Kieliä ei enää voi opiskella kuten ennen. Meilläkään ei alkanut kasilla saksa EIKÄ ranska. Hs:n juttu, linkki

Ruotsi oli pakollinen aine 90-luvullakin, jolloin valinnaisia kieliä opiskeltiin moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Silloin Ruotsi oli myös yo-kirjoituksissa pakollinen toisin kuin nykyään.

Mitään järkeä ei tuossa ruotsi-marinassa ole, mutta milloinkas tosiasiat olisi kiinnostaneetkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan kansalaistaito.

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Vieraita, muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Onko suomenruotsalaisilla jotain salaisia asioita vai miksi Suomessa pitäisi lukea lehtiä ruotsiksi? Kun rannikon kuplassa elävät suomenruotsalaiset poistuvat kylästään tai katsovat elokuvia, heille on kyllä tekstitykset tai tulkit, joten miksi tämä ei toimisi toisinpäin? Nuo lehdet ovat niitä kuplassa eläjiä varten, joilla ei ole velvoitetta oppia suomea, vaikka ovat suomalaisia. Millä tavalla tämä poikkeaa siitä, että kuuleva suomalainen opettelisi viittomakieltä voidakseen kerrata jo kuulemansa asiat vielä viittomakielisistä uutisista?

En ole tuo jolle vastasit, enkä ruotsinkielisiin lehtiin ota kantaa, mutta onhan Suomessa muutenkin monia medioita, joissa on lopulta täsmälleen samat sisällöt. Miksi tarvitaan useampi kuin yksi lehti? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Et ole kieltenopettaja. Et osaa edes kirjoittaa saksa.

Tai sitten saksalainen tapa kirjoittaa substantiivit isolla puskee vahingossa suomeenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niissä kielissä on niin isot ryhmävaatimukset? Miksi usean koulun oppilaita ei yhdisteitä ryhmäksi? Olen englannin, ruotsin ja Saksan opettaja. Mielelläni opettaisin pienempiäkin Saksan ryhmiä.

Et ole kieltenopettaja. Et osaa edes kirjoittaa saksa.

Tai sitten saksalainen tapa kirjoittaa substantiivit isolla puskee vahingossa suomeenkin?

Älä viitsi. Kaiken kielitaidon perusta on äidinkielen osaaminen. Kielten opettajat ovat opettettavan kielen maistereita, ja sitä tuo kommentoija ei ole.

Olen tosi kiitollinen, että omana aikanani oli mahdollisuus opiskella mitä halusin: saksaa, italiaa, espanjaa, ranskaa. Ruotsi oli pakkopullaa enkä nykyään muista siitä yhtään mitään, vaikka puhun sujuvasti lähes viittä kieltä ja paria muuta auttavasti.

Olen sitä mieltä, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen maassamme. Sillä on pitkät perinteet. Siihen ei kannata liittää mitään henkilökohtaista vihaa ruotsinkielisiä kohtaan.

Muutenkaan ei ole haitaksi osata useampia kieliä. Koskaan ei voi tietää, milloin mitäkin kieltä saattaa tarvita.

Kielitaidon ansiosta saattaa olla vahvoilla hakiessaan työpaikkaa. Joku on voinut jopa ajatella, että ei koskaan tarvitse jotain opiskelemaansa kieltä. Sitten onkin yllättäen ollut hyötyä, että sitä osaa.

Nyt kun koronan takia ollaan harpattu etäopiskeluun niin toivoisin, että kielistä voitaisiin koota etäryhmiä ympäri maata. Kouluihin voisi hommata pari äänieristettyä lukusoppia mitä joissain toimistoissakin jo on, joissa voisi sitten puhua muita häiritsemättä.

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Mihin perustuu väitteesi musiikkiluokista? Ainakin täällä Espoossa on peruskoulussa musiikkiluokkia, liikuntaluokista en ole kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Poikani ei saanut ala-asteelle muita vieraita kieliä kuin englannin ja ruotsin. Molemmat haut muihin A-kieliin meni hukkaan kun ei kieliryhmiä syntynyt. Molemmilla kerroilla ryhmän syntyminen oli 1-2 oppilaasta kiinni. Kummallakaan kertaa tuota asiaa ei mainostettu vanhemmille. Eli opettajat eivät viestineet koteihin että tarvittaisiin vielä yksi hakija.

Ja sitten kun yksi lapsi olisi vaikka muuttanut pois, niin kaikkien kielen opiskelu olisi loppunut tai tunneille olisi pitänyt matkustaa toiseen kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Kielien merkitys on vähentynyt, kun englantia osataan melkein kaikkialla kaikissa ikäluokissa. Olisi huono veto miltä tahansa (ei-paikalliselta) yritykseltä vaatia pelkkää kotikieltään. Maailma on muuttunut nopeasti 20 vuodessa, joten kielten osaaminen ei ole enää pakollista. Ei 90-luvulla tilattu kiinasta mitään parilla klikkauksella.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan kansalaistaito.

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Vieraita, muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

:-DDDDDDDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliä ei enää arvosteta, koska englannilla pärjää lähes kaikkialla ja loput kielet voi googlekääntää jo ihan luettavaksi. Koko ajan myös luodaan sitä diskurssia, että tulevaisuudessa meillä on automaattiset kääntäjät, voidaan keskustella reaaliajassa vierailla kielillä osaamatta niitä ollenkaan.

Kääntäjillekään ei ole enää töitä, parikymmentä vuotta sitten se työllisti tosi hyvin. Miksi sitten olisi kysyntää turistikielitaidolle - kun jopa Ranskassa pärjää englannilla? Jos on turistina maassa, jossa englantia ei osata, ei sitä kieltä koulussakaan opeteta. Työelämässä turistikielitaidolla ei tee mitään.

20-30 vuotta sitten oltiin musiikkiluokilla ja luettiin paljon kieliä. Se oli ainoa keino pidentää yo-todistusta.

Tänään suuntaudutaan mieluummin liikuntaluokalle, musaluokkia on jo ajettu alas. Kieliä ei enää lueta. Pitkän yo-todistuksen saa reaaliaineilla ja todistusvalinnassa parhaat pisteet saa matikasta ja fysiikasta.

Maailma muuttui.

Mihin perustuu väitteesi musiikkiluokista? Ainakin täällä Espoossa on peruskoulussa musiikkiluokkia, liikuntaluokista en ole kuullut.

Esim. tuossa yksi uutinen aiheesta.

https://yle.fi/uutiset/3-9507129

Espoossa liikuntaluokka on ainakin Leppävaarassa, varmasti muuallakin.

Lapsi aloitti 3. luokalla englannin, 6. luokalla ruotsin ja lukion 1. luokalla ranskan.

Yläkoulun 8. luokalla olisi ollut mahdollisuus saksaan, mutta valinnaiset oli ryhmitelty jostain syystä niin, että samaan ryhmään saksan kanssa kuuluvaa Erasmus rahoitteista projektia ei voinut valita yhtäaikaa saksan kanssa. Niin jäi kieli valitsematta ja Erasmus projekti ja siihen liittyvä ilmainen viikon Belgian matka onnistui, tämä ennen korona-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kielien merkitys on vähentynyt, kun englantia osataan melkein kaikkialla kaikissa ikäluokissa. Olisi huono veto miltä tahansa (ei-paikalliselta) yritykseltä vaatia pelkkää kotikieltään. Maailma on muuttunut nopeasti 20 vuodessa, joten kielten osaaminen ei ole enää pakollista. Ei 90-luvulla tilattu kiinasta mitään parilla klikkauksella.

Yllättävän monessa maassa voi olla ongelmia englannin kanssa, yllättäen esim. Saksassa.

Resurssikysymyshän tämä on. Itse nautin, kun meillä oli vain joku 7 hengen ranskan ryhmä. Sai hyvin yksilöllistä opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haittaruotsi syö hyödylliset kielet.

Jos kaikki on vain pakkoruotsista kiinni niin miksi ruotsi ei sitten syönyt muita kieliopintoja vaikkapa 90-luvulla? Nykyäänhän ruotsia ei ole edes pakko kirjoittaa, joten siihen ei tarvitse käytännössä panostaa ollenkaan jos ei halua. 

Ruotsi alkaa nykyään kuutosella. Ei kolme kieltä ala-asteella ole kaikille ihan helppo juttu.

Mikä kolme kieltä? Hyvin harva ottaa muutenkin vitosella vieraan kielen. Nythän kai ongelma on se, ettei yläkoulussa enää aloiteta uutta kieltä. Nythän siihen olisi hyvä mahdollisuus, kun kerran ruotsi alkaa jo alakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Resurssikysymyshän tämä on. Itse nautin, kun meillä oli vain joku 7 hengen ranskan ryhmä. Sai hyvin yksilöllistä opetusta.

Oli siis tarkoitus vastata siihen, kun joku kysyi miksei pienempiä ryhmiä järjestetä.

Vierailija kirjoitti:

Resurssikysymyshän tämä on. Itse nautin, kun meillä oli vain joku 7 hengen ranskan ryhmä. Sai hyvin yksilöllistä opetusta.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun ryhmän minimikoko määrätään esim. 10 henkeen, jolloin tuo 7 lukijaa ei riitä ja ryhmä jää kokonaan perustamatta.