Lue keskustelun säännöt.
Englannin lausuminen on ihan hiton epäloogista
19.03.2021 |
Otetaan esimerkiksi vaikkapa sana prison eli vankila. Se lausutaan lähes kuten suomeksi kirjoitetaankin. Mutta sitten otetaan toinen samantyylinen sana prize, eli palkinto. Se äännetäänkin "prais" näin karkeasti sanoen. Miksi ensimmäisessä prison-sanassa i-kirjain pysyy lausuttaessa iinä, mutta prize sanassa se muuttuu a-kirjaimeksi?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
vein [vein] = suoni
weird [wiöd] = omituinen
Ja "vain" (turha, turhamainen) äännetään samoin kuin "vein".
Loogista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ei ne ole epäloogisia, säännöt vaan täytyy oppia.
Sama se on englannissakin. Saannot pitaa oppia ja sita ennen aakkoset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lempparioutous englannin kielen kirjoitus- vs äänneasuissa on sana queue. Siinä ääntämisen kannalta kaikki muut kirjaimet paitsi eka on ihan joutavia. Kuka ja missä on keksinyt kirjoittaa sen noin?!
Olisiko ranskanlainaa?
No niinpäs tietenkin onkin. Ja ranskan kielen kirjoittamisesta ei kannata edes aloittaa, ne ne vasta osaakin työntää turhia kirjaimia sanoihinsa :D
Joo. Bouillabaisse ääntyy kuulemma "bujabee", tosin Master Chef Julkkis -ohjelmassa näiden mestaroijienkin ääntämykset erosivat toisistaan selvästi. Aihinen tunki loppuun ässiä, mitä Blöörf...siis Björk ei tehnyt.
Qu'est-ce que c'est? Kesköse. Eli "mikä (/mitä) se on", eli sananmukaisesti "mikä on se mikä se on". Huoh. Anteeksi vaan tämä ohis englannista.
Entä How do you do? Vastaat how do you do...
Kyllä ranska tässäkin voittaa ça va -fraaseineen.
Ei oikeastaan. Intonaatio muuttaa kysymykseksi/vastaukseksi. How do you do pysyy pitkälti samana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ei ne ole epäloogisia, säännöt vaan täytyy oppia.
Sama se on englannissakin. Saannot pitaa oppia ja sita ennen aakkoset.
Englannissa ei ole sääntöjä vaan lähinnä ulkoaopettelua
Esim. tuo vein-vain. Ei todellakaan helppoa lasten opetellessa lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin joskus totesin työkaverille kun bändistä puhuttiin että "Judas Praist" kun olisi pitänyt ilmeisesti sanoa "Priist". No miksi helevetissä sitten vaikkapa pride on praid eikä priid?
Peruskoulu?
Ei vaan. Mutta jos ajattelee eri murteita tai esim amerikanenglantia ja brittienglantia niin onhan niissä ihan hirveästi eri tapoja lausua asioita. Scone = sköyn tai skon, garage = garaaag tai gäräz. On siellä periaattessa kuitenkin säännöt., kuten -ie äännetään ii.
Ja natiiveille tuo on kaikki melko loogista. Samalla lailla kun meille suomenkielen kielioppi, kun ulkomaalaiset ei ikinä opi kaikkia sijamuotoja.
Jos epäloogista haluatte, niin kokeilkaa hollannin artikkeleita de ja het. Periaatteessa säännöt on, mutta sitten joku 50 prosenttia on poikkeuksia... Kun englannin a ja an on todella simppeli juttu ja ranskassakin on maskuliini ja feminiini ja tietyillä asiaryhmillä oma sukunsa ja poikkeuksia on vähemmän, mutta ovat kuitenkin melko loogisia. Esim eläimet on maskuliinisia (un/le), paitsi lehmä on feminiininen une/la.
Muihin kieliin en oikein osaa ottaa kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranska se vasta epäloogista onkin... :D
Onhan niitä muitakin, mutta yksikin riittää:
Reading : (riiding) lukea
Reading : (reding) kaupunki Englannissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi kävi kun seurasin brittilasten lukemaanopettelua. Suomalaislapsilla on niin paljon helpompaa.
Niillä tosiaan menee vuosia ennen kuin kirjoitus alkaa olla tolkullista vrt. suomalaislapset kirjoittavat heti ekaluokalla sanat pitkälti niin kuin kuuluukin.
Vierailija kirjoitti:
Ranska se vasta epäloogista onkin... :D
Eihän ole. Ääntämissäännöt pysyy samoina sanasta toiseen. On helppo tietää vieraankin sanan ääntäminen. Englantia opetellessa taas täytyy pitkälti opetella ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lempparioutous englannin kielen kirjoitus- vs äänneasuissa on sana queue. Siinä ääntämisen kannalta kaikki muut kirjaimet paitsi eka on ihan joutavia. Kuka ja missä on keksinyt kirjoittaa sen noin?!
Olisiko ranskanlainaa?
No niinpäs tietenkin onkin. Ja ranskan kielen kirjoittamisesta ei kannata edes aloittaa, ne ne vasta osaakin työntää turhia kirjaimia sanoihinsa :D
Joo. Bouillabaisse ääntyy kuulemma "bujabee", tosin Master Chef Julkkis -ohjelmassa näiden mestaroijienkin ääntämykset erosivat toisistaan selvästi. Aihinen tunki loppuun ässiä, mitä Blöörf...siis Björk ei tehnyt.
Qu'est-ce que c'est? Kesköse. Eli "mikä (/mitä) se on", eli sananmukaisesti "mikä on se mikä se on". Huoh. Anteeksi vaan tämä ohis englannista.
Entä How do you do? Vastaat how do you do...
Meille opetettiin koulussa, että tuo on: hyvää päivää, hauska tutustua.
Mummillani (synt 1893) oli jo lippu Amerikkaan hankittuna, mutta sota syttyi ja laivat ei kulkeneet. Hän ei ollut koulussa lukenut englantia, mutta hyvin vanhana osasi vielä sanoa how do yoy do ja yes ma'am. Eli oli opetellut 1910-luvulla muutamia lauseita matkaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi kävi kun seurasin brittilasten lukemaanopettelua. Suomalaislapsilla on niin paljon helpompaa.
Niillä tosiaan menee vuosia ennen kuin kirjoitus alkaa olla tolkullista vrt. suomalaislapset kirjoittavat heti ekaluokalla sanat pitkälti niin kuin kuuluukin.
Kiinalislapet ovat luku-ja kirjoitustaitoisia käytyään 6 vuotta koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinenAn käytetään, jos sen substantiivi ääntyy vokaalialkuisena, muutoin a.
Tai siis ilmaus, jota se määrittää. Esim:
an apple - a red apple
a car - an electric car
Joo siis seuraavan sanan mukaan. Ja nimenomaan _ääntäminen_ määrittää sen.
Esim. A yellow car.
The käytetään kun kaikki tietävät mistä puhutaan. Esim suomen kielessä "se ohjelma", "se mies siellä kadulla aiemmin", "aurinko". Jos kuulija ei tiedä mistä sä puhut niin sitten ei käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin joskus totesin työkaverille kun bändistä puhuttiin että "Judas Praist" kun olisi pitänyt ilmeisesti sanoa "Priist". No miksi helevetissä sitten vaikkapa pride on praid eikä priid?
Peruskoulu?
Ei vaan. Mutta jos ajattelee eri murteita tai esim amerikanenglantia ja brittienglantia niin onhan niissä ihan hirveästi eri tapoja lausua asioita. Scone = sköyn tai skon, garage = garaaag tai gäräz. On siellä periaattessa kuitenkin säännöt., kuten -ie äännetään ii.
Ja natiiveille tuo on kaikki melko loogista. Samalla lailla kun meille suomenkielen kielioppi, kun ulkomaalaiset ei ikinä opi kaikkia sijamuotoja.
Jos epäloogista haluatte, niin kokeilkaa hollannin artikkeleita de ja het. Periaatteessa säännöt on, mutta sitten joku 50 prosenttia on poikkeuksia... Kun englannin a ja an on todella simppeli juttu ja ranskassakin on maskuliini ja feminiini ja tietyillä asiaryhmillä oma sukunsa ja poikkeuksia on vähemmän, mutta ovat kuitenkin melko loogisia. Esim eläimet on maskuliinisia (un/le), paitsi lehmä on feminiininen une/la.
Muihin kieliin en oikein osaa ottaa kantaa.
Natiivit tekee hirmu paljon kirjoitusvirheitä englannissa koska puhuttu ja kirjoitettu poikkeaa niin paljon. Ja miten niin ie äännetään ii? Lie? Pier?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Strange kirjoitti:
Sitä en ymmärrä että esim. jenkkisarjoissa ulkomaalaisten lausuma englanti usein tekstitetään. Eivätkö jenkit muka ymmärrä omaa kieltään jos siinä on joku aksentti vaikka itse ymmärrän aivan hyvin mistä ulkomaalaiset puhuvat ilman tekstitystäkin?
Ei ymmarra, varsinkin ranskalaisten aantamisesta ei saa mitaan selvaa. Mina puhun amerikanenglantia ja jotkut brittiohjelmat ovat ihan tuskaa kun ei saa puheesta mitaan selvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ei ne ole epäloogisia, säännöt vaan täytyy oppia.
Sama se on englannissakin. Saannot pitaa oppia ja sita ennen aakkoset.
Englannissa ei ole sääntöjä vaan lähinnä ulkoaopettelua
Esim. tuo vein-vain. Ei todellakaan helppoa lasten opetellessa lukemaan.
Ja silti oppivat lukemaan usein aikaisemmin kuin suomalaiset.
Englannin kirjoittaminen vakiintui jotain 500 vuotta sitten. Ääntäminen on muuttunut sen jälkeen, mutta kirjoitusasu on pysynyt ennallaan.
Myös suomen kielessä on epäloogisuuksia, kun esimerkiksi äng-äänne puuttuu kirjaimistosta kokonaan. Yritäpä ääntää vaikkapa "rangat" niin kuin se kirjoitetaan!
Vierailija kirjoitti:
Englannin kirjoittaminen vakiintui jotain 500 vuotta sitten. Ääntäminen on muuttunut sen jälkeen, mutta kirjoitusasu on pysynyt ennallaan.
Myös suomen kielessä on epäloogisuuksia, kun esimerkiksi äng-äänne puuttuu kirjaimistosta kokonaan. Yritäpä ääntää vaikkapa "rangat" niin kuin se kirjoitetaan!
rangat ? Kyllähän sen voi ääntää rangat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monen ulkomaalaisen mielestä suomenkielen taivutukset on epäloogisia.
Ne on yksinkertaisesti väärässä. Tässä hyvä esimerkki kuinka yksinkertainen skriptikin osaa taivuttaa suomenkielisen sanan.
Tuo onkin vain yksittäinen sana, jossa ei esiinny astevaihtelua. Ota mukaan vähän vaikeampia sanoja. Vaikka halpa kenkä, halvan kengän.
The Great Vowel Shift on syynä moneen epäloogisuuteen.
Kyllä ranska tässäkin voittaa ça va -fraaseineen.