkeenpäin ajateltua se oli tyhmää, kun olisin pärjännyt muutenkin. En vaan ajatellut järkevästi siinä isähuumassa.
Sitä rahaa pitää säästää ennennlspsen syntymää, siinä on kuitenkin vuosi aikaa. Lapsen synnyttyä miehellä on isompi tarve olla kotona kuin ylitöissä.
vauva syö ja paskoo. ja miehen pitää olla tätä kotona ihastelemassa?
Olen mies ja muistan kun esikoisemme syntyi. Silloinen vaimo ja lapsen äiti alkoi välittömästi rajoittaa menemisiäni ja velvoittaa minua olemaan kotona. Minun tuli tulla suoraan töistä kotiin, lähteä mielellään jo ennen neljää vaikka hommat olisivat olleet pahasti kesken ja sen jälkeen minun tuli olla tiiviisti kotona koko ilta. Samoin viikonloput. Kotoa poistumiseen piti anoa lupa. Ei tärkeää ollut se, osallistuinko lapsen hoitoon, vaihdoinko vaippoja, syötinkö tms (totta kai tein noita kaikkia), vaan se että olin kotona ja hereillä. Edes raskaan työpäivän jälkeen ei sopinut ummistaa silmiä sohvalla, päikkäreistä puhumattakaan, siitä hän otti kierroksia välittömästi ja haukkui minut laiskaksi ja itsekkääksi. Minun tuli siis olla hereillä kotona neljän seinän sisällä tekemättä yhtään mitään. Kaikki omat harrastukset ja oma työn ulkopuolinen elämä loppuivat vauvan tuloon kuin seinään. Olin toki varautunut etten voi käyttää enää kaikkea vapaa-aikaani kuten ennen mutten arvannut jääväni vangiksi omaan kotiini.
Hän ei itse harrastanut mitään, ei halunnut itse lähteä ulos tai olla ystäviensä kanssa, ei mitään vaikka ehdotin ja kannustin. Meidän piti vain möllöttää sohvalla yhdessä apaattisina sillä aikaa kun vauva tuhisi sängyssään tai sitterissä, todella helppo lapsi vieläpä joka vain söi ja nukkui ja hereillä ollessaankin oli aina hyvällä tuulella eli ei vaatinut yhtään mitään aktiivista tekemistä normaalien syöttöjen ja vaipanvaihtojen lisäksi.
Toisen lapsen syntymän jälkeen tilanne paheni. En olisi saanut käydä edes töissä ”sähän voit yhtä hyvin tehdä hommia etänäkin” ja etätyöpäivän aikaan kotivanginvartijani valvoi teenkö töitä vai en, ja jos mitään aktiivista työntekoa ei ollut päällä niin minun tuli olla välittömästi käytettävissä hoitoapuna. Jälleen kerran, hän oli itse vuosikaudet kotiäitinä ja lapset olivat todella helppoja. Tarjosin myös lapsenhoitajan palkkaamista, hänelle mahdollisuutta mennä töihin jos haluaisi, mikään ei kelvannut.
Niskakarvat ovat nytkin pystyssä kun muistelen vankila-aikaa kotonani. Emme ole enää naimisissa, rakastan lapsiani mutta en edes tiedä miten selvisin henkisesti sen hirviön kanssa joksi heidän äitinsä muuttui lasten syntymän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ja miehen fundamentaali ero on siinä, että lastenhankintaiässä naisen päämääriä ja toimintaa ohjaavat pesänrakennukseen, lisääntymiseen ja hoivaamiseen motivoivat hormonit joita miehellä ei käytännössä ole. Nainen ei voi ymmärtää, kuinka mies ei ole valmis luopumaan kaikesta muusta ja keskittymään sataprosenttisesti perheeseen ikään kuin kaikki muu elämä katoaisi ympäriltä. Mies taas on parhaassa iässä ja koko elämänsä kaaren zeniitissä eli huipulla liikkumaan, urheilemaan, metsästämään, harrastamaan, bailaamaan, nussimaan useiden naisten kanssa, elämään täysillä siis.
Niinpä. Ja voimaantunut suomimamma on aivan shokissa, kun oma mies haluaakin vielä elämältä jotain muutakin kuin pelkkiä paskavaippoja, nalkutusta, yösyöttöjä ja vaipanhakureissuja Prismasta jollain karmealla perhehelvetin symbolilla eli Skoda Octavialla turvaistuin takapenkillä.
Perhettä ei tule perustaa, jos kokee perhe-elämän perhehelvetiksi.
Lapset eivät tee perhehelvettiä, vaan tyypillisesti syypää on heidän äitinsä joka synnytyksen jälkeen käy läpi metamorfoosin naisesta ja puolisosta kontrolloivaksi tyranniksi.
Alue: Aihe vapaa
Minä kirjoitin, että aikaa vievät harrastukset kannattaa laittaa tauolle. Puolen tunnin juoksulenkki on ihan ok, siinä ehtii olla kotonakin tarpeeksi.