Englannin lausuminen on ihan hiton epäloogista
Otetaan esimerkiksi vaikkapa sana prison eli vankila. Se lausutaan lähes kuten suomeksi kirjoitetaankin. Mutta sitten otetaan toinen samantyylinen sana prize, eli palkinto. Se äännetäänkin "prais" näin karkeasti sanoen. Miksi ensimmäisessä prison-sanassa i-kirjain pysyy lausuttaessa iinä, mutta prize sanassa se muuttuu a-kirjaimeksi?
Kommentit (127)
Ei lausuminen ole epäloogista, vaan kirjoitusjärjestelmä.
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinen
Vierailija kirjoitti:
Ei lausuminen ole epäloogista, vaan kirjoitusjärjestelmä.
Ja suomeksi tämä tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinen
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lausuminen ole epäloogista, vaan kirjoitusjärjestelmä.
Ja suomeksi tämä tarkoittaa?
Että se systeemi, jolla englantia kirjoitetaan, on epälooginen.
Parempi vain hyväksyä epäloogisuus ja opetella sanakohtainen ääntäminen sen sijaan, että miettisi liikaa epäreilun sekavaa järjestelmää.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinen
Artikkeleitahan nuo ovat eivätkä verbejä. Mutta taisit pelleillä?
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
On kyllä suuri vääryys että yhdestä epäloogisimmista kielistä on tullut maailmankieli. Tai no broken English se on.
Vierailija kirjoitti:
Parempi vain hyväksyä epäloogisuus ja opetella sanakohtainen ääntäminen sen sijaan, että miettisi liikaa epäreilun sekavaa järjestelmää.
Saahan sille naureskella ja naamapalmuttaa.
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ei ne ole epäloogisia, säännöt vaan täytyy oppia.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinen
An käytetään, jos sen substantiivi ääntyy vokaalialkuisena, muutoin a.
Minäkin joskus totesin työkaverille kun bändistä puhuttiin että "Judas Praist" kun olisi pitänyt ilmeisesti sanoa "Priist". No miksi helevetissä sitten vaikkapa pride on praid eikä priid?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ei ne ole epäloogisia, säännöt vaan täytyy oppia.
Niitä sääntöjä vaan on vähän helkkaristi, koska suomen kieli ei toimi pelkästään niin, että sanan perään tulisi taivutuspääte, vaan myös sanan sisällä tapahtuu muutoksia.
Sääliksi kävi kun seurasin brittilasten lukemaanopettelua. Suomalaislapsilla on niin paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinen
a-verbi on epämääräinen artikkeli samoin kuin an-verbikin. The- verbi on määrätty artikkeli. Ettäs tiedät!
Kyllä on niin täynnä poikkeuksia ja ääntämistä joka ”pitää vain muistaa” että voi sanoa jo epäloogiseksi. Eihän sitä kukaan viitsisi opetella jos ei olisi lingua franca ja lapsesta asti kuultu ja opittu.
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ne on yksinkertaisesti väärässä. Tässä hyvä esimerkki kuinka yksinkertainen skriptikin osaa taivuttaa suomenkielisen sanan.
read - read - read
"riid red red"