Englannin lausuminen on ihan hiton epäloogista
Otetaan esimerkiksi vaikkapa sana prison eli vankila. Se lausutaan lähes kuten suomeksi kirjoitetaankin. Mutta sitten otetaan toinen samantyylinen sana prize, eli palkinto. Se äännetäänkin "prais" näin karkeasti sanoen. Miksi ensimmäisessä prison-sanassa i-kirjain pysyy lausuttaessa iinä, mutta prize sanassa se muuttuu a-kirjaimeksi?
Kommentit (127)
Ei järkeä kirjoitti:
Vielä järjettömämpi on englanninkielen sanojen vaihtelevat merkitykset.
Esim. School = koulu
School of fish = kalaparvi ei siis kalojen koulu
Ja pride of lions ei ole leijonien ylpeys eikä murder of crows ole varisten murha tai tower of giraffes kirahvien torni vaan kyseessä on nimitykset ko eläinten laumoille.
Ei järkeä kirjoitti:
Vielä järjettömämpi on englanninkielen sanojen vaihtelevat merkitykset.
Esim. School = koulu
School of fish = kalaparvi ei siis kalojen koulu
Onnneksi Suomessa ei koskaan ole tälläisiä sanoja…kuten vaikka juuri, kuusi, naida, lasku, kallistua, maali…
Vierailija kirjoitti:
Enkun ääntämissäännöissä on selkeä logiikka, jokaista tapausta ei tarvitse opetella erikseen jos yhtään osaa hahmottaa yhteisiä tekijöitä. Ei sitä lopulta edes tarvitse miettiä, jos kielen kanssa paljon on tekemisissä. Toki joitakin poikkeuksia on, kuten kielissä tuppaa olemaan.
Ei niissä oo. Onneks ne ees voi vaikuttaa siltä tottumuksen takia :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, milloin käytetään a- tai an-verbiä lauserakenteessa.
Yleensä käytän the-verbiä, jos olen epätietoinena-verbi on epämääräinen artikkeli samoin kuin an-verbikin. The- verbi on määrätty artikkeli. Ettäs tiedät!
Miksi nimitätte artikkeleja verbeiksi? Eikö ole hajuakaan kieliopista?
Ja silti suomalaiset ovat pudonneet Pisa-testeissä jonnekin Australian tasolle. Suomalaiset opettajat ovat hävyttömän laiskoja, kuten myös lapset.
Vierailija kirjoitti:
Suomea sanotaan vaikeaksi kieleksi, mutta se on vain koska suomi ei muistuta mitään muuta tunnettua kieltä. Englanti on "mess". Latinaa, ranskaa, kaikkia kieliä sekaisin. Suomessa ei ole Spelling Bee kilpailua, koska jokainen suomalainen tietää miten joku suomalainen sana kirjoitetaan.
Olisiko tuo "enkun spellinki" osasyy siihen miksi erittäin huomattava osa kaikkien aikain kuuluisimmista tiedemiehistä, vaikka Isaac Newton esimerkkinä, on brittejä? Jo ortografian opetteleminen haastaa aivoja poikkeuksellisella tavalla, ja opettaa ajattelemaan outside the box?? Toinen merkittävä ryhmä on tietenkin lähinnä enkkua kotikielenään puhuvat jenkkijuutalaiset!
Pysähdy hetkeksi ja mieti kiunka helppoa/vaikeaa on kiinalais- tai japanilaislapsella?
Kiinalainen työtoverini kertoi, ettei suurin osa alle 16-vuotiaista kykene lukemaan sanomalehtiä, koska kaikkia kirjainmerkkejä ei vielä muista/osaa, koska ei ole edes opeteltu.